Rönninsalmi on kapeikko Längelmävedessä. Paikka on varsin tunnettu laajoja kansalaispiirejä kokoavasta huvittelupaikasta, Rönnin lavasta, jota pitää Eräjärven Urheilijat ry. Salmen ylittää Oriveden-Eräjärven-Kuhmalahden maantie, nykynumeroltaan 3260.
Rönninsalmi
Eräjärveltä salmen eteläpuolelta löytyi sotien välillä hyvälaatuisia mineraaleja. Kaivannaisten kuljettaminen Orivedelle junaan oli hankalaa Rönninsalmessa olleen lossin takia. Vuonna 1927 ryhdyttiinkin rakentamaan salmen ylitse ristikkosiltaa, joka valmistui vuonna 1930. Tämä käytännössä päätti laivakuljetusten ajan seudulla.
Vuonna 1973 Eräjärven kunnan aika tuli täyteen ja se liittyi Oriveteen, Rönnin seutu mukaan lukien.
Vuoden 1930 autokalusto oli kovin vaatimatonta ja sillan 3,8 metrin korkeusrajoitus rupesi olemaan pullonkaula. Maantiekin oli parannettu ja Längelmäveden toisen haaran ylitse Maljastensalmeen oli vuonna 1964 valmistunut komea kaarisilta. Niinpä paikallinen tie- ja vesirakennuspiiri laittoi sillan myyntiin.
Vanha silta (Helsingin Sanomat)
Myynti oli tehty siten rakennusperinnön säilyttämiseksi, että silta haluttiin myydä ensisijaisesti sillaksi ja vasta toissijaisesti romuraudaksi. Silta oli hyväkuntoinen, mutta väärässä paikassa.
Silta matkasi sitten Etelä-Pohjanmaalle Kurikkaan, jossa se edelleenkin palvelee Tripuusenmäen liikennettä Kyrönjoen yläjuoksun ylitse.
Tripuusensilta, Kurikka
Rönninsalmen sillan perustukset oli 1920- ja 1930-lukujen taitteessa tehty hyvin. Ne kävivät uuden palkkisillan perustuksiksi.
Rönni nykyasussaan; palkkisilta Rönninsalmen ylitse
Tuolla 3260-tiellä näyttää olevan Eräjärven kirkonkylän jälkeen melkoisen komea nousu Syrjänmäen päälle.
VastaaPoistaJoo, se nousee 700 metrin matkalla 55 metriä, eli jyrkkyys on keskimäärin noin 8%.
VastaaPoistaSe on itse asiassa alamäkenä vielä komeampi. Koko näkymä aukeaa varsin yllättäen mäen yläpään kynnyksellä ja ensikertalaisen reaktio helposti on "oh-hoh".
Seutukunta on yleensäkin varsin mäkistä ja vanha tieverkko on ziljoonalla mutkalla pahimpia paikkoja vältellessä. Ei se aivan sattumalta ole valikoitunut alueeksi, jossa kisataan rallin maailmanmestaruksista. Tulevana viikonloppuna ei ajeta Ouninpohjassa. Päijälän erikoiskoe, joka on tämän vuoden rallin pisin, on tuosta Eräjärven mäestä noin 17 kilometrin päässä.
Tuollaisiin ristikkosiltoihin liittyen:
VastaaPoistaAikoinaan 7-tiellä Koskenkylässä oli peräkkäin kaksi tuollaista siltaa. Toinen siirrettiin Pyhtäälle Munapirtin sillaksi. Munapirtin sillan uusimisen jälkeen silta tuotiin Helsinkiin Vanhankaupungin lahdelle.
Toinen (muistaakseni) siirrettiin jonnekin Porvoon saaristoon.
Onko sinulla, Matti, tietoa tämän toisen sillan kohtalosta?
Helsingin Sanomat kertoo 6.6.1969, että Koskenkylän sillan toinen puolikas vietiin Sarvsalön sillaksi Porvoon saaristoon. Sielläkin on nykyisin tavallinen palkkisilta, eli ristikkosilta on jatkanut matkaansa. Helsingin Sanomat tietää 1.3.1993, että Sarvsalön silta vietiin Liljendaliin, jossa sen uusi haltija on Heikatbackan yksityistien tiekunta. Uutinen mainitsee, että tiekunnalla on käyttöoikeus siltaan, mutta sen omistajaksi jäi valtio. Googlen kuvissa vuodelta 2009 silta ainakin tuolloin on ollut paikallaan. Siirto on itse asiassa ollut paluu juurille: Se ylittää Koskenkylänjoen kuten aikaisemminkin.
VastaaPoistaVuoden 1969 uutinen kertoo, että Munapirtin silta vietiin ensin Valkoon kunnostettavaksi ja matkalla se kaatui kerran ojaan ja lisäksi juuttui Marbeckin siltaan lähellä määränpäätä.
Nuo 1930-1940-lukujen ristikkosillat ovat olleet vähän murheenkryynejä, koska raskaan liikenteen kaluston korkeudet kasvoivat 1960-luvulla, eikä siltojen korottaminen juuri kannata. Tunnetuimmasta päästä näitä oli Hiidenveden silta ykköstiellä. Se oli sen verran suuri, että sille ilmeisesti ei löytynyt käyttöä, vaan se purettiin.
Ilmeisesti tämän kokoluokan sillat on kuljetettu kokonaisena maantietä pitkin. Melko haastavia kuljetettavia ja nostettavia varmasti olleet, varsinkin kun määränpää on usein ollut aika pienen tien päässä. Vai kuinkakohan suuri homma on pistää ristikkosilta palasiksi ja koota jälleen.
VastaaPoistaMinulla on käsitys, että Puujoen ylittävä silta tiellä 290 vähän Turkhaudasta Turenkiin päin siirrettiin kilometrin verran joen alajuoksulle yksityistien sillaksi, taisi olla 80-lukua. Mielenkiintoista miten se sinne vietiin, tuntuisi aika hankalalta että olisi jollakin konstilla siirretty suht kapeata Puujokea pitkin. Eiköhän sekin ole nostettu ylös ja viety tietä pitkin paikalleen.
Helsingin Sanomissa oli 5.8.1988 iso artikkeli Turkhaudan sillan siirtourakasta. Siirto Sulavan yksityistien sillaksi tapahtui kuin tapahtuikin jokea pitkin.
VastaaPoistaMukana hommassa olivat Panssariprikaatin pioneerijoukot, joille kyseessä oli harjoitus. Sillan kummassakin päässä olivat Pekkaniskan nosturit, jotka nostivat sillan ponttonilautalle ja eikun menoksi.
Sellainen työtapaturma sattui, että toinen nostureista upposi saveen Kolmilammen lavan pysäköintipaikalla. Panssariprikaati pani toimeksi, haki Parolasta panssarivaunun ja sillä sitten vedettiin nosturi kuiville.