Helsingin Sanomat julkaisi toukokuussa 1984 luettelon Suomen päätieverkon pahimmista pullonkauloista. Kolmessakymmenessä vuodessa on saatu suuri osa niistä historiaan.
Katsotaanpa, mitä Hesarin artikkelin jälkeen on tapahtunut.
Oulun seutu. Oulun moottoritietä jatkettiin vuosina 1987-1990 Kempeleeseen ja myöhemmin Limingan Haaransiltaan saakka. Seutu on uudelleen ruuhkautumassa. Tämän vuoksi nelostien parannus on käynnissä ja Oulujoen siltojen uusinta alkamassa.
Mikkelin ohikulkutie. Mikkelin ohikulkutien viimeinen vaihe valmistui vuonna 1988 ja siirsi viitostien liikenteen pois katuverkosta. Ohikulkutien kapasiteetti rupesi loppumaan ja tietä parannettiin vuonna 2017 valmistuneessa urakassa.
Lahti-Kouvola. Moottoriliikennetie Lahti-Uusikylä valmistui, mutta suunniteltu tien jatke kohti Kouvolaa ei ole toteutunut. Reitti ei edusta maan parhaimmistoa.
Lahti-Heinola. Kysyntään nähden onneton viitostien ränni Lahden ja Heinolan välillä rakennettiin ensin moottoriliikennetieksi ja sitten moottoritieksi. Kapasiteetti riittää nykyisin. Tie muuttui 1990-luvun numerointireformissa nelostieksi.
Vanhan nelostien leikkisää kiemurtelua Lahden ja Heinolan välillä
Tampere. Läpikulkuliikenne kulki keskusta-alueella ja kenelläkään ei ollut kivaa. Nykyisin kaupungin voi ohittaa moottoritietä pitkin. Lisäksi Näsijärven rantaa seuraava valtatie 12 on uudelleenrakennettu ja laitettu osin tunneliin.
Lohjanharju-Turku. Ykköstien maastollisesti hankalin osa Lohjanharjun ja Salon välillä oli aika onneton tapaus. Kuitenkin kului vielä 25 vuotta ennen kuin koko Helsingin ja Turun välinen osuus oli moottoritietä.
Porvoo-Koskenkylä. Moottoritie Helsingistä Porvooseen oli valmis ja liikenne sumputtui pahan kerran Porvoon itäpuolella. Moottoriliikennetie Koskenkylään valmistui vuonna 1988 ja siitä myöhemmin tehtiin moottoritie. Seiskatie jatkuu moottoritienä itärajalle asti ja kuutostietä oiottiin ja levennettiin Koskenkylästä lähes Kouvolaan saakka.
Valtatie 6 ja 7 Ilolassa
Sotkamo. Tuolloinen valtatie 18 teki laajan mutkan Vuokattiin. Oikotietä vaarajonon eteläpään ylitse vastustettiin ankarasti, mutta turhaan. Toinen kainuulaisten haavekuva eli Oulujärven ylitystie sen sijaan ei ole toteutunut.
Jyväskylä. Nelostien liikenne jyräsi aika pahasti kaupungin keskustaa ja viikonloppujen ruuhkat olivat miehekkäitä. Tiestön suunnasta päästiin viimeinkin linjaukseen ja keskustan itäpuolelle Jyväsjärven rantaan rakennettiin Rantaväylä.
Kouvola-Lappeenranta. Kapeaa ja paikoin mutkaista kuutostietä uusittiin jo 1980-luvulla. Kouvolan ja Luumäen Taavetin välillä. Sen sijaan Taavetin ja Lappeenrannan väli jäi uinumaan Ruususen unta pitemmäksi ajaksi kuin Kustaa II Aadolf johti Ruotsin joukkoja kolmikymmenvuotisessa sodassa. Nelikaistainen moottoriliikennetie avattiin syksyllä 2017.
Uutta ja vanhaa kuutostietä
Järvenpää-Lahti. Helsingin ja Lahden välisen moottoritien rakentaminen keskeytyi 1970-luvun energiakriisiin, jonka piti lopettaa liikenteen kasvu maailmanloppuun asti. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan muutaman vuoden notkahduksen jälkeen liikennemäärät kasvoivat niin, että Järvenpään ja Lahden välinen tie oli lähinnä koominen. Nelostien muutos moottoritieksi tapahtui 1980- ja 1990-luvuilla.
Loviisa. Seiskatie oli jokseenkin ikävä ränni ja eritoten itärajan takaa saapuvan rekkaliikenteen nopean kasvun takia. Loviisa sai ohikulkutien vuonna 1989. Sittemmin koko tie on rakennettu moottoritieksi; viimeinen osuus Haminan ja Vaalimaan välillä aukesi vuonna 2018.
Kehä III. Tie rakennettiin aluksi kaksikaistaiseksi tasoliittymätieksi, mutta se ratkaisu ei kauan kantanut. Tiellä on lähes koko ajan ollut jossain kohdassa parannustyömaa ja tie on vähintään nelikaistainen ykkös- ja seiskateiden välillä. Ykköstien ja kantatien 51 välinen osuus on edelleen kaksikaistainen.
Oulun (ohitus)tien pahimmat kohdat ovat nykyisellään Kainuuntie (Vt 22)-Kajaanintie-Kuusamontie (Vt 20) välillä, Haukiputaan "ei se vaan toimi" -leveäkaistatie sekä koko loppuosuus Kemin moottoritien alkuun.
VastaaPoista