11.6.2021

Jännitystä peliin!

Yhdystie 3223 on vanha maantie Hauholta pohjoiseen kohti Luopioisia. Tie ylittää Hauhon Pyhäjärven ja Iso-Roine-järven välisen Lehdesmäen joen  pitkin vuonna 1969 valmistutta teräspalkkisiltaa. Silta on käynyt huonokuntoiseksi ja se on keikkunut Kanta-Hämeen Top5-listalla kiireellisimmin korjattavien siltojen joukossa.

ELY-keskuksen suunnitelmissa oli nykyisen sillan purkaminen vuonna 2020 ja uuden rakentaminen. Tätä osaa suunnitelmasta harva seudun toimija taisi vastustaa. Sen sijaan se herätti suuttumusta, että siltatyö olisi sulkenut yhdystien niin pitkäksi ajaksi kuin sillan rakentaminen yleensä kestää. Kiertotie Lehdesmäestä Hauholle pisimmillään olisi noin 20 kilometrin mittainen.

ELY-keskukselta vaadittiin rakennusaikaista tilapäissiltaa, minkä vaatimuksen ELY-keskus torjui. Silta on rakennettu joen kapeikkoon ja tilapäissillan olisi pitänyt olla varsinaista siltaa pitempi ja se olisi tarvinnut varsin suuret penkereet. ELYn arvio oli, että tilapäissillan rakentaminen kaksinkertaistaisi urakan hinnan. 


Silta on kapeiden penkereiden välissä

Asiassa otettiin aikalisä ja korvaava suunnitelma on innovatiivinen: Uudelleen rakentamisen sijaan sillan jännitystä lisätään niin, että sillalle saadaan 20 vuotta lisäaikaa. Lisäjännitystyömaa aiheuttaa yhteensä 12 päivän liikennekatkon kolmessa jaksossa kesä-, heinä- ja elokuussa. Kevyt liikenne pääsee saattaen kulkemaan sillan ylitse työmaan aikanakin.

Betoni- ja terässiltojen kestoksi tavoitellaan 100 vuotta. Tähän sisältyy peruskorjaus 30–40 vuoden välein. Lehdesmäessä kyse on 52 vuotta vanhan sillan ajautumisesta purkukuntoon. Ehkäpä uudelleenjännityksestä syntyy tekniikka, jolla nykyisten siltojen kestoikää hilataan hieman lähemmäs tavoitetta.

6 kommenttia:

  1. Toivotaan, että tekniikka osoittautuu toimivaksi! Se olisi varmasti myös paljon kustannustehokkaampaa kuin siltojen uusiminen. Lopullisesti asia selviää tietysti vasta sitten kun tämä silta ajautuu uudestaan uusimiskuntoon.

    Paljonhan Suomessakin uusitaan siltoja siinä vaiheessa, kun niillä olisi vuorossa ensimmäinen tai toinen peruskorjaus. Kaikki eivät vaan tunnu kestävän ajan hammasta niin hyvin kuin on suunniteltu. Monesti uusittavat sillat ovat myös kohteissa, joissa uudesta sillasta tehdäänkin isompi.

    Akuuttina tällaisena "ennenaikaisena" uusimisena on Kirjalansalmen silta, joka yhdistää Paraisten mantereeseen. 1963 rakennetun riippusillan uusimista suunniteltiin niin, että uusi silta tarvittaisiin tämän vuosikymmenen lopulla, mutta nyt silta onkin niin heikossa kunnossa että hallitus järjesti rahat sen uusimiseen lisäbudjetissa ja Väylävirasto aloitti urakan kilpailuttamisen jo etukenossa ennen eduskunnan rahoituspäätöstä, tiesuunnitelman hyväksymistä ja ympäristölupaa. Yksi "vanha rouva" saa taas mennä, mutta tilalle tulee sentäs 600-metrinen vinoköysisilta eikä tusinasiltaa.

    VastaaPoista
  2. Vanha tielinjaus on tuosta kolmisensataa metriä luoteeseen, eikö siihen saisi kevyen tilapäissillan?

    Terveisin eräs väyläinfrastruktuurin harrastelija ja blogin aktiivinen lukija jo useiden vuosien ajan.

    VastaaPoista
  3. Jokisuun kapeikossa on tiheää asutusta puolin ja toisin. Penger siihenkin tarvittaisiin: Kokonaista järveä ei hevin suljeta pitkäkestoisen työmaan takia, kun sinne kulkee yleinen kulkuväylä.

    VastaaPoista
  4. Merkittävällä tavalla eroaa eri alueiden ihmisten suhtautuminen siltatöiden aiheuttamiin kiertoteihin. En ole Paraisilta kuullut valituksia asiasta.

    https://liikennetilanne.fintraffic.fi/?x=2492620.6392700737&y=8461357.365805648&z=11&wWidth=1280&view=&checkedLayers=1,2,4,5,6,7,8,9&basemap=streets-vector&disorderId=50380209

    VastaaPoista
  5. Kirjalansalmen siltahan lienee oikeasti todella huonossa kunnossa samoin sen naapuri Hessundin silta. Nythän siellä on jo etäisyys-, paino- ja nopeusrajoitukset. Seuraava askel lienee muuttaa Kirjalansalmen kohta yksikaistaiseksi liikennevaloilla. Ihan "kiva" vajaan 11k/vrk liikennemäärällä.

    Ongelmahan on se ettei kiertotievaihtoehtoja ole, eli jos se joudutaan sulkemaan ovat kaikki sen ulkopuolella oikeasti ilman maantieyhteyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siltojen kuntoa heikentää pahiten raskas liikenne, joten todennäköisesti rajoituksena olisi entistä kovemmat painorajoitukset sen sijaan että henkilöautoliikennettä tarvitsisi rajoittaa.

      Painorajoitukset iskisi pahasti Paraisten teollisuuteen. Mm. siellä toimiva kalkkikivikaivos kertoo, että heiltä lähtee päivittäin 40 lastillista kalkkikiveä.

      Poista

Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.

Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.