Uusi tieliikennelaki astui voimaan 1.6.2020. Jo ennen sen voimaan astumista siihen tehtiin laajoja lisäyksiä, jotka liittyivät muun muassa ylisuuriin ajoneuvoyhdistelmiin, raskaisiin moottorikelkkoihin, virastorakenteen muutoksiin ja kotihoitajien pysäköintilupiin. Nämä olivat osa isompaa "korjaussarjaa". Koronapandemian takia eduskunnan prioriteetit menivät keväällä 2020 uusiksi ja korjaussarjan pienemmät asiat jäivät myöhemmäksi.
Nyt korjaussarja on käynyt läpi valiokuntakäsittelyn ja tullut hyväksytyksi eduskunnassa. Muutokset astuvat voimaan 11.1.2021.
Kovin suurista muutoksista ei ole kyse. Osa on puhdasta terminologiaa: Esimerkiksi verbi "kuljettaa" väistyy verbin "ajaa" tieltä. Jonkin verran on täsmällisiä säädöksiä siirretty toisaalle lakitekstiä pois yleisten periaatteiden joukosta. Suoranaisia virheitäkin on tekstiin jäänyt. Jonkin verran seassa on myös sanoilla kikkailua: "Voimassa olevan 2 momentin mukaan pysäyttäminen on tehtävä ennalta arvattavissa tilanteissa. Muutos korostaisi sitä, että liikennettä tulee pyrkiä ennakoimaan, ei arvaamaan, mitä liikenteessä voi mahdollisesti olla tulossa." Maallikon näkemys ennakoimisesta on nimenomaan sen arvailua, mitä muut tekevät.
Muutamia seikkoja on hyvä nostaa esiin:
- Aikarajoitettua pysäköintiä täsmennetään siten, että rajoituksen katketessa ja uudelleen alkaessa käytetty pysäköintiaika nollaantuu. Eli jos pysäköinnille on neljän tunnin aikarajoitus klo 6-18 ja ajoneuvo pysäköidään maanantaina klo 17.00, sallittu pysäköintiaika päättyy tiistaina klo 10.00. Jostain syystä tätä ei kuitenkaan haluta kirjoittaa lakiin, vaan se käy ilmi hallituksen esityksestä. Asiassa tietyssä mielessä ihmisoikeusaspekti: Taas vietiin kunnallisilta pysäköintisheriffeiltä yksi venkoilumahdollisuus.
- Polkupyöräilijäpiirit ovat arvostelleet pykälää 48, jonka mukaan suuntamerkkiä tulee näyttää koko toimenpiteen ajan. Tästä lähtien pysytellään Wienin tieliikennesopimuksen kirjaimessa, eli velvoite on voimassa silloin, kun suuntamerkki annetaan suuntavalolla.
- Kielto- ja rajoitusmerkki sallitaan taas tienviitassa ennakkomerkkinä. Tämä pääsi unohtumaan alkuperäislaista.
- Ratsastaja ja "suurikokoisen eläimen taluttaja" tulevat liikennevirhemaksun piiriin samalla tavoin kuin polkupyöräilijä on.
- Liikkumisesteisen pysäköintitunnus hyväksytään myös vastaava ulkomailla myönnetty tunnus vastavuoroisuuden nimissä. Asiaan liittyy se mielenkiintoinen seikka, että tunnus oikeuttaa pysäköimään alueelle, jossa pysäköinti on kielletty merkkien C38 ja C39 nojalla (pysäköinti kielletty, pysäköintikieltoalue). Sen sijaan se ei oikeuta pysäköimään vuoropysäköintimerkin C44 vaikutusalueella kiellon ollessa voimassa.
- Kuljettajan velvollisuus huolehtia alle 15-vuotiaan lapsen asianmukaisesta turvalaitteiden käytöstä silloin, kun huoltaja ei ole mukana, laajenee M2-luokan linja-autoihin, jotka usein on tilatakseihin rinnastettavissa.
Ymmärsin, että neljäkasia perusteltiin nimenomaan sillä, että Wienin tieliikennesopimus vaatii. Tarkemmalla lukemisella sopimuksen teksti, että suuntamerkkiä on näytettävä koko toimenpiteen ajan, koskikin vain laitteella (kuten vilkulla) annettua merkkiä, ei kädellä annettua, mikä finessi oli suomalaisessa työskentelyssä hukattu kokonaan.
VastaaPoistaKysymys onkin, kuka onnistui viemään tämän viestin perille asti niin että paukapäisinkin virkakyösti suostui taipumaan, että joo niinhän siinä sopimuksessa tosiaan oikeastaan lukeekin?