Juhannusliikennettä Aavasaksalle vuonna 1930. Kuva: Kaleva
Keskiyön auringon lisäksi Aavasaksan seutu on vanhastaan liikenteellisesti tärkeää seutua. Tornionjoki on alueen valtaväylä ja siitä Aavasaksan alla haarautuu Tengeliöjoki. Tornionjoen vastakkaisella rannalla on Ruotsin Övertorneå, paikallisesti tunnetumpi vanhalla nimellään Matarengi. Nykyisin parintuhannen asukkaan taajama on ikivanha markkinapaikka. Markkinaperinne herätettiin henkiin 1970-luvulla.
Nykyisin kuljetaan autoilla. Ainoa kiinteä maayhteys Suomen ja Ruotsin välillä oli pitkään Tornion silta.
Helsingin Sanomat kirjoittaa 15.6.1957 otsikolla "Tornionjoelle uusi lautta" seuraavaa:
Tornionjoen yli alkaa tänä kesänä, ehkä jo ennen juhannusta, välittää liikennettä lautta. Lautta kulkee Ylitornion Närkistä ruotsinpuolelle Matarenkiin. Uutta lauttaa, joka on Suomen suurin, kokeiltiin eilen Tornionjoella. Lautan kantavuus on noin 30 tonnia ja se voi kuljettaa samalla kertaa joko kaksi isoa bussia tai 8 tavallista henkilöautoa tai 10-12 pientä henkilöautoa. Lautta, jota käyttää 35 hevosvoiman suuruinen moottori, on rakennettu Ruotsissa Sundsvallissa. Lautan kustannuksista vastaavat Suomi ja Ruotsi yhdessä.
Aavasaksan lossi
Kauan ei kuitenkaan Aavasaksan lautta riittänyt kasvaville liikennetarpeille. Jo vuonna 1965 Aavasaksan ja Matarengin väliiin valmistui komea 471 metriä pitkä silta. Yhdeksänaukkoisessa sillassa on kaksi ns. langerpalkkiaukkoa, joiden tuntomerkki on korkealle sillan kannen yläpuolelle kohoava kaari. Sillan suunnittelivat ja rakensivat ruotsalaiset ja viulut maksettiin puoliksi.
Aavasaksan silta yöllisessä asussaan
1990-luvulla numeroitiin teitä urakalla uusiksi sekä Ruotsissa että Suomessa. Övertorneån ja Överkalixin eli Matarengin ja Ylikainuun välinen maantie sai numeron 98 ja numerointi ulottui rajalle. Niinpä Suomessakin noin puolen kilometrin maantiepätkä valtatieltä 21 valtakunnanrajalle nostettiin kantatieluokkaan samoin numerolla 98 ja Suomen ehdottomasti lyhyin kantatie oli syntynyt.
Vuonna 2014 Aavasaksan silta sai näyttävän valaistuksen, jonka on suunnitellut valosuunnittelija Jan Forsmark. Noin 130000 euron kuluista vastasivat Ylitornion ja Övertorneån kunnat noin 30000 eurolla kumpikin ja Ruotsin liikennevirasto loput.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.
Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.