14.9.2018

(Epä)jatkuvuutta, osa n+1

Keskeinen ero suomalaisessa ja saksalaisessa viitoituksessa on se, että Saksassa kaistakohtaisen viitoituksen epäjatkuvuus on harvinaista. Epäjatkuvuudella tarkoitetaan tässä sitä, että kaista yhtäkkiä ei jatkukaan sinne, minne sen on aikaisemmin ilmoitettu jatkuvan.

Suomessa puolestaan viitoituksen epäjatkuvuus on turhankin yleistä, melkeinpä maan tapa.

Katsotaanpa Espoossa paikkaa, jossa viitoitus on varsin uusi, eli nyt kaivella vanhoja.



Nätisti kolme kaistaa rinnatusten. Seurataan viitoitusta paikkaan Olari. Sinne pääsee tämän viitan mukaan valitsemalla oikean kaistan



Seuraava viittaportaali on 300 metrin päässä. Tilanne muuttumaton, Olariin kuljetaan oikeanpuoleisinta kaistaa. Portaali hieman epäilyttää paikkoja tuntevaa: Hankoon ajettaessa käännytään kohta vasemmalle yksikaistaiselle moottoritierampille.



Ajetaan 200 metriä. Edessä on portaali, joka kertoo, että oikeata kaistaa pääsee vain kääntymään oikealle, ellei satu kuskaamaan bussia tai taksia. Toisin kuin kahdesta aikaisemmasta viitasta on käynyt ilmi, Olariin pääseekin keskimmäistä kaistaa Niinpä sitten on äkillinen kaistanvaihtotarve vasemmalle, muutama sata metriä sen jälkeen, kun viitoitus on ohjannut oikealle.

Ja koska kiusa se on pienikin kiusa, ensimmäisessä kuvassa ohjataan suoraan menevä liikenne tarpeettomasti kaistalle, josta voisi kääntyä nuolivihreän palaessa oikealle silloin, kun suoraan ajaville on punainen. No, eipä käännytäkään, jos kaistalla on etumaisena yksikin suoraan ajava.

Espoon kaupunki: Miksi, oi miksi?


2 kommenttia:

  1. Toinen piristävä esimerkki on Kehä I:n ja Turunväylän liittymässä, jos tulee Turusta ja lähtee kehää pohjoisen / "idän" pyrkien Selloon tai Vermoon. Siinä tullut useampaan kertaan vaihdettua kaistaa edestakaisin kylttejä seuratessa.

    VastaaPoista
  2. Oikean puoleisella kaistalla bussipysäkki ennen Olarin liittymää. Ei oo syvennystä dösille.

    VastaaPoista

Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.

Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.