Risteyksiä ja marginaalitietoa

Digiroad-tietokanta antaa mahdollisuuden tutkia kaikenlaisia tieverkkoon liittyviä asioita. Tällä kerralla syvennymme marginaalitietoon ja tutkimme tienristeyksiä. Emme toki mitä tahansa risteyksiä, vaan sellaisia, joissa kohtaavat keskenään samaan tieluokkaan kuuluvat tiet.

Saattaa esimerkiksi tulla monelle yllätyksenä, että maassa on vain 16 kappaletta risteyksiä, joissa kohtaa vähintään kaksi kantatietä.

Koska tämä kuulostaa epäilyttävältä, tarkastellaan ensin, mitä tarkoitetaan risteyksellä.

Perustyyppinä ovat sellaiset, joissa kaksi tai useampia teitä koskettavat samassa tasossa toisiaan. Digiroadkielellä useammalla kuin yhdellä linkillä on yhteinen päätepiste, solmu.

Tieverkolla on kuitenkin kohtia, joissa tieltä toiselle voi siirtyä ilman, että nämä tiet koskettavat toisiaan. Tyypilliset tapaukset ovat eritasoliittymä ja liikenneympyrä.

Digiroadin tietomallin rakentaneet ovat päätyneet ratkaisuun, että pääosa eritasoliittymistä on sellaisia, joissa liittymän rampeilla on eri numero kuin pääteillä, mutta saman liittymän rampit ovat saman numeroisia.

Esimerkiksi valtatiet 6 ja 15 risteävät Kouvolan itäpuolella, mutta eivät kosketa toisiaan. Sen sijaan liikenne tieltä toisella kulkee ramppeja, joiden numero on 24563.


Teiden 6 ja 15 liittymä Kouvolassa päätiet merkitty punaisella, rampit sinisellä. Kaikkien ramppien numero on 24563

Liikenneympyrässä tien numerointi katkeaa (vaikka asiaa tienviitoissa ei ilmaistakaan). Kaustisella kohtaavat tiet 13 ja 63, mutta ne eivät kosketa toisiaan, vaan liikenneympyrää, numeroltaan 27401.


Kaustisen liikenneympyrä

Tämän kerran laskelmaan on otettu mukaan kiertoliittymät ja liikenneympyrät, joita Teillä ja Turuilla kutsuu leikkisällä nimellä "combo". Mukana ei esimerkiksi ole Suonenjoen lounaispuolen kohta, jossa kahdessa lähekkäin sijaitsevassa mutta toisistaan erillisissä risteyksissä yhtyvät ysitiehen kantatiet 69 Äänekoskelta ja 72 Mikkelistä.

Tiet 69 ja 72 Suonenjoella

Teiden numerointi on alun pitäen rakennettu siten, että etelässä on pääosin kussakin luokassa pienemmät numerot kuin pohjoisessa. Siksi leikkaavien teiden numerotkin ovat lähinnä toisiaan. Katsotaanpa, missä ne ovat mahdollisimman kaukana toisistaan.

Valtateiden risteyksiä on 71 kappaletta. Suurin erotus, 25, sijoittuu Väyryslandiaan eli Keminmaalle, jossa haarautuu nelostiestä suurinumeroisin valtatie 29.


Nelostie kääntyy kohti koillista Keminmaan Kallinkankaalla. Tämä on yksi harvoja kohtia, jossa nelostie kääntyy risteyksessä; muut ovat Lusissa, Vaajakoskella, Jyväskylässä ja Limingalla

Jaetulla hopeasijalla erotuksella ovat nelostie ja valtatie 28 Töpselikukkulalla eli Kärsämäellä sekä ykköstie ja valtatie 25 Lohjalla.

Kantatieristeysten pienen määrän selittää se, että kantatiet ovat pääosin verraten lyhyitä eivätkä itsessään muodosta verkostoa, vaan täydentävät valtateiden verkostoa.


Kantateiden keskinäiset risteykset

Kantateiden suurin erotus 23 vallitsee kahdessa kohdassa Pohjanmaalla: Kauhajoella kohtaavat tiet 44 ja 67 ja Ylivieskassa tiet 63 ja 86. Kolmantena, erotuksella 19 on kantateiden 58 ja 77 risteys Kivijärvellä. 

Seututeiden suurin erotus on teiden 140 ja 475 risteyksessä Heinolassa. Seututeitä on kuitenkin mielekkäämpää tarkastella sataluvuittain, Tässä tarkastelussa ykkössijan saa lähes maksimituloksella 97 teiden 800 ja 897 risteys Suomussalmen Näljängän eteläpuolella. Kakkostila menee läntiselle Uudellemaalle, jossa tiet 104 ja 186 risteävät Karjalohjalla ja pronssi kuuluu myös tielle 800, Säräisniemelle tien 879 risteykseen.


Tiet 800 Ylivieska-Taivalkoski ja 897 Suomussalmelle risteävät

Erityismaininnan saa 400-sarja, jossa suurin erotus on vain kahdeksan: Risteykset 486/494 ja 484/492 Tohmajärvellä ja Pyhäselässä.

Kaikkien 1-4-numeroisten teiden ylitse laskettu suurin erotus on 9707: yhdystien 9711 ja nelostien risteys. 9711 kulkee nelostietä Kevitsan kaivokselle Sodankylässä ja on suurinumeroisin nelinumeroinen yhdystie.