Lahden ja Tampereen välinen osuus uudelleen rakennettiin 1960- ja 1970-luvuilla. Lähtökohta oli onneton mutkainen soraränni ja siihen verrattuna mikä tahansa uudistus oli suorastaan loistelias.
Huutijärven kohta vuonna 1953. Paikka oli valtateiden 3, 9 ja 12 haara. Nykyinen valtatie 12 merkitty sinisellä ja kantatie 58 vihreällä.
Hyvin uusi tie palvelikin aikansa. Nopeusrajoituskin oli monin paikoin 120 km/h.
Vuonna 1974 valmistui Kangasalan kohdalle ohitustie, joka ajan tapaan rakennettiin kaksikaistaiseksi moottoriliikennetieksi. Tieosuuden piti olla osa tulevaa suureellista Ylöjärven-Kangasalan moottoritietä, joka piirrettiin halkomaan Tampereen kaupungin keskustaa.
Kangasalan ohikulkutietä
Hieman lässähtänythän tuo oli aluksi: Lentolassa nopea uljas moderni ohitustie päättyi T-risteykseen. T-risteys poistui vasta, kun nykyinen tielinja Suoraman ja Alasjärven välillä rakennettiin 1980-luvun jälkipuoliskolla.
Lentolan kohta vuonna 1975, ennen Prisman ja muiden kauppojen rakentamista soramontun pohjalle
Kuten on käynyt osapuilleen kaikille moottoriliikenneteille, myös Kangasalan tie on jäänyt ahtaaksi ja onnettomuuksiakin on sattunut. Paraikaa on valmistella yleissuunnitelma Alasjärven ja Keisarinharjun välisen osuuden rakentamiseksi nelikaistaiseksi keskikaidetieksi. Vielä ei kannata nuolaista: Yleissuunnitelmasta on pitkä matka koneiden saapumiseen työmaalle, eikä kaikkia yleissuunnitelmia toteuteta koskaan.
Yleissuunnitelman kattama alue
Suunnitelmien yhteydessä myös olemassa olevia liittymiä on tarkoitus parantaa. Teillä ja Turuilla on vuonna 2014 artikkelissa Alasjärvi esittänyt näkemyksiä Alasjärven liittymää koskevista suunnitelmista. (Alasjärvi on valtatie 12:n ja Tampereen ohikulkutien itäpään liittymä.) Yleissuunnitelmaehdotus esittää version, jota ei ennen ole nähtykään.
Rantakoivistoon, eli Kaarina Maununtyttären tien (Seututie 310) risteykseen suunnitellaan rakennettavan koiranluuliittymä.
Rantakoiviston liittymä muuten sijaitsee lähellä valtakunnan historiaan liittyviä paikkoja: Kuningas Kustaa Vaasan pesänselvityksen melskeissä kuningas Eerik XIV syöstiin vallasta ja 87 päivää Ruotsin kuningattarena ollut puolisonsa Kaarina Maununtytär myös menetti asemansa. Eerik XIV:n kuoltua vuonna 1577 kuningas Juhana III läänitti Kaarinalle Kangasalan Roineen rannalla sijainneen Liuksialan kuninkaankartanon, jossa tämä eli kuolemaansa saakka vuoteen 1612.
Suunnitelma uudeksi Alasjärven liittymäksi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.
Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.