Esitelläänpä taas otteita meiltä ja muualta. Teemana tänään omituiset otukset, eli merkilliset liikennemerkit.
Aloitetaanpa Salon kaupungin Vartsalan kaupunginosasta, entisestä Halikon kylästä. Kylä oli muinoin tunnettu suuresta vientisahastaan, mutta suuren teollisuuskylän ajat ovat takana. Kylän rannassa yksityisellä alueella paistattaa tällainen.
Ei varmasti koske veneiden säilytystä, ellei vene ole trailerilla. Silloinkin pysäköintikielto koskee venettä, ei traileria. Rajoitus- ja kieltomerkin lisäkilvellä ei voi asettaa päämerkkiä laajempaa kieltoa eikä ankarampaa rajoitusta. Jos kilvessä lukisi "veneiden säilytys kielletty", se ei enää olisi lisäkilpi vaan tekstillinen liikennemerkki ja sellaisenaan kelvollinen.
Pernajan Koskenkylän halki kulkee Koskenkylänjoki. Joen poikki kulkee Askolinintie. Liikennemerkit jättävät epätietoisuuteen, onko polkupyöräily sillan yli sallittua vai ei. Ylempi kieltä ja alempi sallii.
Oman mausteensa antaa, että ainakaan Digiroadiin ei kukaan ole tunnustautunut sillan tienpitäjäksi. Tien hallinnollinen luokka on 99, eli tuntematon.
Koskenkylästä tämäkin.
Edessä on neuvostoliittolaisten vaalien kaltainen tienristeys: Pakko on valita, mutta sallittuja valintoja on vain yksi. Siksi tämän toteemin perusteluksi ei käy se, että tienkäyttäjä voi valita töyssyllisen tai töyssyttömän reitin. Risteyksestä ensimmäiseen töyssyyn on sen verran matkaa, että merkille olisi tilaa risteyksen jälkeenkin.
Sitten kärkipaikkoja sarjassamme "ufologisia lisäkilpiä", Kangasalan Savon ja Lempäälän Marjamäen väliseltä yhdystieltä 3110. Tie sinänsä on poikkeuksellisen mutkainen niin vaaka- kuin pystysuunnassakin, eli varoitus on aivan paikallaan. Tie on lähes koko mitaltaan soratietä, eikä kilvestä käy ilmi, missä kohtaa tietä kilven tarkoittama jyrkkä mäki voisi sijaita.
Vaikka Digiroad ei kertoisikaan, niin hyvä ystävämme T-Rex kertoo sen meille. Nykyinen omistaja on Loviisan kaupunki. Ja paleontologisesta lyhenteestään huolimatta Taitorakennerekisteri on yleisesti ajantasainen ja kattava. Nykyisinhän lisäksi mm. omistajatiedot löytyvät myös avoimena datana ja Paikkatietoikkunan kautta.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaDigiroad ei nyt ihan paikkansapitävä näytä muutenkaan olevan...
VastaaPoista- Salossa väittää useassakin paikkaa olevan liikennevaloja vaikka todelisuudessa niitä ei ole
- KT52 heti motarilta kohti Someroa 2407 risteykseen asti väittää edelleen että olisi 100 km/h rajoitus vaikkei niin ole ollut moneen vuoteen. Satanen alkaa vasta tuon risteyksen jälkeen.
Ps. Halikko ei ollut mikään kylä vaan kunta. Vartsala on varmaan virallisesti kaupunginosa Salossa mutta kansankielellä kylä ja Halikossa ;)
Vartsala todellakin oli ennen Halikon kylä, kuten teksti kertoo. Tämä ei ole väite, että Halikko olisi ollut kylä.
VastaaPoistaHyvä tarkennus Matilta, mitä tarkoitit. Blogiteksti on monitulkintainen: sen voi tulkita joko niin, että Halikko olisi kylä tai että Vartsala olisi entinen Halikon kylä. Minäkin tulkitsin sen weatherc:n tavoin ensimmäisellä tavalla.
VastaaPoistaKarkeasti jakaen Digiroad kertoo sillan tienpitäjän ja T-rex sillan omistajan. Tosin epäselviä tilanteita jomman kumman tai kummankin tiedon osalta on absoluuttisesti runsaasti, vaikka suhteessa vähän. Tienpitäjä ja sillan omistaja eivät aina ole sama taho.
VastaaPoistaIkävintä on se, että molempiin rekistereihin edeltäjineen on syötetty vuosikymmenien aikana joitain tietoja mutuna, mitkä eivät tietysti jälkikäteen eroa kurantista tiedosta mitenkään. Tai sitten kyseinen seikka on muuttunut, mutta vanhaa tietoa ei ole muutettu.
Rekisterissä pitäisi aina olla jokaisen ominaisuustiedon metatietona muutoksissa kumuloituva kuka/mitä/miksi/milloin/millä perusteella-informaatietopläjäys.
Esim tienpitäjä: Haukanlahden tiekunta (T. Teekkari/muutti tiedon/tiekunta yhdistyi/23.4.2021/Yksityistietoimitus 2019-237193)
Esim silta: Hankasalmen kunta (F. Fuksi/korjasi virheellisen tiedon/sopimus löytyi/24.4.2021/Dnro Kes 2481/33/1976)
Ja jos varmaa tietoa ei ole, niin sitä ei kirjata, ellei rekisteri mahdollista epävarmojen liputtamista epävarmoiksi.
Digiroadin taustalla olevien tietokantojen hoidossa on jotain fundamentaalia vikaa. Avoimen palvelun julkaisuja on tähän mennessä tullut ulos ehkä luokka 30 kappaletta ja jokaisessa on ollut jotain poskellaan. Tyypillisesti tieosoitteita puuttuu ja eurooppateitä ei vielä ole saatu kohdalleen. Ehkä näitä tosiaan auttaisi, jos päivittävät järjestelmät tuottaisivat audit trailin. Samoin hyvien tietokantaoppien mukaista ei ole, että metatiedot ja geometria saattavat olla eri ajalta. Saattaapa hyvinkin olla, että takavuosien TKK:n tiedonhallintajärjestelmien kurssin tentissä moisesta olisi tullut kirkas bumerangi.
VastaaPoistaMuutenkin tietomallissa olisi kehittämistä, muun muassa multipleksien osalta. On varmaan perustelua, että tieosoitteessa yhdellä linkillä on vain tienumero, mutta tämä ei useinkaan vastaa vastaa viitoitusta. Ääriesimerkki on Jyväskylän ja Vaajakosken väli, joka on valtatieiden 4, 9, 13 ja 23 nelinkertainen multipleksi ja lisäksi eurooppateiden E63 ja E75.
Samoin liikenneympyröiden ja liittymien numeroiminen vain omalla numerollaan katkaisee jatkuvan numeroinnin. Aika moni navigointicase on sellainen, jossa yritetään arvata, minne kuljettaja on kulkupeliään viemässä ja silloin varsin hyvä arvaus on, että seuraavassa risteyksessä jatketaan samaa tietä. Mutta kun vastassa onkin liikenneympyrä tai muutaman kilometrin multipleksi, päästään temppuilemaan.
Homma kärjistyy eritasoristeyksissä, joissa on ramppi, koska ympyrälle ja rampeille on usein keksitty laittaa oman numerot: Esimerkiksi Nurmossa tie 19 tekee käännöksen, mutta numerointi katkeaa kahdesti: Etelästä Kokkolaan päin ajettaessa siirrytään tieltä 19 liikenneympyrään tienumeroltaan 27453, sitten rampille tienumeroltaan 27133 ja lopuksi takaisin tielle 19. Tämä on vielä kohtalaisen helposti hoidettavissa, mutta aika homma on algoritmisesti löytää yhtenäinen tie 13, jossa on kymmenien kilometrien aukko Jyväskylän ympäristössä (kuten myös tiellä 23).