Hirveää

Loppuvuodesta 2017 avattiin uusi nelikaistainen kuutostien osuus Taavetin ja Lappeenrannan välillä. Tie on moottoritien tasoinen, mutta koska tien rakennuttaneen hallituksen liikenneministerin mielestä moottoritiet ovat poliittisesti epäilyttäviä, tietä ei ole määrätty moottoritieksi.


Kuutostien uusin osuus

Kunnon moottoritien tapaan tielle on rakennettu hirviaidat. Niin pitääkin.

Asiassa kävi vain sellainen pikku kämmi, että seudulla on runsaasti hirviä, joiden talvi- ja kesälaitumet ovat tien eri puolilla. Paikalliset metsästysseurat yrittivät varoittaa tästä, mutta ne naurettiin ulos. Ja koska Suomessa ei ole sallittua rakentaa teitä tarpeen mukaisiksi, vaan aina on aivan pakko leikata kustannuksia silkan periaatteen vuoksi, riistasillat poistettiin tiesuunnitelmasta. Ja sehän tiedetään, että huonon infrarakentamisen tuloksista päästään nauttimaan kymmenet vuodet.

Tie rakennettiin noin kahdeksan kilometrin matkalla aivan Karjalan radan viereen. Hirviaita rakennettiin tien ja rautatien väliin.


Tie ja rautatie ovat hyvin lähellä toisiaan

No mitä tapahtuu, kun hirvi haluaa kulkea tottumaansa reittiä? Aitaanhan se törmää, ja jää pällistelemään aidan lähistölle. Aidan pohjoispuolella on vanha tie ja eteläpuolella rautatie. Ensimmäisen puolen vuoden aikana viisi hirveä jäi seudulla junan alle.


Hirvi ällistelämässä hirviaitaa

Junan ja hirven törmäyksessä käy vähän kuin kinkkumunakkaassa, jossa kana osallistuu ja sika sitoutuu: Junassa kuuluu tömähdys, ja hirvi muuttuu entiseksi hirveksi. Ilman taloudellisia tappioita ei junakaan selviä, vaan vähintään sen keulan tekniikka menee yleensä uusiksi. Junakin usein joudutaan hinaamaan pois ja matkustajathan siitä mahdollisesti koituvia tuntikausien viiveitä tunnetusti arvostavat.


Veturin keula hirvitapauksen jäljiltä.

Nyt ovat sitten Väylävirasto ja paikallinen ELY-keskus ottaneet lusikan kauniiseen käteen ja tunnustaneet, että niinhän siinä sitten kävi kuin hirvimiehet ennustivat.

Kevään aikana järjestetään työpajoja suunnittelijoiden ja hirvimiesten kesken ja pohditaan ratkaisuja. Mitään kovin merkittävää tuskin kannattaa odotella: Työpajoissa ei lähdetä rakentamaan niitä pois säästettyjä riistasiltoja ja kosmeettisilla toimenpiteillä ongelma ei katoa.

Hirven taloudellinen merkitys Suomessa on vahvasti negatiivinen. Hirvikantaa pidetään keinotekoisen korkeana lähinnä siksi, että syksyisen hirvenmetsästyksen avulla saadaan vuosittain määritetyksi maaseudun miesten keskinäinen nokkimisjärjestys. Hirvikanta on nykyisin syysharvennuksen jälkeen suuruusluokkaa 100 000 hirveä. Vielä 50 vuotta sitten kanta oli noin 20 000 hirveä ja sekin oli elinvoimainen. Hirvikolareiden määrällä ja hirvikannalla on vahva korrelaatio. Ei siis ole haettua väittää, että hinta tästä maaseudun hauskan urheilulajin ylläpitämisestä on viisinkertainen todennäköisyys kuolla tai vammautua hirvikolarissa.