Tietämättömyys on ilomme!

Lehdistön rakkaita vakioaiheita ovat vaikeaselkoiset liikennemerkit, eritoten pysäköintiin liittyvät. Yleensä jutut esittävät kysymyksen, mitä tämä tarkoittaa. Jutun perässä on sitten 100-200 kommenttia ja tulkintaa ja tulkinnoista valtaosa on täysin päättömiä. Suurella osalla kommentoijista on kuitenkin kaikesta päättäen ajokortti, mutta siitä huolimatta aivan perusasiatkin tuntuvat olevan hukassa kuin Punahilkan isoäiti.

Ei ehkä olisi huono ajatus, että liikennesääntöjen perusasiat pitäisi käydä tenttimässä vaikka edes kerran kymmenessä vuodessa.

Perusasioiden hukassa oleminen ei ole tuntematonta myöskään liikennemerkkejä asettavien kaupungin- ja kunnaninsinöörien keskuudessa, mutta ei puututa tällä kerralla siihen seikkaan. Käsitelkäämme siis laillisia säädökset täyttäviä merkkejä.

Peruslähtökohta pysäköinnin merkitsemissä ovat liikennemerkit "pysäköinti kielletty" (pyöreä) ja "pysäköintipaikka" (neliö, P-kirjain). Ensin mainitulla säädellään yleensä ajoradan reunan pysäköintiä ja jälkimmäisellä pysäköintiruutuja. Niitä sitten höystetään erilaisin lisäkilvin.

Merkkien tulkinta käy samaan tapaan kuin elefantin syöminen: pala kerrallaan. Seuraavat pelisäännöt lisäkilpien tulkitsemiseksi kattavat melkein merkin kuin merkin:

• Jos on numero, jonka perässä on "min" tai "h", kyse on aikarajoitetusta pysäköinnistä.
• Jos aikarajoituksen edessä on pysäköintikiekon kuva, pitää käyttää pysäköintikiekkoa.
• Jos aikarajoituksen edessä on pysäköintimittarin kuva, pysäköinnistä pitää maksaa.
• Jos siinä on kaksi numeroa, joiden välissä viiva, kilpi kertoo, milloin kielto, aikarajoitus tai maksuvelvollisuus on voimassa. Muina aikoina pysäköinti on vapaata. Musta tai valkoinen teksti tarkoittaa arkipäivää, suluissa oleva lauantaita ja punainen teksti sunnuntaita tai pyhäpäivää.
• Jos numeroiden keskellä onkin piste, kyseessä ei ole kellonaika vaan päiväys. Merkki saattaa olla voimassa esimerkiksi talven ajan.
• Jos kilvessä on numeroiden perässä "m" ja reunoilla ylös osoittavat nuolet, merkin voimassaolo ulottuu mainitun metrimäärän päähän.
• Jos kilvessä on nuoli, tämä osoittaa merkin vaikutussuunnan. Pelkkä alaspäin osoittava nuoli merkitsee aiempana sijaitsevan merkin vaikutusalueen päättymistä.
• Jos kilvessä mainitaan asukaspysäköintitunnus, tällaisen haltija on vapaa aikarajoista ja maksuvelvollisuudesta.
• Jos kilpi on lisäkilpi "pysäköintitapa", pysäköi auto kaavion mukaisesti, joissain tilanteissa katukiveyksen tuolle puolelle.
• Jos lisäkilpi "pysäköintitapa" on mustakeltainen ja päämerkki on "pysäköinti kielletty", olet mitä todennäköisimmin Helsingissä, jossa katurakennusosasto ja pysäköinninvalvonta eivät tiedä, että kyse on säädösten vastaisesta virityksestä. Pysy kaukana, koska bonuspalkatun lappuliisan haukansilmältä et voi välttyä. Saat rahasi takaisin viimeistään Korkeimmasta hallinto-oikeudesta, mutta siihen menee aikaa ja vaivaa.

Pysäköinti sallittu kahden tunnin ajan pysäköintikiekkoa käyttäen klo 8-18 arkisin ja 8-14 lauantaisin; muina aikoina rajoituksetta. Pysäköidään keula tai perä kohti jalkakäytävää.

Ilmeisesti on ämöriikkäläisyyden vaikutusta, että ilmaisua "24 h" ei ymmärretä aikarajaksi, vaan luullaan sen tarkoittavan samaa kuin "aina". Siksi tällaista asetelmaa usein ihmetellään lehtien sivuilla ja Intterwebin sivustoilla:



Se aukeaa helposti edellä mainituilla säännöillä: Arkisin ei saa pysäköidä 24 tuntia pitemmäksi ajaksi. Siihen tieliikenneasetus ei ota kantaa, katkaiseeko viikonloppu pysäköintiajan laskennan, eli saako paikasa pysäköidä perjantain aamusta maanantain iltaan. 

-----

Lisäys: Uuden tieliikennelain muutosten yhteydessä on hallituksen esityksessä vahvistettu, että pysäköintiajan laskenta katkeaa aikarajan päättyessä. Eli alemman kuvan tapauksessa pysäköidä saa yhtäjaksoisesti perjantain aamuyöstä maanantain iltayöhön.