Ylistarossa on menossa tietyö.
Ylistaro on nykyisin osa Seinäjokea ja siellä haarautuvat Vaasasta Jyväskylään kulkevat reitit valtatien 16 ja "valtatien" 18 kautta. Teiden risteys on ollut nelihaararisteys, jossa neljäntenä on Kyrönjokivarren Alapääntie.
Pääsuunta on tähän saakka ollut Vaasa-Lapua, siis valtatielle 16. Nyt liittymän muoto oikaistaan niin, että pääsuunnaksi tulee Vaasa-Seinäjoki. Risteys kanavoidaan asianmukaisesti.
Ote tiesuunnitelmasta. Vaasa lännessä, Lapua koillisessa ja Seinäjoki kaakossa
ELY-keskuksella on vankat perusteet muutokselle. Vaikka valtatie 18 Seinäjoen itäpuolella edustaakin lähinnä komiikkaa, Vaasan ja Seinäjoen alueella se on liikennemääriltään ehdoton pääreitti. Pitkämatkalainen liikenne Ylistaron ja Lapuan välillä on luokkaa 1600 ajoneuvoa vuorokaudessa, kun se Ylistaron ja Seinäjoen välillä on noin 6400, eli nelinkertainen.
Etelä-Pohjanmaalla perinteisesti ei juuri ole arvostettu naapurikuntalaisia, vaan asioita on hoideltu puukkojen ja puntareiden avulla. Samanlaista keskustelua kuin Porin ja Rauman välillä esiintyy Vaasa-Seinäjoki-akselilla: "Vaasa on Seinäjoen satama", "Seinäjoki on Vaasan ratapiha". Niinpä Seinäjoen kaupungin Ylistaron kaupunginosassa ei ole hyvällä katseltu vaasalaisen ELY-keskuksen suunnitelmia. Risteyksen muoto on nähty jopa maakunnallisena tasa-arvokysymyksenä.
Taustalla toki on huoli valtatiestä 16, josta norsunluutornissa ilmeisesti ei oikein tykätä. Muutoksen yhteydessä muutetaan Vaasan-Jyväskylän viitoitus valtatielle 18 ja siten keskisuomalaisille kärrypoluille.
Asiasta on nostettu myös kunnallispoliittinen debatti. Paikallinen kunnanvaltuutettu Piia Kattelus (ex-kepu, ex-kansalaispuolue, ex-sit, nyk-persu) on valittanut Vaasan hallinto-oikeuteen suunnitelmasta, joka "motittaa täydellisesti Ylistaron" ja nostattaa merkittävän liikenneturvallisuusuhan. Valitus ei menestynyt ja kaivinkoneet saapuivat paikalle.
Ylistaron motitus on hieman vaikeasti hahmotettavissa, koska uusi tie siirtyy hieman pois päin nykyisestä, joka sekin on taajaman reunalla. Liikenneturvallisuusuhka lienee sitä, että sivuun jäävälle huoltoasemalle kuljetaan valtatien vanhaa linjaa pitkin.
Valtatien 18 sivuun jäävä linjaus. Uusi tulee tien oikealle puolelle.
Mutta muutoksessahan on win-win-win-tilanne. Risteys saadaan juohevammaksi ja kuntapoliitikko saa haulikkoammunnallaan näkyvyyttä. Entä se kolmas win? Siitä, että kun pahaa aavistamaton turisti lähtee seuraamaan viitoitusta Jyväskylän suuntaan, tien laatu Seinäjoen jälkeen on todellinen elämys!
No, ehkä tämä on ensimmäinen kukonaskel valtatie 18 kohentamiseksi. Eihän tämän jälkeen tarvitse kuin kanavoida 18 ykköseksi Veneskoskella, Taipaleenkylässä, Väätäiskylässä ja Petäjävedellä, sekä rakentaa pari alikulkusiltaa vanhan Pohjanmaan radan alitse Sydänmaalla ja muutenkin kohentaa tietä. Pikkujuttu siis.
VastaaPoistaKyllähän vt 18:lla vissi ideansa on. Se kun yhdistää Vaasan, Seinäjoen ja Jyväskylän ja onpa sen varrella kaksi Etelä-Pohjanmaan kolmesta merkittävästä matkailukohteestakin. Eihän se sinänsä tien vika ole, ettei se ole luokituksensa mukaisella tasolla.
Onpa muuten karttapaikassa erinomaisen terävää ilmakuvaa ylistarolta!
Miten hankkeen vastustajien mielestä tielinjaus olisi pitänyt tehdä? Jättää ennalleen vai jotain muuta?
VastaaPoistaMille paikkakunnalle muuteen vt 16 viitoitetaan tuossa jatkossa, jos ei Jyväskylään? Koko tien kaukoviitoituskohde tuskin muuttuu, vaan tuohon risteykseen tehdään poikkeus säännöstä?
VastaaPoistaSinänsä vanha risteys on mennyt ihan loogisesti: vt 16 menee vain pikkupaikkakuntien läpi ja sen kaukoviitoituskohde on Jyväskylä, joten vt 16 on viitoitettu sinne. Vt 18:lla taas on Seinäjoki kaukoviitoituskohteena, eikä tapana ole viitoittaa kuin yksi kaukoviitoituskohde kerrallaan. Siitä on sitten vain seurannut se outous, että vaikka Jyväskylään "haluttaisiinkin" ohjata vt 18:aa, viitoitusjärjestelmän periaatteiden mukaan tehdyt viitat ohjaakin "väärälle" reitille.
Olen antanut itseni ymmärtää, että viitoitus olisi mainitussa risteyksessä jatkossa Lapualle ja Kyyjärvelle. Faktaa todisteeksi ei nyt ole käsillä.
VastaaPoista(Tosin viitoituksen voisi panna kerralla kuntoon ja viitoittaa vt16 Kuopioon.)
Ainakin parhaan reitin periaatetta tuossa rikotaan, jos viitoitus Jyväskylään siirretään vt18:lle. Toki jos on neuroottisen kiinnostunut rautateiden tasoristeyksistä valtateillä, vt18 on mitä parhain reitti.
Kaipa tuosta vt16:sta tehdään samankaltainen salaviitoitettu tie kuin kt57:stä Tampereelle. Hämeenlinnan Tiiriössä ei vaihtoehtoreitistä Tampereelle puhuta sanaakaan, mutta jo parin kilometrin jälkeen alkaa viitoitus Tamperelle ja alkupään kaukoviitoituskohde Pälkäne katoaa jossain vaiheessa kokonaan.
Linkki: Edullisin reitti -artikkeli vuodelta 2013
Ja vt16 voitaisiin muutenkin jatkaa Kuopion nurkille asti muuttamalla kt77 -> vt 16.
VastaaPoistaElyas unohdit vielä Myllymäen kääntymisen :D
VastaaPoistaEihän VT18:ta sinänsä ole noiden lukuisten kääntymisten lisäksi kuin kaksi huonoa väliä eli Veneskoski-Taipale ja Myllymäki-Väätäiskylä-Multia. Muut pätkäthän ovat ihan suht hyvä tasoista. Väätäiskylän reittikin on kesä-aikaan ihan mukava ajella, pimeällä talvikelillä ei toki sitten ihan niin mukava. Se on toki selvä, että valtatiestatusta tuollainen ränni ei ansaitsisi.
Onko tästä vt18:n parantamisesta olemassa edes suunnitelmia edes joltain osin? Luulisi, että Alavudella ja Ähtärissäkin olisi halua saada kunnon tie Seinäjoelle. Ähtärihän muuten on tietynlainen liikenteellinen motti. Eihän sieltä ole hyvää tietä kuin Alavudelle ja sinnekin pitää ajaa Tuurin läpi.
Perttu: Väyläviraston sivuilta löytyi tälle vuodelle päivätty hankekortti Multia–Ähtäri-välistä. Hintalappu on kuitenkin yli 50 miljoonaa euroa ja tien suunnittelu alkutekijöissään (vain aluevaraussuunnitelma olemassa), joten en pidättäisi hengitystä tien valmistumista odotellessa.
VastaaPoistaLisäksi Google löysi aiheesta lehtien pääkirjoituksia, eduskuntakysymyksiä ja maakuntaliittojen suunnitelmia, mutta niiden materialisoituminen uudeksi tieksi on vielä kauempana.
Siihen en nyt ota kantaa, onko se hyvä vai huono asia, että tie ei ihan heti ole valmistumassa.
Mitä maakuntien suunnitelmiin tulee, on hyvä muistaa niiden olevan varsin irrelevantteja. Maakuntahan nykymuodossaan on kuntien organisaatio ja tiesuunnitelmien osalta niiden keskeinen funktio on kerjätä rahaa valtiolta. Maakuntakaavojen perusteella teiden rakentamispäätöksiä ei tehdä. Sitten, jos tie päätetään rakentaa, se linjataan olemassa olevien kaavojen mukaisesti.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaMatti ja Tienkäyttäjä: Tiehallinnon vuonna 2006 julkaiseman suunnitelman mukaan vt 16 viitoitettaisiin Ylistaron kohdalla Lapualle ja viitoitus Jyväskylään alkaisi Lapualla. Toki on mahdollista, että asiat ovat muuttuneet 14 vuodessa.
VastaaPoistaToi viitoitussuunnitelma on tainnut jäädä toteuttamatta, mutta ehkä tässä otetaan ensimmäinen askel :)
VastaaPoistaTietääkseni kukaan ei ole väittänyt, että maakuntien suunnitelmat olisivat relevantteja.
VastaaPoistaEi ole myöskään väitetty, että olisi väitetty...
VastaaPoistaKommentti oli selvyyden vuoksi esitetty yleinen kommentti maakunnan miesten suunnitelmista, koska aika monessa yhteydessä maakuntakaavoihin piirrettyjä viivoja pidetään lähes valmiina tieyhteyksinä, vähintäänkin ensi vuonna aloitettavina.