Moottoritie myytävänä, ei mene kaupaksi

Birmingham on Ison-Britannian toiseksi suurin kaupunki. Itse Birminghamissa on noin 1,1 miljoonaa asukasta, mutta koko metropolialueen asukasluku on 3,7 miljoonaa.

Kaupungin keskustan pohjoispuolelta kulkee M6-moottoritie, joka on Englannin pohjois-eteläsuuntainen runkoreitti, joka jatkuu Skotlannin puolella A74(M)- ja M74-numeroituna.

Birminghamin kohdalla tie on ajoittain toivottoman ruuhkainen. Siksi yksityinen lähinnä pankkien omistama konsortio on rakentanut vuonna 2003 valmistuneen 43 kilometrin mittaisen maksullisen moottoritieosuuden M6Toll, joka kulkee pohjoisempaa. Tie on rakennettu elinkaarimallilla siten, että se siirtyy valtion omistukseen vuonna 2054.



Maksullisen tien päästä päähän ajaminen maksaa 5,50 puntaa. Se on ilmeisen korkea summa, koska liikennettä on siirtynyt tielle ennakoitua vähemmän. M6:n keskivuorokausiliikenne vilkkaimmalla osuudella on noin 125.000. Maksullisen tien investointipäätös on perustunut noin 75.000 ajoneuvon vuorokausikysyntään. Toteutuneet lukemat ovat varsin paljon pienempiä, noin 48.000.


M6Toll

Rahoittajapankit eivät ole olleet täysin tyytyväisiä tuottotasoon ja laittoivat tieyhtiön myyntiin vuonna 2016. Myyjät tavoittelivat noin 1,9 miljardin punnan hintatasoa, mutta tarjoukset ovat julkisuudessa liikkuneiden tietojen perusteella olleet oleellisesti alhaisempia, luokkaa 1,2-1,3 miljardia. Niinpä pankit harkitsevatkin myynnistä luopumista ja sen sijaan tiehen investoimista.

Paikalliset poliitikot ovat vaatineet, että maksutie avataan kaikelle kansalle silloin, kun M6 ruuhkautuu esimerkiksi onnettomuuden takia. Tällaiseen ei ole ollut maksuhaluja ja kansallistaminenkin sopii kovin huonosti Ison-Britannian poliittiseen ilmapiiriin. Lisäksi tieyhtiö toteaa, että valtaosa ohikulkuliikenteestä käyttää maksutietä ja M6:n liikenteestä 80% on paikallista, joka ei siirry maksutielle.


M6 hiljaiseen aikaan


M6 ruuhkassa

Toimituksellista aineistoa

Tiedotusvälineitä usein osoitetaan sormella puffeista eli journalistiseen muotoon puetuista mainoksista. Tähän tiedotusväline yleensä vastaa, että jutun pohjalla on lehdistötiedote, mutta sitä on muokattu journalistiseksi ja siihen on lisätty toimituksellista aineistoa.

Yleisradio näkyy kehittäneen menetelmän, jota voitaisiin kutsua vaikkapa negatiiviseksi toimitukselliseksi aineistoksi.

Skanska on julkaissut lehdistötiedotteen, jossa se kertoo Lapin ELY-keskuksen kanssa tekemästään sopimuksesta kesän 2017 päällystystöistä Ylä-Lapin teistä. Tiedotteessa mainitaan muun muassa seuraavaa:

Suurimmat kohteet ovat Kt 92 Kaamanen–Kielajoki-osuus, Mt 970 Nuorpiniemi–Kaava sekä Mt 934 Ounasjoen Itäpuolentie Rovaniemi–Tapionkylä. Yhteensä urakan kohteista kertyy noin 87,5 kilometriä päällystettävää tietä.

Yleisradio on tarttunut toimitukselliseen kynään ja julkaissut nettisivuillaan tekstin lähes sanasta sanaan. Pientä editointia on tehty. Yleisradion versio kuuluu:

Urakan kohteista kertyy noin 90 kilometriä päällystettävää tietä. Suurimmat kohteet ovat Kaamanen-Kielajoki-, Nuorpiniemi-Kaava-tiet sekä Ounasjoen Itäpuolentie Rovaniemi-Tapionkylä.

Ylen editointi on käytännössä sitä, että Skanskan lehdistötiedotteesta poistettu ne oleelliset tiedot, joiden perusteella mattimeikäläinen sijoittaa työkohteet kartalle.

Skanska siis päällystää muun muassa Kaamasen ja Karigasniemen välistä kantatietä Kaamasen ja Kielajoen välillä sekä Karisgasniemen ja Utsjoen välistä Tenojoen rantatietä Nuorpiniemen ja Kaavan välillä.

Mutta onpahan toimitettu. Lisätty negatiivista toimituksellesta aineistoa sen verran, että jutusta on tullut lähinnä hyödytön.

Betonisiltoja

Suomessa on viime kesästä asti ällistelty betonia. Kemijärvellä rautatiesillan betoni ei kestänytkään jälkijännitystä, vaan jännitysankkurit painuivat rakenteiden sisään. Hieman myöhemmin Turussa havaittiin, että uuden sairaalan betoniperustuksien lujuus ei riitä alkuunkaan.

Mitä ihmettä?

Betoni on vuosituhansia sitten tunnettu rakennusaine. Rooman valtakunnassa sitä kehitettiin, kun huomattiin vulkaanisen tuhkan parantavan aineen lujuutta. Roomalaiset keksivät myös, että kun massaan sekoitetaan hevosen jouhia, pinnan murtumisherkkyys pienenee ja kun massaan lisätään verta, pakkaskestävyys paranee.

Liikennevirasto tutki vuonna 2016 pistokokein 18 uudehkoa siltaa, joista kuudesta löytyi lujuuspuutteita. Tilanne sai hälytyskellot soimaan.

Mutta mistä on kyse? Tutkimukset ovat menossa ja betonia toimittavat yritykset ovat hiljaa. Sylttytehtaan epäillään olevan betonin ominaisuuksia säätelevissä kemikaaleissa ja niiden odottamattomassa käytöksessä. Betonissa pitää on pieni määrä ilmaa pieninä kuplina pakkaskestävyyden saavuttamisessa, mutta liian suuri ilman osuus romahduttaa lujuuden. Ettei vain olisi samasta kysymys kuin muussakin rakentamisessa: Uusia materiaaleja ja tapoja syntyy kuin sieniä sateella, mutta niiden todellinen vaikutus selviää vasta myöhemmin. Pullotalot mätänevät ja koulut homehtuvat. Mutta roomalainen betoni 2000 vuoden takaa on ja pysyy.

Liikennevirasto on päättänyt laajentaa tutkimuksiaan 93 uudehkoon isoon siltaan, joista 62 on maantiesiltoja. Merkittävä osa näistä silloista sijaitsee päätieverkolla. Liikenneviraston mukaan sortumavaaraa ei ole mutta siltojen suunniteltu 100 vuoden käyttöikä ei ehkä toteudu.

Muun muassa nämä sillat ovat tutkittavien joukossa:



Ahvenkosken sillat, Vt7 Pyhtää



Hakamäentien sillat, Mt100 Helsinki



Hännilänsalmen uusi silta, Vt4 Viitasaari. Vieressä jo purettu vanha riippusilta.



Hossansalmen sillat, Vt1 Lohja



Isohaaran ja Vähähaaran uudet sillat, Vt4 Kemi



Kaukosen silta, Kt79 Kittilä



Kyrönsalmen eteläinen silta, Vt14 Savonlinna


Lövön silta, Mt1830, Kemiönsaari



Pekkalan läntinen silta, Vt6 Joensuu



Pernjärven sillat, Vt1 Kiikala



Rajasaaren sillat, Vt3 Pirkkala




Tikkalansaaren sillat, Vt5 Kuopio

Kirjalansalmi

Turunmaan saaristotie, seututie 180, alkaa Kaarinasta ja hyppii saarelta toiselle Paraisten ja Nauvon kautta Korppooseen.

Ensimmäinen leveä salmi on Kirjalansalmi Kaarinan Kuusiston ja Paraisten Kirjalansaaren välissä. Siinä oli vielä sotien jälkeen lossi ja koska Paraisten kaivos oli lossivälin tuolla puolen, tilanne tietenkin oli epätyydyttävä. Kahden ponttonisiltakokeilun jälkeen salmen poikki rakennettiin 1960-luvun riippusilloista komein. Riippusilta valmistui vuonna 1963  ja se oli jännevälillään mitattuna Suomen pisin silta yli 30 vuoden ajan. Vasta vuonna 1997 valmistuneet Raippaluodon ja Kärkisten sillat jättivät Kirjalansalmen sillan kolmossijalle 220 metrin jännevälillään.





Silta mitoitettiin aikansa kulkupelien mukaisesti. Sadan vuoden tavoiteikään se ei yllä, vaan se on saanut purkutuomion; vai pitäisikö sanoa turkutuomion lähettyvillä sijaitsevan maakuntakeskuksen perinteen mukaisesti. Riippusilta on samalla tavoin elastinen rakenne kuin vaikkapa lentokoneen siipi. Kun sitä toistuvasti taivutellaan eri suuntiin, niin väsyyhän se metalli.

Riippusilta on rakennettu tapaan, jolla siltoja tuskin enää rakennettaisiin: Leveästä salmesta on puolet tukittu maapenkereellä, jotta sillasta ei tulisi liian pitkä.



Uudeksi ylitykseksi on kaavailtu niin tunnelia, tusinasiltaa kuin vinoköysisiltaakin. Tällä hetkellä voittava vaihtoehto on vinoköysisilta. Sellaisella kyetään tekemään betonipalkkisiltoja pitempiä jänteitä. Asialla on merkityksensä, koska salmen pohjoispuoli on syvä. Tusinasiltavaihtoehdossa jouduttaisiin syvimpään kohtaan valamaan pilari, mikä ei ole hyvä juttu.

Itse asiassa uusi silta olisi hybridi: Kaarinan puoli olisi kaksipyloninen vinoköysisilta ja Paraisten puoli tusina- eli palkkisilta. Penger on tarkoitus purkaa, jotta vesi pääsee taas kunnolla virtaamaan.

Uusi silta olisi 670 metriä pitkä, sen alikulkukorkeus 16 metriä ja pääjänteen pituus 250 metriä; jänneväliltään silta olisi siis jaetulla ykkössijalla Raippaluodon sillan kanssa. Palkkisiltaa kannattaisi kuusi pilaria ja jännevälit olisivat 35 ja 43 metriä. Pylonien vieressä olisi 100 metrin jänteet. Kaarinan puolen pylonin korkeus olisi 74 metriä ja Paraisten 72 metriä.




Vanhojen riippusiltojen kohtalo näyttää olevan surullinen. Hännilänsalmen silta on purettu ja sama häväistys odottaa Kirjalansalmessa. Onneksi sentään Sääksmäen silta vanhalla kolmostiellä remontoitiin uuteen uskoonsa kymmenkunta vuotta sitten.