Tohmajärvi menetti Moskovan rauhassa osan alueestaan, mutta toisaalta sai lakkautetun Pälkjärven kunnan Suomen puolelle jääneet alueet. Itärajapainotus kasvoi, kun Värtsilän kunta liitettiin Tohmajärveen vuonna 2005.
Tohmajärven luoteis-kaakkoissuunnassa halkaiseva tie on ollut vuosien varrella muutosten kohteena ja nyt on taas uutta suunnitteilla.
Vuonna 1938 tehdyssä ensimmäisessä teiden numeroinnissa Tohmajärveä halkonut Sortavalan-Joensuun-Kajaanin tie määrättiin valtatieksi 18. Tohmajärven keskustaajaman Kemie reunalla oli tienristeys, josta erkani kantatie 71 Savonlinnaan. Kemie oli siis pääteiden risteys lyhyen aikaa.
Tohmajärvi vuonna 1938
Karjalan kannaksen menetyksen jälkeen jokseenkin kaikki luoteis-kaakkoiset tieyhteydet katkesivat ilman, että korvaavia yhteyksiä oli juurikaan tarjolla. Helsingin ja Sortavalan välinen valtatie 6 käännettiin Parikkalasta kohti pohjoista Kiteen Puhokselle, sieltä entistä tien 71 reittiä Kiteellen kautta Tohmajärvelle ja edelleen tien 18 reittiä Joensuuhun. Valtatie 18 typistyi Joensuun ja Kajaanin väliseksi tieksi ja kantatie 71 typistettiin päättymään Puhokselle.
Suuria sodanjälkeisiä rakennusurakoita olivat uuden kuutostien rakentaminen ja korvaavan ratayhteyden rakentaminen Imatralta Parikkalan ja Onkamon kautta Joensuuhun. Kun uusi kuutostie valmistui, entinen Sortavalan valtatie jäi enemmän tai vähemmän sivussa olevaksi maantieksi.
Maantien kuitenkin pelasti rautatieliikenne. Niiralan raja-asema avattiin varsin pian sodan jälkeen vuonan 1945 aluksi sotakorvausliikenteelle ja vuonna 1948 muulle tavaraliikenteelle. Tarvitseehan raja-asema kunnollisen maantienkin.
Kuutostieltä Onkamosta rajalle Niiralaan johtava tie oikaistiin ja se aikanaan sai numeron 490. Maantieliikenteelle raja Niiralassa aukesi vuonna 1964 ja rajoitetulle matkailuliikenteelle vuonna 1988. Viralliseksi rajanylityspaikaksi Niirala tuli vuonna 1995 ja ympärivuorokautisesti toimivaksi 2005.
1990-luvun numerointiuudistuksessa aiemmin vapaaksi jäänyt numero 70 siirtyi Onkamon-Niiralan tielle, joka siis tuolloin siirtyi takaisin pääteiden kastiin. Vuonna 2010 jatkettiin valtatie 9 Kuopiosta Niiralaan ja Tohmajärvi oli palannut valtatieaikaan. Kemien ja Onkamon välisellä tiellä on siten jo kolmas valtatienumerointi: aluksi 18, sitten 6 ja nyt 9.
Tien profiili ei ole kaikkia miellyttänyt. Etenkin Kemiestä itään laskeutuva jyrkkä mäki, jossa tie putoaa 70 metriä kilometrin matkalla, on joillakin keleillä hankala.
Kemie on mäen laella ja tie Niiralan suuntaan laskeutuu jyrkästi
Uudesta tiestä on valmistumassa yleissuunnitelma. Sen mukaan kuutostiehen liityttäisiin eritasoliittymällä nykyisen risteyksen pohjoispuolella (mutta vuoden 1938 tielinjan eteläpuolella) ja Kemien taajama kierrettäisiin pohjoispuolelta. Aika näyttää, viekö tämä asiakkaita Kemien kauppaliikkeiltä. Kemien itäpuoleinen mäki korvautuisi lännempänä olevalla loivemmalla.
Yleissuunnitelmaehdotuksen mukainen reitti (punainen) ja nykyinen tie (musta). Teiden pohjoispuolella kulkee rautatie.
Yleissuunnitelman laatiminen sinänsä ei vielä tarkoita, että tie koskaan rakennettaisiin. Itse rakentaminen riippuu Arkadianmäen porukasta ja kaikki puolueet tuntuvat olevan sillä kannalla, että juuri tiestön uusiminen ja ylläpito ovat oivia säästökohteita.
Eipä Onkamossa nykypaikalla oikein eritasoliittymään olisi tilaakaan. Onhan siinä jo nykyisellään melkoisen erikoinen ratkaisu, kun maantien liittymä on rakennettu rautatien päälle. Silta, toki.
VastaaPoista