Pääteillä kääntymistä ei pidetä kovin suotavana. Esimerkiksi ykköstie ei käänny kertaakaan. Nelostie kääntyy noin 1300 kilometrin matkallansa pohjoisen suuntaan kuljettaessa ensimmäisen kerran Heinolan Lusissa ja sen jälkeen Jyväskylässä Vaajakoskella ja Tourulassa, Limingan Haaransillassa, ja Keminmaalla; yhteensä siis viidesti.
Kantatie 58, kavereiden kesken Viiskasi, on pituutensa puolesta kaikkea muuta kuin tusinatavaraa: Se on noin 380 km pitkä ja siten maan ehdottomasti pisin kantatie. Geometriamielessä puolestaan se on hyvinkin tusinatie ja siihen tusinatiehen mahtuu peräti 13 käännöstä.
Kantatien ydin on valtatietasoiseksi 1960- ja 1970-lukujen taitteessa rakennettu 75 kilometrin mittainen Oriveden-Keuruun tie, joka jossain vaiheessa sai numerokseen 58, joka oli ollut vapaana 1960-luvun alkupuolelta.
Parikymmentä vuotta sitten 1990-luvun puolenvälin numerointireformissa muutamia seututietasoisia teitä numeroitiin kantateiksi. Pirkanmaan Kangasalan ja Pohjois-Pohjanmaan Kärsämäen välinen reitti sai suunnitelmakartoissa yhtenäisen numeron 58. Tilanne oli siis hieman erilainen kuin kantateiden 44, 63 ja 68 osalta: Olemassa oleva tie sai lisäpituutta; se piteni viisinkertaiseksi.
Kantatien reitti käännöspisteet numeroituina
Maastossa kantatie 58 näkyi Karstulan pohjoispuolella vasta useamman vuoden kuluttua. Kaikki tien osuudet eivät olleet laadultaan sellaisia, että kukaan olisi kehdannut ruuvata kantatien kaluunat pylväisiin.
Tarkastelemme nyt osaa käännöksistä, suunnassa pohjoisesta etelään.
Käännös 1, Haapajärvi
Tien pohjoispää haarautuu nelostiestä Kärsämäellä. Tämä entinen tie 768 on viitoitettu Haapajärvelle, Ensimmäinen käännös tapahtuu kohta Haapajärven jälkeen. Entinen tie 761, sitä ennen 7621, johdattaa meidät 17 kilometrin päähän Reisjärven Köyhänperälle. Viitoituskohteena on edelleen seuraava pitäjä, Reisjärvi.
Käännös 2, Köyhänperä
Ennen Reisjärveä yhdytään Pihtiputaan ja Sievin väliseen seututiehen 760. Reisjärven jälkeen käännytään kohti seuraavaa viitoituskohdetta Lestijärveä entiselle tielle 751. Tässä tie tekee oudon näköisen mutkan länteen. Yhdystie 7594 Reisjärveltä Yli-Lestiin olisi 13 km lyhyempi, mutta se on soraränni. Ehkäpä Viiskasin 1990-luvulla kartalle piirtäneet ajattelivat, että mutka olisi sen verran nolon näköinen, että tämä lyhyempi reitti saisi pikimiten pikipinnan ja kantatien statuksen. Ei ole toteutunut.
Käännös 4, Lestijärvi
Lestijärven kirkon vaiheilla tavoitetaan toinen pitkä kaakkois-luoteissuuntainen tie 775 Viitasaaresta Kannuksen kautta Himangalle meren rantaan. Yhteistä osuutta 775:n kanssa on 26 km. Tie 751 alkaa nykyisin tästä ja kulkee Vetelin Räyringin kautta Evijärven itäpuolelle, jossa se päättyy kantatiehen 63.
Tässä kohtaa viitoituksen kohde on ensimmäisen kerran jotain muuta kuin seuraava kirkonkylä.
Kinnulassa käännytään kohti etelää entiselle tielle 646 Kivijärven kautta Karstulan Humppiin. Kivijärvellä käännytään taas etelään tien 6520 jatkaessa suoraan kohti Perhon Möttöstä.
Humpissa ylitetään Etelä-Karjalan ja Keskipohjanmaan yhdistävä valtatie 13 ja sitä ennen valtatien 16 jatkeeksi ajateltava Kyyjärven ja Siilinjärven välinen kantatie 77.
Käännös 7, Karstula
Valtatien 13 ylityksen jälkeen vuorossa on entinen maantie 634 Karstulaan ja edelleen Multian Väätäiskylään. Karstulassa tie välttelee keskustaa ja kääntyy kahdesti.
Käännös 8, Karstula
Väätäiskylä, Multia
Väätäiskylä on nykyisin pääteiden risteyspaikka. Suomen epätoivoisin valtatie eli 18 yhtyy Viiskasiin runsaan 20 kilometrin matkalle. Tämän osuuden entinen numero oli 622. Tietä on parannettu, mutta matkaa aitoon valtatietasoon on vähintäänkin paljon. Ehkäpä viitoituksen pahasti haalistuneet 18-numerokilvet symbolisoivat kulahtanutta valtatien 18 ideaa.
Käännös 9, Multia
Hieman ennen Multiaa tiet 18 ja 58 eroavat toisistaan. Viiskasi kulkee Multian keskustan läpi ja kahden käännöksen jälkeen jatketaan entisen tien 622 linjaa. Multian ja Keuruun välinen osuus remontoitu ja osin uudelle linjaukselle rakennettu ja valtatien veroinen.
Käännös 11, Keuruu
Keuruulla tavoitetaan Porin-Jyväskylän-Varkauden poikittaistie 23 ja kuljetaan sitä kotvanen. Siksi käännöksiäkin on kaksi.
Keuruun jälkeen alkaa yli 100 kilometrin osuus ilman käännöksiä. Orivedelle asti tie on "alkuperäistä" Viiskasia ja Orivedellä vaihtuu entiseksi 324:ksi. Tämä on kuitenkin vain osatotuus. Ennen Tampereen ja Oriveden välisen metsätaipaleen valmistumista valtatie 9 kulki nykyistä Viiskasin reittiä.
Käännös 13, Huutijärvi, Kangasala
Viimeinen ja kolmastoista käännös tapahtuu vain kilometri ennen tien päättymistä Kangasalan Huutijärvellä. Nykyinen risteys sijaitsee runsaan sadan metrin päässä vanhasta Huutijärven risteyksestä, jossa Tampereelta Tammerkoskesta itään päin lähteneet valtatiet 3, 9 ja 12 haarautuivat: Vt9 Oriveden kautta Jämsän ja Jyväskylän suuntaan ja Vt 3/12 kaakkoon, jossa ne Pälkäneen Kyllössä haarautuivat omiin suuntiinsa Helsinkiin ja Lahteen.
Menee hieman filosofiseksi, mitä kääntymisellä tarkoitetaan: kyllähän 4-tie kulkee usean kiertoliittymän läpi (joista Haaransilta ja Vaajakoski on mainittukin), mutta eihän autoilijan näkökulmasta kiertoliittymässä "kääntyminen" sen erikoisempi asia ole kuin "suoraan ajaminenkaan".
VastaaPoistaTässä on haettu makronäkökulmaa, eli risteysgeometrian sivuuttamista. Vähän siihen suuntaan, että jos tien suunta muuttuu risteyksessä, kyse on tien kääntymisestä. Ei siis käsitellä etupyörien kääntymistä.
VastaaPoistaHieno "matkaraportti" ! Ajoitko kerralla läpi koko tämän elämyksen ? Itse tein juuri virtuaalimatkan Google Street Wievillä tarkistellen kaikki kääntymiset ja viitoitukset "luonnossa". Reittiohjelmat eivät ihan helposti ehdottele Kärsämäki-Kangasala välille kantatietä 58. Vasta 3 reitillä olevan paikkakunnan tultua lisätyksi välietapeiksi sain reittiehdotukseksi kantatien 58 kokonaisuudessaan. Lienee tosiaan valtakunnan turhin yhtenäinen päätie, joka ei "ala mistään eikä vie minnekään" ??
VastaaPoistaAjoinhan minä, eikä ollut ensimmäinen kerta. Oltiin paluumatkalla pohjoisesta tarkastamasta tiluksia ja halusin vältellä nelostien ja ysitien rekkaliikennettä. Ei tullut yksikään rekka perä edellä vastaan koko 58:n osuudella. Aikaahan tuohon menee ehkä tunti-pari enemmän, mutta harvoinpa se on iso ongelma. Enemmän suunnittelua vaatii se, että tienvarsikuppiloita on reitillä jokseenkin harvassa.
VastaaPoistaOlen 58:n reittiä ajellut useasti jo ennen pitkän kantatien aikaa; eritoten silloin, kun oli nykyistä useammin asiaa Kokkolaan, Oriveden-Keuruun-Karstulan reitti oli varsin mukava vaihtoehto.
Itse pidän viisaana sitä, että näitä vähän vaatimattomampiakin pitkiä reittejä numeroidaan yhtenäisiksi. Se tuottaa jonkinlaista jäntevyyttä tieverkkoon. Tienhän ei välttämättä tarvitse johtaakaan mistään minnekään: Harvapa esimerkiksi nelostiellä liikkuvista on menossa Helsingistä Utsjoelle. Vaikkaja juuri tuo Lestijokilaakson tie 775 Viitasaari-Kannus-Himanka voisi hyvin olla kantatie.