Ruotsin ja Saksan välisiä reittivalintoja on useita:
- Göteborgin ja Frederikshavnin välinen lauttayhteys. 3-5 lähtöä päivässä, kesto 3,5 tuntia
- Helsinborgin ja Helsingørin välinen lauttayhteys,. Jatkuva liikenne, kesto 20 min
- Juutinrauman ja Ison-Beltin sillat
- Fehmarnbeltin lautta. Jatkuva liikenne, kesto 60 min
- Gedser-Rostock. 4-10 lähtöä päivässä, kesto 105 min
- Trelleborg-Sassnitz, 1-2 lähtöä päivässä, kesto 4 tuntia
Lisäksi tarjolla on koko joukko erilaisia autolauttavaihtoehtoja, joiden kesto on pitempi. Kiinteän yhteyden valmistuminen on vähentänyt kysyntää ainakin pitkillä lauttareiteillä.
Fehmarnbeltin lautta Puttgarden-Rødby on pitänyt suosionsa varsin hyvin. Reitti Kööpenhaminasta Hampuriin on lautan kautta 150 kilometriä lyhyempi kuin Ison-Beltin sillan ja eteläisen Jyllannin kautta.
Reitin nopeuttamiseksi kiinteätä yhteyttä on suunniteltu siitä alkaen, kun Juutinrauman silta Malmön ja Kööpenhaminan välille valmistui. Pitkään ehdolla ollut siltavaihtoehto hävisi kustannus- ja luotettavuussyistä tunnelille.
Tunnelista tulee noin 18 kilometrin mittainen. Meri Fehrmarnbeltissä on varsin matala ja rakennustekniikaksi on valittu merenpohjassa lepäävä elementtirakenne; samankaltainen kuin Juutinrauman sillan tunneliosuudessa. Merenpohjaan kaivetaan toistakymmentä metriä syvä "oja", jonka pohjalle lasketaan sepelikerros. Sen päälle upotetaan 89 kappaletta 217 metrin mittaista elementtiä. Oja täytetään sepelillä ja hiekalla ja tunnelin päällä lasketaan kivikerros. Lopuksi merenpohja tasataan alkuperäiseen tasoonsa.
Tunnelin autokaistat suunnitellaan nopeudelle 110 km/h ja rautatie nopeudelle 200 km/h.
Rakennustöiden arvioidaan kestävän 8,5 vuotta alkaen Saksan hyväksynnästä. Rakennuskustannukset tämän hetken hintatasolla ovat runsaat 8 miljardia euroa. Ne katetaan tiemaksuilla ja takaisinmaksuajaksi on arvioitu 36 vuotta.
Tunnelin lisäksi sekä Saksassa että Tanskassa joudutaan tekemään muitakin investointeja. Tanskassa pääradasta Ringstedissä haarautuva Rødbyn rata on sähköistämätön ja yksiraiteinen. Parlamentti on päättänyt, että rata sähköistetään ja rakennetaan kaksiraiteiseksi. Lisäksi nykyiset rautatiesillat saarten välillä uusitaan tai peruskorjataan.
Saksassa pullonkaula on mantereen ja Fehmarn-saaren välinen Fehmarnsundin vuonna 1963 valmistunut silta. Se on kaksikaistainen. Silta on näyttävä ja siksi suojeltu eikä sen purkaminen oikopäätä onnistu. Yksi vaihtoehdoista on rakentaa toinen samanlainen silta rinnalle. Muutama vuosi sitten laadittu kuntoarvio muutti näkökantoja: Sen mukaan sillan kunto on varsin huono. Tällä hetkellä tilanne siltaratkaisun suhteen on avoin.
Riittäisikö Fehmarnsundille ylipäänsä yksi silta vai tekisikö saman tien kaksi?
VastaaPoistaOlisi houkuttelevaa saada yhtäjaksoinen moottoritie Saksasta Tanskaan (muutenkin kuin Jyllannin kautta), mutta eihän moottoritie voi jäädä Fehmarnin ainoaksi yhteydeksi muusta Saksasta. Nähtäväksi jää, millaisiksi liikennemäärät kehittyvät ja miten paljon olemassaoleva silta jaksaa vetää.
Vaihtoehdoiksi näkisin lähinnä
- status quo
- yksi uusi silta, josta tulee moottoriliikennetie, vanha silta jää ennalleen
- yksi uusi silta, josta tulee sekaliikennetien toinen ajorata ja vanhasta tulee se toinen
- yksi uusi silta, josta tulee moottoritien toinen ajorata ja vanhasta tulee se toinen; lisäksi lautta tai junakuljetus moottoritieltä kielletylle liikenteelle
- kaksi uutta siltaa, joista tulee moottoritien kaksi kaistaa
Varsinkin Suomesta tai Suomeen ajavalle ammattiliikenteelle (miksei hupiliikenteellekin) houkutteleva vaihtoehto saattaa tosin jatkossakin olla lautta Malmöstä Travemündeen, koska se rytmittää mukavasti matkaa Tukholman ja Keski-Euroopan välillä ja tarjoaa säädetyn pituisen vuorokausilevon.
Ajoaikasäädökset helposti unohdetaan, kun pohditaan kiinteitä yhteyksiä Suomesta jonnekin. Ammattiliikenteen ajoaika on enintään 9 tai 10 tuntia vuorokaudessa. Käytännössä rekka liikkuu enintään luokkaa 600-700 km vuorokaudessa yhdellä kuskilla. Vähimmäislepoajan mittainen lauttamatka on varsin optimaalinen: Sen aikanakin tavara liikkuu noin 300 km.
VastaaPoistaKun väli Turku-Tukholma ja Malmö/Trelleborg-Travemünde ajetaan yölautalla, Itä-Suomesta lähtevä kuljetus ehtii kolmantena päivänä jonnekin Frankfurtin tienoille asti. Jos Ruotsiin olisi tie Turusta, ensimmäinen yö vietettäisiin Turussa, toinen Jönköpingissä, kolmas Hampurissa ja neljännen päivän illansuussa oltaisiin Frankfurtissa.
Noin vaarallinen tunneli ei Suomessa voisi olla kuin 60 kmh rajoituksen omaava.
VastaaPoista