Tilankäytöllisistä syistä melkoinen osa amerikkalaisten eritasoliittymistä on neliramppista rombista mallia, jota myös muun muassa timantiksi ja salmiakiksi kutsutaan. Perussalmiakissa on useitakin ongelmia, joista amerikkalaisilla yleensä isoimpana risteävän tien kapasiteetti. Salmiakissa on kaksi lähellä toista olevaa risteystä, jossa kummassakin on vasemmalle kääntyvää liikennettä. Käytännössä on jokseenkin mahdotonta toteuttaa kumpaankin suuntaan toimivaa vihreää aaltoa, joka lisäksi antaisi tilaa myös rampeista tuleville. Toinen Suomessakin tunnistettu vakava ongelma on se, että risteyksessä on liian helppoa kääntyä väärään ramppiin ja ajautua vastaantulevien ajoradalle.
SPUIlla haetaan sitä, että vasemmalle kääntyvä liikenne saadaan keskitetyksi yhteen risteykseen, jotta selvitään yksillä liikennevaloilla.
SPUI
Pulmaosastolla on useita ratkaistavia asioita: Risteyssilta on leveä ja siksi kallis. Risteysalue on laaja ja siksi liikennevalojen varoajat pitkiä, mikä laskee suorituskykyä. Kevyt liikenne joutuu ylittämään risteyksen neljässä vaiheessa. Päätien bussipysäkkejä varten pitää rakentaa erillinen ramppi, koska nousevalta rampilta ei ole tietä risteyksen ylitse edelleen laskevalle rampille. (Amerikkalainen kysyy tässä vaiheessa, että mikä on bussipysäkki, mutta unohdetaan hänet. SPUI-liittymiä on Euroopassakin.)
SPUIn pulmien ratkaisuksi on muutamassa harvassa paikassa rakennettu ratkaisu Offset SPUI, joka kääntynee suomeksi "siirtymällä varustettu yhden kohtaamispisteen kaupunkimoottoritieliittymä".
Offset SPUIssa risteys ei ole päätien kohdalla, vaan vieressä ja toisen puolen rampit tuodaan risteykseen kahden sillan ylitse. Kustannuslaskentainsinööri joutuu sitten laskemaan, kumpi on halvempaa, yksi helkatin leveä silta vai kolme kapeampaa.
Little Canada, Minnesota; MN-36/Rice Street
Aurora, Colorado; I-225/East Alameda Avenue
Ratkaisulla saavutetaan SPUIn etuja ja lisäksi yhdestä risteyksestä pääsee moottoritielle kumpaakin suuntaan. Risteys on kompakti eikä risteyssillalle tarvitse rakentaa ryhmityskaistoja, jos risteys on riittävän kaukana päätiestä. Kaiketi liikennevalojen optimoimiseksi amerikkalaiset toteutukset kieltävät rampilta toiselle ajamisen. Eihän siellä ole tarvetta.
Tienkäyttäjän näkökulmasta liittymätyypissä ei ole mitään ihmeellistä. Viitat ohjaavat sinne, minne pitkääkin ja Uudessa Maailmassa on totuttu erilaisiin liittymägeometrioihin.
Little Canadan liittymä Rice Streetiltä katsoen
Mielenkiintoinen liittymätyyppi. Se näyttäisi vaativan vähän enemmän tilaa kuin tavallinen rombinen liittymä ja selvästi enemmän kuin hyvin kompakti perus-SPUI, joten mielekkäät paikat näille jää aika vähiin.
VastaaPoista