Siltahan on vanha keksintö. Avattava silta sen sijaan on rakenne, jollaisia on rakennettu paikkoihin, joissa laivaliikenne ja maantieliikenne ovat ristenneet. Varhainen avattavan sillan tyyppi oli rullasilta, eli silta, joka pyörien päällä työnnettiin vesiväylän ylitse. Sellainen ei voinut olla jänneväliltään kovin pitkä. Siksi esimerkiksi kanavasulku oli sopiva paikka sellaisen laittamiseen. Seuraava teknologinen kehitysvaihe oli kääntösilta, eli rakenne jossa siltakansi kääntyy sivuun. Isompia jännevälejä on myöhemmin toteutettu läppäsilloin, jollaisessa "sarana" on vaakasuorassa ja siltakansi nostetaan pystyyn.
Useille merkittäville avattaville silloille on viime vuosina koittaneet viimeiset ajat. Kuopiossa viitostien moottoritie rakennettiin kiinteälle sillalle ja 40 vuotta palvelleet Kallan läppäsillat hitsattiin kiinteiksi. Rautatielle tehtiin oma avattava nostosiltansa. Myös Kuopiossa, valtatiellä 9 valmistui Saimaan syväväylän ylitse Jännevirtaan kiinteä silta, ja kääntösilta tuli tiensä päähän. Helsingissä Lauttasaaren sillan avaustarve on kadonnut hiilisataman siirryttyä sillan meren puolelle ja alkavassa peruskorvauksessa läppä suljetaan.
Tällä kerralla tutkimme hieman tarkemmin Kyrönsalmen siltoja Savonlinnassa. Kyrönsalmihan on ollut sekä maantie- että vesiliikenteen tuskien paikka. Meriliikenteen siksi, että salmi on kapea ja siinä on vahvasti mutkitteleva virta, jota reunustaa Olavinlinna. Laivat eivät mahdu rautatien ja maantien siltojen alta, vaan avattavia siltoja on kolme: yksi rautatiellä ja kaksi maantiellä. Neljäs on Olavinlinnan sivuun käännettävä ponttonisilta.
Luettelo Kyrönsalmessa sattuneista havereista on pitkä.
Rahtilaiva luotsauksessa Kyrönsalmessa. Pelivaraa rautatiesillan aukossa on vähänlaisesti.
Maantiesillan aukko ei juuri tilavampi ole.
Maantieliikenteen kannalta Kyrönsalmi on paikoitellen ollut lähes epätoivoinen. Vuodesta 1935 vuoteen 1968 Kyrönsalmi ylitettiin yhdistetyllä maantie- ja rautatiesillalla. Vuoden 1968 silta tehtiin huonosti ja se korvaamaan uudella jo vuonna 2000. Vanhan sillan kansi purettiin ja sen pilareiden varaan rakennettiin pari vuoden 2000 sillalle.
Jokainen ison aluksen läpiajo aiheuttaa liikennehäiriön valtatielle 14 siltojen avaamisen takia.
Maantiesillan läpät avattuina
Kaupungin länsipuolelle Laitaatsalmeen on valmistunut uusi kiinteä siltapari, ja syväväylä siirtyy Laitaatsalmeen jo purjehduskaudelle 2019. Laivojen päälliköt ja luotsit huokaisevat helpotuksesta.
Kyrönsalmen väylä (sininen) mutkittelee pitkin Savonlinnan rantoja. Uusi syväväylä Laitaatsalmen kautta merkitty punaisella.
Laitaatsalmen väylän rakentamista talvella 2018-2019
Mutta mitä tehdä Kyrönsalmen silloille? Tievaltio on lähtenyt siitä, että siltojen avaaminen on nyt loppu. Tämä suunnitelma tuli vuoden 2018 puolella ilmi ja aiheutti jonkinasteisen paikallisen metelin. Nostettiin esiin ajatus varareitistä siltä varalta, että Laitaatsalmi tukkeutuu jonkin vahingon takia. Väylävirasto on kuivasti todennut, että Saimaan syväväylällä on koko joukko kapeikkoja ja kovin harvalle on varareittejä. Se on kuitenkin avannut kyselyn, jossa kansalaiset ja muut asiasta kiinnostuneet tahot voivat esittää näkemyksiään siitä, millaisia haittoja sillan muuttamisesta kiinteäksi koituisi. Eiköhän tuo kysely ole lähinnä muodollisuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.
Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.