Laajasalon Reiherintien lisäkilvestä (Koskee vain kuorma-autoja) päästään helposti sukulaiscaseen.
Pelisääntöhän on selvä: Ainoat lisäkilvet, jotka ovat sallittuja nopeusrajoitusta osoittavassa liikennemerkissä ovat tekstilliset kilvet "Alue" ja "Yleisrajoitus".
Ei vain aina mene erilaisten viiden pennin suutareiden kaaliin.
Otetaanpa esimerkki Espoosta, jossa seututien 110 eli Turuntien, Gumbölentien ja Karhuniityntien risteyksessä rakennetaan liikenneympyrää. Urakoitsija on halunnut, että työmaan alueella on 30 km/h nopeusrajoitus, mukaan lukien lyhyen tieosuuden ennen ja jälkeen ympyrän.
Turuntien suunnasta asia on selvä:
Nopeusrajoitus on voimassa Turuntiellä maailman tappiin tai ainakin seuraavaan nopeusrajoitusta osoittavaan merkkiin. Mutta ei risteävillä teillä.
Gumbölen suunnasta tultaessa leuka loksahtaa auki:
Tässä siis laittomilla lisäkilvillä halutaan ulottaa rajoitus ulottumaan myös kääntyville. Mikähän tällaisen liikennemerkin todellinen painoarvo on. Se tuo ilmi tienpitäjän tarkoituksen, mutta on samalla selvästi säädösten vastainen. Lisäksi tällaisenaan se olisi voimassa vain kääntyville, ei risteystä lähestyville.
Karhusuolta tultaessa ei asian ole viitsitty paneutua:
Vallitsevan nopeusrajoituksen päättävät merkit ovat paikallaan, vaikkakin tolppien takaa piilotettuna. Jokseenkin selvää on siis, että tuosta suunnasta tultaessa nopeusrajoitus on 50 km/h.
Eli, risteykseen tultaessa nopeusrajoitus suunnasta riippuen on joko 30 km/h, 50 km/h tai epämääräinen. Yhdessäkään poistumishaarassa ei ole rajoitusmerkkiä ja haarojen osalta asia on siis yhtä epämääräinen.
Varsinais-Suomen pienissä taajamissa on miltei tapana merkitä alkava aluenopeusrajoitus, mutta unohtaa merkitä sen päättyminen. Tässä yksi esimerkkikohta Uudestakaupungista https://tinyurl.com/4bk5b99p
VastaaPoistaKun aluerajoitus ei pääty, on tilanne risteyksen jälkeen sivutielle käännyttäessä samankaltainen, rajoitus riippuu siitä, mitä kautta olet paikalle tullut. Tämä ketjuttuu sitten vielä mm. tilanteeseen, jossa eräältä sivutieltä voikin ajaa läpi seuraavalle päätielle, jossa muuten on rajoitus 70 km/h, mutta tätä rajoitusta ei ole merkitty asianomaisen risteyksen jälkeen, joten satunnaiselle kulkijalle on tuolla tieosuudella kolme eri nopeusrajoitusta, aluenopeusrajoituksen 40 km/h, tiekohtainen 70 km/h tai perusnopeus 80 km/h riippuen täysin siitä, mitä kautta kulkija on tieosuudelle päätynyt!
Edellinen esimerkki oli pysyvästä liikennemerkistä, sen sijaan tietyömailla erityisesti rajoituksen päättymismerkit ovat varsin harvinaisia, kuten tälläkin palstalla on useissa tapauksissa todettu. Uusin oma kokemus on Rymättylästä, jossa pääväylän tiepohja on sepelillä noin 30 m matkalta. Melkein kilometri aiemmin on tietyön merkki ja alennettu rajoitus 50 km/h, mutta tämä ei riitä. 300 metriä ennen paikkaa on uusi rajoitus 30 km/h ja arvata saattaa, että rajoituksen päättymismerkkiä ei ole laisinkaan! Rajoitusta jatkuu puolitoista kilometriä paikan ohitse, kunnes tulee seuraava normaalisti paikallaan oleva nopeusrajoitusmerkki. Tuossa kohtaa sattuu olemaan pyörätie, joten sepelikohdan pystyi välttämään ja samalla kohtuullinen alamäki. Mietin siinä fillarilla yli 50 km/h nopeudessa, olinko suurikin rikollinen.
Karhusuon suunnasta on myös taajama päättyy -merkki. Eikös se tarkoita nopeusrajoituksen olevan 80?
VastaaPoistaTienpitäjä tuntuu turhan usein unohtavan, että taajamamerkkiin sisältyy myös nopeusrajoitus. Esimerkiksi Oulunsalosta Kempeleen suuntaan nopeusrajoitus on 80, sitten on taajamamerkki, risteys ja risteyksen takana 60 nopeusrajoitusmerkki. Tarkasti ottaen risteyksessä on siis 50 nopeusrajoitus, mutta harvapa sitä huomioi.