Seututie 213 on varsin sujuva kaakkois-luoteissuuntainen kakkostien kanssa yhdensuuntainen reitti Lounais-Hämeen, koillisen Varsinais-Suomen ja kaakkoisen Satakunnan välillä. Vanhoja agraariajan teitä on oiottu ja tie on varsin letkeä vaihtoehto valtateille.
Tiellä on perinteitä: Ypäjän-Loimaan-Alastaron reitti on entinen kakkostien reitti ajalta ennen nykyistä Karkkilan ja Forssan välistä kakkostietä.
Autoilijan tiekartta 1955
Mutta mitäpä me näemmekään.
Kun Turun suunnasta ysitietä saavutaan Loimaalle tien 213 risteykseen, tie on viitoitettu ainoastaan läntisen osansa suuntaan. Tietä Loimaalta kaakkoon ikään kuin ei olisikaan.
Asia käy kiehtovammaksi, kun ramppia päästään puoleen väliin. Tätä pitemmälle ei tarvitse odottaa viitoitusta Forssaan.
Ehh...?
Tievaltion viitoitusperiaatteet johtavat joskus hieman merkillisiin ratkaisuihin. Kohteisiin viitoitetaan "parasta" reittiä ja parhaaksi nähdään yleensä reitti valtateitä pitkin. Loimaalta Forssaan siis kuljetaan valtatietä 9 Humppilaan ja sieltä valtatietä 2 Forssaan.
Karttaan katsomalla asia ei näyttäisi olevankaan aivan näin yksioikoinen. Valtatiereitti ja reitti 213:n kautta näyttäisivät tuottavan Googlen mielestä jokseenkin saman matka-ajan, mutta 213 on kuusi kilometriä lyhyempi. TomTom on asiasta samaa mieltä kuin Google.
Jos sitä nyt mitenkään ei voi Forssaan viitoittaa, niin voisihan sen viitoittaa edes Ypäjälle. Onhan se virallisestikin Säkylän-Ypäjän maantie.
Valtatiereitin ylivoimaisesta paremmuudesta voidaan olla monta mieltä. Kakkostie Vorsan ja Humppilan välillä ei edusta maanteiden huippua. Jokioisten varalaskupaikan rakentaminen paransi tilannetta, mutta kun Sotavaltio harjoittelee, valtatie voi olla viikonkin poissa käytöstä ja liikenne ohjataan ralliränneihin.
Samanlainen ilmiö on muuten ysitietä Tampereen suunnasta tultaessa. Urjalassa Urjalan ja Forssan välinen seututie 284 viitoitetaan — Urjalaan! Minnekä muualle. Humppilan kautta kulkevan valtatiereitin ja 284:n ajoaika on suunnilleen sama ja 284 on viisi kilometriä lyhyempi.
"Vorssan" poisjättäminen valtatien opasteesta on tavallaan ymmärrettävää. Pääreitti on kuitenkin kakkostien kautta. Ehdottomasti siinä pitäisi kuitenkin Ypäjän olla, tai jopa Someron. Näille paikkakunnille ko. seututie kun on sopivin reitti.
VastaaPoistaPiti muuten tarkistaa, että Ysitiellä ON yleensä opaste Forssaan. Valtatien opasteissa kun ei aina malteta mainita toissijaisia kaupunkikohteita.
Vt 9:n ja Vt 2:n liittymä on eritasoliittymä, ja ollut jo pitkään. Lapsena sitä tuli hieman ihmeteltyäkin, pohjoisen kasvattina eritasoliittymät kun kuuluivat vain (suur)kaupunkeihin (lue, Ouluun), ja tämä liittymä on keskellä syvää maaseutua. Liikenteen sujuvuuden kannalta toki ehdottoman välttämätön, ovathan molemmat valtatiet varsin vilkkaasti liikennöityjä.
Aivan ensimmäisiä valtateiden eritasoliittymiä oli valtateiden 2 ja 9 risteys. Mutta ei Humppilassa sijaitseva, vaan Huittisten Mommolan risteys. Se on keskellä peltoa ja vapaiden nopeuksien aikaan siinä kuolleita varten olisi vaikka voinut perustaa oman hautausmaan. Kun nykyistä ysitietä rakennettiin 1960-luvun lopulla, oli viisastuttu ja kakkostien risteys tehtiin suoraan eritasoliittymäksi.
VastaaPoistaVälikohteita viitoitetaan nykyisin aika hyvin, kun takavuosien pilkuntarkoista "vain kaksi nimeä per suunta" -määräyksistä on siirrytty realistisempaan ajatteluun.
Niin joo vielä. Toisin kuin kansanperinne meille kertoo, natiivi ei käytä nimitystä Vorssa vaan Vorsa. Sen inessiivi on Vorsasa.
VastaaPoistaUrjalan tapauksessa ymmärrän, ettei haluta ohjata Forssa-Tampere -suunnan läpimenevää liikennettä taajaman läpi, 284 kulkee Urjalan asemakylän läpi, missä on paikka paikoin ainoastaan 40 km/h rajoitus. Mutta sitä hieman ihmettelen, ettei Forssasta ole mitään mainintaa edes ysitien rampilta 284 tielle kääntyessä. Loimaan tapauksessa kaikista erikoisinta on, että Alastaron suunnasta saavuttaessa viitoitetaan Forssaan Loimaan läpi 213 tietä, mutta ysitien opasteissa ei Forssasta ole mitään mainintaa. Olisi edes vaikka Ypäjästä maininta pelkän Loimaan sijasta.
VastaaPoistaKasitieltä etelästä Kauhajoelle opastetaan tien 67 kautta, vaikka 663 on lähes 20 km lyhyempi ja selvästi nopeampi. 663:lle opastetaan vain Karijoelle asti. Karijoen asukasluku on alle kymmenesosa Kauhajoen asukasluvustam
VastaaPoistaEi ole mikään ongelma, koska Kauhajoelle viitoitetaan jo huomattavasti aiemmin tien 661 kautta ja mt 661 on kaikista sujuvin reitti esim Porin ja Kauhajoen välillä
VastaaPoistaSuorin tie Vorsaan kulkee Uudensalmentien kautta https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6779386.092209474&e=317327.52675777837&title=Vorsaan&desc=&zoom=9&layers=%5B%7B%22id%22:2,%22opacity%22:100%7D%5D
VastaaPoistaVarsinkin talvivit... korjaan rajoituksilla reitti on toimiva, 80 valtaosin, muttei rekkaa ja turkulaista hinta-alkaen työsuhdeaudia pullollaan kuten ysitie, niistäkin saa sitten nauttia ysitien loppupätkän Kylmäkoski-Akaa. (Ysihirvitys toki jatkuu kauas itään, mutta oletuksena oli, että joku holja ajaa Tampereelle)
Humppilan suunnalla maantiet ovat äärettömän tylsiä, suunnittelijalla oli vain viivotin työkalunaan. Valtatie 7:lla oli sitten vastakohta, Hamina-Säkäjärvi on lähes koko matkan loivaa sinikäyrää, perusteena oli kuulemma ohitusten helpottaminen verrattuna viivotinteihin, mutta tievaltio lopetti vesakonhakkuun 80-luvulla ja sisäkaarteiden näkymä katosi, 7 oli yhtä helvettiä ennen motarin valmistumista. Esimerkkinä Irwinin viimeiseltä levähdyspaikalta oli aikoinaan näkyvyys länteen yli kilsan päähän, nyt ehkä 300 m. Tuosta itään on sisäkaarteen kallio leikattu yli 50 m tiestä, mutta väli kasvaa mäntyä.
VastaaPoistaHaminan itäpuolella törmäillään hirviin ja possuihin, Humppilan ja Vorsan seuduilla peur... korjaan kauriisiin, joita kukaan ei viitsi listiä sukupuuttoon, vaikka vieraslaji onkin. Kymppitiellä on sentään kunnon näkymät, mutta yhtä riistarikkaalla ysillä lehdet hakkaavat oikeaan sivupeiliin, paikalliset tiemestarit eivät uskalla muistuttaa maanomistajia maantielaista.
Vt9 Kanavuori-Vehmasmäki -osuus lienee yksi Suomen kaarteisimmista 60-luvun lopulla valmistuneista valtatieosuuksista. Olkoonkin että maasto on paikoitellen vaikeaa, linjauksen suunnittelija on kaarrattanut tietä myös paikoissa missä sille ei ole varsinaista tarvetta. Varsinainen ongelma syntyy siitä, että kaarresäde on melko pientä, joten Kanavuoresta lähdettäessä Kuopion suuntaan kelvollisia ohituspaikkoja on olemattoman vähän tai ei ollenkaan. Tievaltion vesakoiden hoito perustui vielä 70-luvulla pitkälti myrkytyksiin. Homma tuli hoidettua ja paikoilla missä myrkytyksiä oli tehty, näytti kuin syksy olisi tullut keskellä kesää. Myrkytyksistä luovuttaessa tulikin sitten jokusen vuosikymmenen tauko kunnollisissa vesakoiden raivauksissa. Vasta nykyään kun energiapuuksi on alkanut kelvata lähes kaikki tavara, raivauksia on alettu tehdä järjestelmällisemmin, jopa pidempiä tieosuuksia kerralla. Kanavuoressa on muuten mielenkiintoinen S-mutka Vt9/Vt4 risteyksessä. Se on jo 60-luvulla suunniteltu tilavaraus tulevan eritasoliittymän paikaksi. On vieläkin toteuttamatta, tulee vasta jos/kun Vaajakosken ohitus rakennetaan. Sikäli kauaskantoinen tilavaraus että jo koko 60-luvun ajan oli TVH:lla periaatepäätös vetämässä että Vt4 siirretään aikanaan Päijänteen itäpuolelle kunhan vähintään moottoriliikennetie valmistuu Lusiin saakka.
VastaaPoistaTuo vesakoiden raivaus pääsi jossain vaiheessa tosiaan pahasti repsahtamaan. Pahin näkemäni tapaus oli eräällä ihan kestopäällysteisellä tiellä, missä ojat kasvoivat parimetristä pajua. Siinä ei autoilijalla ollut mitään mahdollisuutta hirven ylittäessä tien.
VastaaPoista