Rotterdamin kaupunkialue, runsaat 1,1 miljoonaa asukasta, sijaitsee vesien rikkomassa Rein-, Maas- ja Scheldt-jokien suistossa. Rotterdamin satama on tunnetusti Euroopan suurin ja maailmanlistalla se on neljän kiinalaisen ja Singaporen jälkeen kuudentena. Kyse on sekä valtameri- että sisävesisatamasta. Erityisesti ja Maas ovat tärkeitä sisämaan tavarareittejä.
1930-luvulla autoistumisen alkuaikoina Rotterdamissa tuli vastaan tilanne, että lauttakapasiteetti rupesi loppumaan, Kaupunki sijaitsee Nieuwe Maasin rannoilla; Reinistä ja Maasista lähtevien toisiinsa yhtyvien sivuhaarojen. Joessa on satamia ja laivojen kulkua ei sopinut haitata. Ja joella on leveyttä.
Ratkaisu oli 1070 metriä pitkä tunneli, josta tuli Alankomaiden ensimmäinen maantietunneli. Se rakennettiin betonielementeistä, jotka upotettiin joen pohjaan. Tunnelin päällä on noin 20 metriä vettä. Vaihtoehtona ollut 60 metriä korkea silta hylättiin huonona ajatuksena.
Maastunnel merkitty punaisella
Töitä tehtiin vuosina 1937-1942. Avajaiset pidettiin hyvin matalalla profiililla puolisalaa, koska saksalaismiehityksen aikaan ei haluttu tilaisuudesta natsien juhlaa.
Tekniikan Maailma kirjoitti tästä nähtävyydestä vuonna 1959
Tunnelissa on 2+2 ajokaistaa. Lisäksi siinä on päällekkäiset tunnelit jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Kevyt liikenne kulkee tunneliin ja pois pitkin liukuportaita, jotka johtavat ilmastointirakennusten alle.
Tunnelin poikkileikkaus. Vasemmalla ylempänä jalankulkutunneli ja alempana pyöräilytunneli.
Pyöräilyliikennettä ruuhka-aikana liukuportaissa
Tunnelin läpi kulkee vuorokaudessa noin 75000 henkilöautoa sekä 5000 pyöräilijää ja jalankulkijaa.
Rakennelma on tehty vanhojen normien mukaan ja siinä on 4,0 metrin korkeusrajoitus. Kuten Suomessakin, myös tuolla seudulla raskaan liikenteen kuljettajat eivät aina muista kuormansa korkeutta ja rikkovat autojansa portaaleihin.
Puhdasta ilmaa tuottavat rakennukset ovat näyttävää funkkista
Onko se ollut kaukonäköisyyttä vai tervettä järkeä, kun jalankulkijat ja pyöräilijät on tajuttu erottaa omiin tunneleihinsa. Ilmeisesti miehittäjäkin on nähnyt tunnelin strategisen merkityksen, kun rakennustyöt ovat saaneet sota-aikanakin jatkua.
VastaaPoista