Vuoden 2013 aprillipäivänä Teillä ja Turuilla julkaisi muistorikkaan artikkelin Kantatie 42 Salo-Aura-Nousiainen. Se otettiin sen verran tosissaan, että joku päätti sen perusteella päivittää Wikipravdaa artikkelin esittämillä "faktoilla". Piti sitten siivota Wikipravdaa ja lisätä artikkelin alkuun punaisella tekstillä selventävää tekstiä.
Artikkeliin liittyi kuva Auran keskustan lounaispuolelle rakennettavasta liikenneympyrämallisesta eritasoliittymästä, jonka kautta myös Huittisiin johtavan kantatien 41 liikenne kanavoitaisiin.
Teillä ja Turuilla 1.4.2013
Pitempään on muhinut ajatus siitä, että Liedon aseman ja Auran välinen osuus valtatiestä 9 pitäisi parantaa vastaamaan nykyisiä tarpeita. Tie on nykyisin leveäkaistatie ja sellaisillahan meno aika ajoin on varsin villiä.
Ruuhkaista ysitietä Auran lounaispuolella
Suunnittelu on päässyt tiesuunnitelmavaiheeseen. Yleiskartan järjestelyt ovat kovin tutun oloisia. Auran lounaispuolelle, noin 400 metrin päähän aprillipilan esittämästä paikasta on piirretty Prunkkalan eritasoliittymä: Liikenneympyrämallinen, jonka kautta tie 41 kanavoidaan.
Ympäri käydään, yhteen tullaan.
2013 aprillipilan tekijällä on selvästi ollut näkemys, millaisia ratkaisuja oikeatkin suunnittelijat piirtävät :)
VastaaPoistaNykyään eritasokiertoliittymä tuntuu olevan aika yleinen ratkaisu kahden valta-/kantatien risteyksiä suunnitellessa.
Saapi tosin nähdä, ehtiikö tämäkään tiesuunnitelma toteutua. Yksi tiesuunnitelma Liedon aseman ja Auran välistä ehti jo vanhentua. Varsinais-Suomessa Turun kehätien muuttaminen moottoritietasoiseksi on ykköshanke ja Raision keskustan alittavan tunnelin takia ei mikään halpa sellainen. Kasitiellä Laitilan kohta on myös korkealla prioriteetilla. Tällä vuosikymmenellä Varsinais-Suomessa ei välttämättä liikenekään rahaa muihin isoihin tiehankkeisiin. Ei sillä etteikö pitkälti 1960-luvun asussa oleva ysitie Turun ja Kylmäkosken välillä kaipaisi parannusta.
@tienkäyttäjä Unohdit sen 3-kerroshampurilaisen VT8/KT40-liittymästä ;) Nykyinenkin 2+2 osuus kehätiestä on aika kauakana moottoritietasoisesta lyhyine kiihtymiskaistoineen ja kuoppineen. Eikä se kolmas kaistakaan olis pahitteeksi. Siinä olis rahareikää sen korjaamisessa, varsinkin sen jälkeen kun Turunkin sataman raskas liikenne ohjataan sitä kautta...
VastaaPoistaTaitaapi vaan Raision eteläpuoli jäädä siihen Ravattula-Kirismäen 4-kaistamiseen...
Väyläviraston liikennemääräkartan mukaan Turun kehätien liikennemäärä on suurimmillaan noin 35000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suomessa on aikamoinen joukko nelikaistaisia teitä (pääkaupunkiseudulla käytännössä kaikki ulosmeno- ja kehätiet, Tampereella vt 3 ja 9 sekä Oulussa vt 4), joiden liikennemäärät ovat huomattavastikin tätä suurempia, joten Turun kehätien kuusikaistaistaminen ei kuitenkaan taida olla aivan kiireellisin projekti. Muilta osin korjattavaa saattaa tietysti olla.
VastaaPoistaBlogipostauksen varsinaiseen aiheeseen palatakseni suunnitelman esittelysivulla olevaan karttaan oli piirretty katkoviivalla myös jonkin verran pohjoisemmaksi samanlainen liittymä, johon kantatie 41 on (taas katkoviivalla) käännetty. Ilmeisesti siis ainakaan suunnittelijan ajatuksissa Prunkkalan eritasoliittymäkään ei ikuisesti välittäisi kantatie 41:n liikennettä.
VastaaPoistaAuran eritasoliittymän alustavaan yleissuunnitelmaan sisältyy kt 41:n kääntäminen siihen. Liittymä tulisi vt 9:n ja st 224:n risteykseen (johon kt 41 liittyisi sitten yhtenä haarana). Tiesuunnitelman laatimisen pitäisi alkaa tänä vuonna.
VastaaPoista