Joskus käy kuitenkin niin, että isonkin sillan käyttöaika jää oleellisesti lyhyemmäksi, kuin on ollut ajatus. Syynä ei välttämättä ole huono suunnittelu tai toteutus, vaan maailman muuttuminen eri tahtiin kuin on siltaa suunniteltaessa on osattu ennustaa.
Hyvinkin uusien siltojen uusintaprosessin ensimmäinen kierros alkoi vuonna 1944 Saksan armeijan huolehtiessa siitä, että uusimiskohteita on tarjolla riittämiin. Mutta ei nyt puhuta niistä.
Enkä tunnetuin sössintäpohjainen nuorena nukkuminen on Turussa Aurajoen poikki vuonna 1975 valmistunut Myllysilta. Se painui jo parivuotiaana kolmisenkymmentä senttiä ja sitä sitten yritettiin korjailla toistuvasti, kunnes vuonna 2010 sen havaittiin olevan metrin verran notkolla. Silta suljettiin saman tien, purettiin ja korvatiin uudella.
Turkulainen vuoristorata, Myllysilta
Lauttasaaren vuonna 1936 valmistunut ristikkosilta oli valmistuessaan komea ja kapasiteetiltään vähintään riittävä. Sitten alkoi nopea Helsingin seudun kaupungistuminen ja kun vielä Porkkalan palautus vuonna 1956 uudelleen aukaisi Jorvaksentien, vain parikymppisestä sillasta tuli nopeasti pullonkaula, jota jokaisen piti siunailla. Silta korvattiin kahdella uudella sillalla 1960-luvulla.
Lauttasaaren silta
Helsinki-Turku-valtatie valmistui läpiajettavaan kuntoon vuonna 1941, kun Hiidenveden ylittävä silta valmistui. Kapea ja matala ristikkosilta käsi sekin ahtaaksi kovin pian ja jo vuonna 1972 sen korvasi uusi.
Hiidenveden vanha silta
Mämmensalmen lossi oli yksi nelostien surkeuden ilmentymiä 1950-luvulla. Lossi korvattiin hitaasti ja arvokkaasti edenneellä lapiolinjan työllisyystyömaalla ja uusi pengertie oli valmiina vuonna 1957. Mämmen kaarisilta oli matala, eikä sen mitoituksessa ollut osattu huomioida liikenteen määrän ja ajoneuvojen painojen kasvua. Sille jouduttiin asettamaan 1980-luvun lopulla painorajoitus ja raskain liikenne sai luvan hakeutua kymmeniä kilometrejä pitemmille kiertoteille. Uusi silta valmistui vuonna 1990.
Mämmen silta
Mämmeä vastakkaisella puolella Äänekoskea oli sielläkin 1950-luvun lopulla tietyö, kun kantatietä 69 oikaistiin tulevalle nelostielle. Keiteleen vesireitin ylitse Pörrinsalmeen rakennettiin ajalle tyypillinen langerpalkkisilta, jonka alituskorkeus oli vain parin metrin luokkaa. Kun Päijänne-Keitele-kanava rakennettiin, kapeikkoon rakennettiin uusi samankaltainen silta, jolla alituskorkeutta on 8 metriä. Vuonna 1957 valmistunut silta purettiin 36-vuotiaana uuden sillan valmistuttua vuonna 1993.
Pörrin vanha silta
Soutamista ja huopaamista on harjoitettu Kyrönsalmessa Savonlinnassa. Vuonna 1968 päästiin eroon yhdistetystä rautatie- ja maantiesillasta, kun uusi maantiesilta avattiin. Silta oli huono ja siinä oli ongelmia lähes alusta alkaen. Rakennemurtumia korjattiin pariinkin otteeseen korjata 1980- ja 1990-luvulla, mutta niin sitten kävi, että vuonna 2000 vain 32-vuotias silta purettiin uuden sillan valmistuttua sen vierelle.
Puretun sillan pilareille valmistui vuonna 2011 toisen ajoradan silta. Tämän läppää käytettiin alle 10 vuotta, kunnes vuonna 2019 Savonlinnan ohittava Saimaan syväväylä siirrettiin Laitaatsalmeen kaupungin toiselle laidalle.
Kyrönsalmen ensimmäinen maantiesilta rakenteilla
Eräänlainen kliimaksi tässä kertomuksessa on toiminta Saimaan kanavalla Lappeenrannassa. Vuonna 1961 valmistui Mälkiän kanavasulun ylittävä kuutostien silta. Kävi niin, että Kekkonen onnistui neuvottelemaan venäläisten kanssa sopimuksen Saimaan kanavan uudelleen rakentamisesta ja siinä yhteydessä sovittiin suuremmista alusmitoista kuin Mälkiän siltaa rakennettaessa oli normi. Ainakaan 1960-luvun tekniikalla siltaa ei kyetty korottamaan tarvittavia metrejä, vaan seitsemän vuotta aiemmin rakennettu iso silta purettiin ja sen kansi haudattiin tulevien polvien kiusaksi uuden sillan penkereeseen.
Helsingin Sanomain kuvaa vuodelta 1968. Siltojen korkeusero näkyy selvästi.
Mutta ei uusikaan Mälkiän silta saanut olla elossa kuin runsaat 40 vuotta. Kuutostie rakennettiin nelikaistaiseksi ja kanavan sillat päätettiin uusia. Samalla purettiin vuoden 1968 itäpenger hieman nätimmän näköiseksi ja sieltähän se vuoden 1961 siltakansi löytyi, monien yllätykseksi.
Vuoden 1968 siltaa puretaan
Varsin ajankohtainen esimerkki on Pohjantien sillat Oulujoen yli. Eivät nekään saavuttaneet 60 vuoden ikää, vaikka ennätettiin jo kertaalleen korjatakin.
VastaaPoistaPohjantien siltoja on täällä ruodittu jo moneen kertaan ainakin kommenteissa, joten ymmärrän hyvin ratkaisun jättää ne nyt mainitsematta. Lisäksi niiden saavuttama yli 50 vuoden ikä on kuitenkin pitempi kuin kirjoituksessa mainittujen siltojen, vaikka jääkin noin puoleen alkuperäisestä tavoitteesta.
VastaaPoistaPohjantien silloista kuitenkin puheen ollen, tämän päivän uutisten mukaan maanantaina kello 18 alkaa uuden itäisen sillan kannen valu ja kestää kaksi vuorokautta putkeen.
Tässä oli varmaan tarkoituksella listattu vain vesistösiltoja. Lyhytikäisiä maasiltoja on myös vino pino, vaikkakaan tuon Saimaan kanavan 1961 rakennetun sillan veroista en tiedä.
VastaaPoistaJos silta elää yli 30-vuotiaaksi, en pidä sitä enää lyhytikäisenä, koska siinä vaiheessa alkaa tulla ensimmäinen peruskorjaus vastaan. On kuitenkin kohtuullisen yleistä, että peruskorjauksen sijasta siltoja korvataankin uudella - joskus entistä isommalla sillalla, joskus taas samankokoisella.