Bratislava, tuo Slovakian pääkaupunki, sijaitsee Tonavan varrella aivan Itävallan rajan pinnassa. Kaupungin metropolialueen asukasluku on noin 600.000 eli karkeasti puolet Helsingin seudusta.
Kaupungin ympärille on vuodesta 2016 saakka rakennettu kehätietä, joka rupeaa olemaan pikkuhiljaa valmiina. Kaupungin eteläpuolella ylitetään leveä Tonava näyttävin siltarakennelmin.
Koillispäässä kaupunkia on täysturbiinimallinen eritasoliittymä, jolla kehätieltä päästään mukavasti maan itäosiin valtatietä 1.
Tai siis teoriassa olisi tarkoitus päästä.
Liittymää nimittäin ei ole. Sitä ei ole tehty.
Suunnittelu alkoi vuoden 2010 tienoilla. Ajatus oli, että liittymässä kehätie kulkisi ykköstien yläpuolella. Sitten puuttui peliin Vajnoryn pormestari. Vajnory on noin 4000 asukkaan kylä ja se on osa Bratislavan paikallishallintoa ja sillä on alueellaan oikeus päättää maankäytöstä. Pormestari oli sitä mieltä, että liittymästä tulisi suunnitellussa muodossaan ruma näkymäeste. Pahat kielet kertovat, että liittymä olisi näkynyt pormestarimme koti-ikkunoista. Niin tai näin, Vajnory ei myöntänyt rakennuslupaa sille pienelle osaa liittymää, joka sijaitsee kylän rajojen sisäpuolella.
Muutos olisi vaatinut ykköstien rakenteen uudelleen suunnittelua. Vuonna 2016 oli kiire saada rakentamissopimus allekirjoitetuksi, vaikka suunnittelu oli tämän kipupisteen osalta aivan kesken. Niinpä tehtiin kauaskantoinen ratkaisu: Lakaistaan maton alle ja jätetään liittymä pois sopimuksesta.
Niin sitten kävi, että kukaan arvovaltainen taho "ei muistanut", että sellainen pikku juttu kuin liittymän rakentamissopimus on tekemättä, eikä kukaan liittymää sitten tehnyt. Sen verran kuitenkin oltiin omavaltaisia, että kehätie kaivettiin ykköstien alta kulkevaksi, kuten pormestari halusi.
Jonkin sopimuksen nojalla on kuitenkin rampinpalasia rakennettu.
Nyt sitten asiasta on noussut suuri skandaali. Osapuolina ainakin Bratislavan kaupunki, moottoriteiden rakentamisesta ja hallinnoinnista vastaava viranomainen (sikäläinen väylävirasto), liikenneministeriö ja valtiovarainministeriö. Kuvaan kuuluu, että paikallinen hallintokäytäntö on hyvin byrokraattinen, virastot neuvottelevat toistensa kanssa kirjeitse ja kaikki syyttelevät muita osapuolia.
Ministeriöt eivät kuukausiin päässeet sopuun marssijärjestyksestä, muun muassa puutteellisiin tiesuunnitelmiin vedoten. Nyt on marraskuun alkuun asti kestävä tarjouskilpailu avoinna ja siihen sisältyy myös ykköstien leventäminen 4+4-kaistaiseksi. Eli jo kaivettu silta joudutaan kuitenkiun uusimaan.
Sikäläisessä numeroinnissa kehätie on D4 ja ykköstie D1. Nyt liikenneministeriö ajaa lakiuudistusta "Lex D1/D4", joka vähentäisi päätöksentekobyrokratiaa ja joidenkin osapuolten veto-oikeutta tällaisissa hankkeissa. Tavoite on saada liittymä valmiiksi 3,5 vuodessa, kun siihen muuten kuluisi ainakin viisi-kuusi vuotta.
Haminalainen tietä torjumassa, vois olla myös hyvä artikkeli.
VastaaPoistaNykyinen motari kiertää (onneksi) kylän kaukaa, mutta läntisellä sisääntulotiellä on havaittavissa, tosin naamioituna, merkkejä motarista, eli leveitä leikkauksia ja piiitkiä ylikulkusiltoja. Motari oli periaatteessa vedetty kaupungin ja meren välistä jo 80-luvulla seuraillen silloista Kekkosenkatua (joo, tuohonkin tarvittiin Urkin peukalonjälki), MUTTA.
Tiehallinto kertoi kaupungille tunkin paikan ja rakennutti motarin riittävän etäälle, nyt sitten motarin vastustajat itkevät, ettei kukaan enää käy ostamassa lihatsui kahel nakil vaik myö ollaan täsnäinää ihan keskel torii...
Kaveri kertoi, että haminalainen lihatsu kahel nakil loppui 2000-luvun alussa ja lihatsussa on vain 2 nakkia. Ennen oli 3.
Otsolan-Summan vuonna 1994 valmistunut moottoritie ulottunut siihen kohtaan läntistä sisääntulotietä, jossa nelikaistaisuus alkaa, ja jatkui moottoriliikennetienä Ratapihankadun risteykseen saakka. Silloin kai on aika luonnollista, että tien tämäkin osuus on moottoritiestandardeille tehty.
VastaaPoistaNythän moottoritie päättyy -merkit ovat kohta 26-tien entisen liittymän jälkeen. Kyseessä oleva vajaan kilometrin metrin mittainen osuus on niitä harvoja moottoritieosuuksia, jotka on moottoritienä lakkautettu.
Onkohan missään muualla Suomessa käytöstä poistettua valtatietä jota ei ole maisemoitu tai rakennettu päälle jotain muuta, kun on Loviisan itäpuolella kilometrin pätkä ohitustienä ollutta moottoriliikennetietä. Toissa kesänä ajelin siinä kun se oli ainakin osittain ajettavissa.
VastaaPoistaTäsmennätkö hieman, mitä ajat takaa. Onhan noita tienoikaisuja aimo liuta, jotka ovat jättäneet tienpätkiä sivuun. Tuokin entinen valtatien pätkä on jäänyt osin osaksi paikallista tieverkkoa.
VastaaPoistaNo juuri tuollaisia pätkiä jotka on olemassa mutta ei missään käytössä. Ei minun mielestä se Loviisan pätkäkään johda mihinkään. Jäänyt niille sijoilleen kun uusi tie on valmistunut. 170 tien päässä taisi olla joku ajokieltokin mutta ajoin silti katsomaan mitä näkyy. On tien oikaisuja Suomi täynnä mutta tässä on pitkä pätkä moottoriliikennetietä hylätty. No mun käynnistä on pari vuotta niin voihan olla että sille on jotain tehty.
VastaaPoistaSami taitaa tarkoittaa tätä tienpätkää?https://www.google.fi/maps/@60.465325,26.2389058,2279m/data=!3m1!1e3
VastaaPoistaSavitaipaleella on ainakin. En edes tiedä milloin valtatie 13 on muutettu kulkemaan petynmäeltä suoraan koulun ohitse pitkänä loivana kaarteena, sen sijaan että se kulkisi suoraan nykyistä savitaipaleentietä koulutielle asti ja siitä sitten kohti koulua palaten sitten nykyiselle linjalleen.
VastaaPoistaVanhasta linjauksesta on pitkä pätkä asfaltoitua suoraa petynmäen kohdalla ja koulutien risteyksessä vanhan tiukan mutkan asfaltti löytyy ennen risteystä vasemmalta puolelta kunhan jaksaa raaputtaa sammalta maasta.
Sen tiedän että 13 meni 50-luvulle asti kuolimon pohjoispuolelta suomenniemen kirkonkylän kautta (nykyään tie nro 409) mutta Savitaipaleen kohdalla nykyistäkin 13:sta linjausta on oikaistu, vaan milloin? 70-luvulla?
Ja tosiaan, Kyminlinnan vanhasta liikenneympyrästä ja vanhasta Kotkan sisäänajotiestäkin on pätkä näkyvissä hyväntuulentien itäpuolella tien ja teollisuusalueen ekojen talojen välissä.
Eli kyllä näitä on. Tiedä sitten että onko minun paikallishistorian kiinnostus syy miksi näitä bongailen. :)
Sinänsä hauska tuo viitattu tienpätkä Loviisassa. Ilmakuvassa vuodelta 2021 näyttäisi, että osa tiestä on kaivettu pois (tai ainakin toinen kaista). Streetwiev-kuva on kuitenkin vuodelta 2009, ja siinä kuljetaan edelleen eurooppatietä!
VastaaPoistaMahtaakohan kuukkeli toistaa kuinka tiheästi nämä kuvausajonsa? Yllättävän paljon se maailma muuttuu jo kymmenessäkin vuodessa...
Voi olla että on kaivettu. Kävin kesällä 19 siinä. Streetwievissä on vielä vanhojakin kuvia, toissa vuosikymmeneltäkin. Eivät taida kaikkia teitä päivittää kovin usein.
VastaaPoistaNäissä jutuissa osumien määrää riippuu niin historiallisesta aikajänteestä kuin kriteereistä. Jos katsotaan teitä, jotka vain ovat jäänyt valtatiekäytöstä sivuun, niin niitä on koko joukko: lähes koko vuoden 1938 valtatieverkko.
VastaaPoistaSeuraava aste on tienoikaisuissa johonkin käyttöön jääneet pätkät.
Ja sitten se, mitä ehkä nyt haetaan, lähes kokonaan ilman käyttöä jääneet.
Mainittu pätkä Loviisassa on puoliksi purettu, mutta ainakin maastokartta esittää sen koillispäässä olevan jonkinasteinen tie ja ilmakuva tukee tätä.
Loviisa ex-7
Eritoten 1950-luvulla rakennetuilla valtateillä on mutkia, jotka on oikaistu ja joissa vanha tie on jätetty olemaan. Jokin voi viedä johonkin taloon, jokin ei.
Ei paljonkaan Loviisan itäpuolella on Savukosken silta ja sinne vievät tiet, jotka olivat valtatietä 7 vuoteen 1965, jolloin Ahvenkosken sillat valmistuivat. Tiet on käytössä mutta sillan yli pääsee vain kevyt liikenne; silta on museoitu.
Savukoski
Lappeenrannassa on pätkä entistä 13-tietä, joka jäi sivuun, kun vt6/vt13-liittymä Selkäharjussa valmistui. Siinä on vanhat asfaltit jäljellä.
Selkäharju
Kohtalaiseen kuntoon on jätetty valtatien 14 lähestyminen Kyrönsalmen yhdistettyä rautatie- ja maantiesiltaa. Kyrönsalmen ensimmäinen maantiesilta valmistui vuonna 1968.
Punkaharjuntie
Lapissa kun seuraa nelostien kaarteita, aika tiheään näkee kohtia, joissa mutkaa on loivennettu. Sivuun jääneitä ei useinkaan ole purettu, vaan vanhaa päällystettäkin näkee.
Vuojärvi, Sodankylä
Nelostien sivuun jääneitä pätkiä eri kategorioissa on liuta tässä kertomuksessa:
Petsamon tiellä 2014
Perusmalli on, että uudistuksissa sivuun jäävä vanha tiepohja puretaan ja maisemoidaan. Näin ei kuitenkaan aina käy eivä varsinkaan ole käynyt.
Hakunilan lähellä Vantaalla on / on ollut muutamakin vanhan tien jämä, tosin niillä on jotain käyttöä myös nykyisin. Kehä III (tosin siis kanta- eikä valtatie) Kalkkikallion laella: vanha tie on nykyisin kevyen liikenteen väylänä ja kavennettu alkuperäisestä. Pelto-ojantie on ihan järjettömän leveä pieneksi asuntokaduksi ja sehän oli 1970-luvun alkupuolelle nelostietä. Vähän pohjoisempana, moottoritien toisella puolella oli pitkään pätkä vanhaa tietä, mutta se jäi osittain Vantaan vankilan alle ja osittain taidettiin maisemoida pian vankilan rakentamisen jälkeen. Vankilan sisäänajotiekin on vanhaa nelostien linjaa, mutta siinä nyt ei taida enää vanhasta olla mitään muuta jäljellä kuin sijainti.
VastaaPoistaNykyiseltä kolmostieltä lähtee vanhan tien asfaltoitu pohja itään Silvolan ja Vantaanlaakson rajamailla, mutta tuo tie on asfaltoitu vasta kun se oli jo entinen valtatie. Tuolla pätkällä on kuitenkin se kiinnostava yksityiskohta että siinä on jäljellä tuplakeltainenviiva niin, että välissä on valkoinen katko, myöhemminhän keltaiset maalattiin yleensä ilman välissä olevaa valkoista.
Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni, miten liikenne nykyisin kulkee (esimerkiksi) suunnassa D1 itä ⟷ D4 etelä? Karttaa katsomalla ei kovin luontevaa reittiä löydy.
VastaaPoistaHämmentävä ehdotus: Pysytään asiassa!
VastaaPoistaJuu, ei ole hyvää reittiä näiden kahden tien välillä. Yksi vaihtoehto on nousta D1:ltä paikalliseen tieverkkoon edellisessä liittymässä ja liittyä kehätielle lentokentän nurkalla olevasta liittymästä. Toinen on siirtyä R7:lle Bratislava-Nivyn liittymästä lähellä keskustaa, eli käytännössä olla käyttämättä kehätietä.
Tarkoitus on, että liittymään tehdään tilapäisiä rakennusaikaisia kulkuteitä.
Slovakit (kuten tsekitkin) oppivat vanhan organisaation aikana tekemään verhotusti pilkkaa vallanpitäjistä. Asiasta on tehty sanaton terävääkin terävämpi pilkkavideo. Kuvat ja musiikki kertovat kaiken: Youtube
Ja tuo itse D4-tiekin on vaillinainen, kehätiestä puuttuu osuus D1 ja D2 teiden välillä. Tosin ongelmana on, että puuttuva osuus kulkisi luonnonsuojelualueen läpi ja sellaisen läpi moottoritietä tuskin tullaan rakentamaan. Mitään tietoa ei liikennemääristä ole, onko tuon puuttuvan osuuden rakentaminen edes millään tavalla välttämätöntä vai sujuuko liikenne tarpeeksi hyvin jo nykyisillä väylillä.
VastaaPoistaToffee147: Bratislavan pohjoispuolella D2-tien molemmin puolin on pieni pätkä D4:ää, joten tämän perusteella voisi arvella, että ainakin jossain vaiheessa myös puuttuva osuus on tarkoitus rakentaa.
VastaaPoistaMitä asiassa pysymiseen tulee, niin ainakaan minua ei sinänsä haittaa, jos keskustelu joskus hieman polveilee. Esim. tämä keskustelu päätieverkolta sivuun jääneistä tienpätkistä on aivan mielenkiintoinen, vaikka aihepiiriä on toki sivuttu aiemminkin.
Toisaalta epäjatkuva numerointi ei välttämättä tarkoita muuta kuin että jonkin karttaharjoituksen perusteella on todettu, että tuossa voisi kulkea tie. Hyvä esimerkki tästä on Saksa, jonka moottoritieverkossa on koko joukko aukkoja, joiden umpeen kuromista on odotettu kymmeniä vuosia.
VastaaPoistaToki näin ja siksi muotoilin tekstini "voisi arvella".
VastaaPoistaSelvittelin asiaa ja ilmeisesti luonnonsuojelualue on suunniteltu alitettavan 11 kilometriä pitkässä tunnelissa. Tietä on myös tarkoitus jatkaa Itävallan rajalle, josta se jatkuisi S8-tienä Wienin koillispuolelle.
VastaaPoistahttps://www.asb.sk/stavebnictvo/inzinierske-stavby/tunely/dialnica-d4-tunel-karpaty
Tässä artikkelissa on tunnelin poikkileikkaus ja kartta sen linjauksesta. Teksti on slovakiaksi, mutta lopussa on lyhyt tiivistelmä englanniksi.