Nelostien osuus Oulun eteläpuolella Pulkkilasta Oulun moottoritien eteläpäähän on runsaan 65 kilometrin mittainen kaksikaistainen tie, joka ei ole valtakunnan miellyttävimpiä. Liikennemäärät eivät ole valtavat, luokkaa 4500-6000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on kuitenkin suuri, osapuilleen 15 prosenttia. Tietä on parannettu vuosien varrella, mutta ohitusmahdollisuuksia on verraten vähän ja paikallisten teiden liittymiä paljon.
Nelostien liikennemäärät kasvavat noin 50 prosenttia Pulkkilassa, jossa tiehen yhtyy Itä-Suomesta kantatietä 88, entistä valtatietä 19, tuleva liikennevirta.
Vuonna 2021 on valmistunut pitkän tähtäimen kehittämisselvitys siitä, mitä tieosuudelle pitäisi tehdä. Selvitys lähtee siitä, että koko tieosuus rakennettaisiin keskikaidetieksi, jonka pituudesta noin puolet olisi varustettu ohituskaistoin. Tasoliittymät korvattaisiin eritasoliittymillä ja paikallinen liikenne siirrettäisiin rinnakkaisteille.
"Pitkällä tähtäimellä" tarkoitetaan vuoden 2040 tavoitetilaa.
Selvitys on jaettu kahteen osaan: Pulkkila-Haurukylä ja Haurukylä-Haaransilta.
Pääosa tieosuudesta, noin 58 km, on selvityksessä esitetty parannettavaksi osapuilleen nykyisellä tielinjalla. Poikkeuksia ovat Rantsilan kohta ja mahdollisesti Temmeksen. Jo nykyinen tie leikkaa melko vahvasti Temmeksen keskustaajaman kahtia ja levennettynä rinnakkaistein varustettuna taajamasta ei juuri mitään jäisi jäljelle.
Omana selvitysosanaan on katsottu tien pohjoispäätä. Haurukylän ja Haaransillan väliselle osuudelle sattuu Ala-Temmeksen kylä ja koko joukko Museoviraston valtakunnallisesti merkittäviksi luokittelemia rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Levennettynä ja Ala-Temmeksen läpi vietynä parantaminen tekisi kulttuuriympäristöstä melko selvää jälkeä. Siksi selvityksessä ehdotetaan, että Haurukylän kohdalta Tupoksen eteläpuolelle rakennettaisiin maakuntakaavan mukaisesti uusi tielinja, jolla olisi pituutta 13,5 kilometriä.
Ehdotettu uusi tielinja karkeasti
Ja sitten se kaikkia askarruttava seikka: Ns. Rantsilan suora on suunniteltu säilytettäväksi. Kyseessä on Rantsilan eteläpuolella sijaitseva kymmenkunta kilometriä pitkä viivasuora tieosuus, joka on tiehistoriaa sekin. Suoralle on piirretty niin ohituskaistoja kuin eritasoliittymiä, eli look and feel saattaa muuttua.
Nykyistä tietä Ala-Temmeksessä
Minkäänlaisesta virallisesta tiesuunnitelmasta ei ole kyse, vaan pikemminkin vastaista maankäyttöä ohjaavasta selvityksestä. Vuosi 2040 tulee yllättävän pian vastaan. Aika näyttää, onko tuohon mennessä saatu ensimmäistäkään suunnitelmaa toteutukseen saakka.
Tuolle Haaransilta - Haurukylä osuudelle taisi olla valmiit tiesuunnitelmatkin Limingan moottoritien valmistuessa 2003, siksipä se maakuntakaavassa onkin. Toteuttaminen ei ole tainnut olla edes lähellä. Myös itse Limingassa on piirelty monenlaisia suunnitelmia Haaransilta-kt 86 välin kohentamiseksi, mutta tietoiveiden roskatynnyri on niellyt nämäkin suunnitelmat. Tai no, onhan sinne saatu parit liikennevalot, hieman meluvallia ja parin liittymän kanavoinnit, että jotain sentään.
VastaaPoista"Ranttilan suora" on tosiaan legendaarinen. Pohjanmaalla kun ollaan, niin tuolta penikulman matkalta ei poikkeamia viivasuorasta löydy sen paremmin vertikaali- kuin horisontaalisuunnassakaan.
Minä vähän luulen, että tuolle Haaransillan ja 86-tien risteyksen välille ei aikoihin tulla tekemään mitään. 60:n rajoituksen pituus on kuitenkin vain 3,4 kilometriä. Saattaapa olla, että hyöty-kustannus-laskelma näyttäisi kovin mielenkiintoiselta, kun tasoliittymiä ruvettaisiin korvaamaan eritasoilla paikassa, joka on vanhaa merenpohjaa kallioperän ollessa 10-50 metrin syvyydessä.
VastaaPoistaEU:ssa merkitty Ten-T ydinverkoksi VT4. Tarpeellinen on parantaminen jo paikallisten näkökohdasta , sekä myös raskaan ja pitkänmatkan liikenteen kannalta.
VastaaPoistaVajaa 14 km osuus ei hintalappuna voi ”mahdoton” olla. No voihan tässä Vantaassa vettä virrata tovi ennen kuin liikenne uudella osuudella. Se on fakta ettei päätieverkon parantamista voi vaan pysäyttää.
TEN-T-ydinverkon deadline on vuosi 2030. Lienee kai melko selvää, että ei tule toteutumaan tuossa ajassa. Rakennustyömaata on lähemmäs 300 kilometriä plus ikuisuusprojekti Vaajakoski.
VastaaPoistaLiikenne 12 -ohjelmassa, joka ei ole mikään oikea ohjelma vaan pelkkää paperia, jo ennakoidaan että Suomi suunnittelee hakevansa EU:n komissiolta lykkäystä aikataulun suhteen.
Mitä vitsauksia siitä seuraa, jos (kun) TEN-T-ydinverkon deadlinessa ei pysytä eikä lykkäystä haeta tai saada? Komissio sanoo: "Hyi"? Rahahanat menevät kiinni? Jotain muuta, mitä?
VastaaPoistaMallioppilaan hymypoikapatsas nyt ainakin jää saamatta.
VastaaPoistaAinahan on mahdollista, että EU koplaa asioita ja vaatii alkoholimonopolin purkamista vastineeksi kärrypolkutason TEN-T-verkosta. Siinä sitä valtiolle kannustetta!
TEN-T on EU:n asetus ja niiden täyttymiseen EU suhtautuu ehkä vähän vakavammin kuin muuhun ohjaukseen.
Haaransilta-Haurukylä -linjauksen parantaminen nykyiselle paikalleen on laskettu viimeisimmässä selvityksessä tulevan n.10 milj € kalliimmaksi kuin kokonaan uusi, muutamilta kohdin hieman tarkistettu Tyrnävän peltolakeudet halkaiseva maakuntakaavassa jo pitkään ollut linjaus. Vanhan linjan leventämisessä on myös huomattavia stabilointihaasteita tien alusrakenteen osalta, koska osa tiealueesta on ollut olemassa vuosikymmeniä ja osa tulisi neitseelliseen maastoon jossa kantava pohja löytyy vasta hyvin syvältä. Koko projektin toteutuessa Rantsilan suoran eteläpäähän tehdään myös mielenkiintoinen oikaisun oikaisu. Tai oikeastaan voidaan puhua mutkaisun oikaisusta. Sipolan kylän taloja kierrettiin lännen kautta tehdyllä lyhyehköllä ohitustiellä 1970-luvulla. Tuota nykymittapuussa tarpeettoman tiukkaa koukkua tullaan hieman oikaisemaan.
VastaaPoistaKyseessä on tosiaan Vt 4 / vt 29:n osuuden Helsinki - Tornio parantaminen TEN-T ydinverkon tasolle eli vähintään moottoriliikennetietasoiseksi. Sipilän hallitus hankki Helsinki - Tornio -välin TEN-T ydinverkkoon. Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Uudenmaan ja Lapin ELY:t sitten laativat tuolle osuudelle vuoden 2040 tavoitetilan, joka valmistui 2020. Tavoitetilassa keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi parannettavia osuuksia on Lusi - Vaajakoski, Äänekoski - Viitasaari, Pulkkila - Liminka ja Pohjois-Ii - Maksniemi.
VastaaPoistaTavoitetilan valmistuttua tomerat ELY:t alkoivat tehdä toimenpideselvityksiä kolmesta ensimmäisestä noista osuuksista. Tämän Pulkkila - Liminka -suunnitelman lisäksi myös Äänekoski - Viitasaari on jo valmistunut. Lusi - Vaajakoski valmistuu ensi kesänä. Pohjois-Ii - Maksniemi on jo lähellä tavoitetilaa vasta valmistuneen remontin jälkeen ja sen tiesuunnitelmissa oli varaukset ohituskaistojen pidentämiselle niin että tiestä tulisi jatkuva ohituskaistatie.
Rahaa tosiaan ei ole tiedossa. Liikenne 12:n toimeenpanosuunnitelmassa noille osuuksille on luvassa vain pennosia, joten vuonna 2040 on turha odottaa että kaikki olisi valmista. Noiden ohituskaistatieosuuksien lisäksi pitäisi löytyä rahat Vaajakosken ja Iin ohituksiin, Vehniä - Äänekoski -moottoritiehen sekä Viitasaari - Pulkkila -välin kevyempään parantamiseen. Nyt jo näkee että niitä rahoja ei löydy.
Sen verran tällä uudella tavoitetilalla on ollut vaikutusta, että jo käynnistyneitä hankkeita on muokattu.
Hartola - Oravakivensalmi -hankkeessa uuden tielinjan kohdalla vanhaa tietä ei puretakaan, vaan se jätetään rinnakkaistieksi.
Äänekoski - Viitasaari -väli on saanut rahoituksen vanhojen ohituskaistojen kaiteistamiseen ja Kevätlahden eritasoliittymään, mutta sekin hanke pistettiin uusiksi tavoitetilan myötä. Kevätlahteen vasta piirretty lohenpyrstöliittymä piirrettiin uusiksi 100 km/h nopeustason liittymäksi (ja samalla hinta tuplaantui), hankkeeseen laitettiin kokonaan uusi ohituskaista etelään päin Petomäestä Kevätlahteen ja Konginkankaan ohituskaistat, Masonmäen ohituskaista ja Kalaniemen eteläinen ohituskaista uusitaan nykystandardien mukaiseksi (kaiteistaan, lyhyet ohituskaistat pidennetään ja jyrkkiä kaarteita loivennetaan). Enempään raha ei sitten riitäkään, joten muut ohituskaistat jäävät ennalleen.
Äänekoski - Viitasaari -hanke näyttää, että noi toimenpidesuunnitelmat ohjaa toteutusta aika löyhästi. Vaikka osuuden toimenpidesuunnitelma on ihan uunituore, tehdään tiesuunnitelmaan silti toimenpidesuunnitelmasta poikkeavia ratkaisuja. Yksi sellainen on Kevätlahden eritasoliittymä: toimenpidesuunnitelmassa koko liittymää ei ole, vaan Kevätlahteen kuljettaisiin rinnakkaistietä pitkin.
Muuten, pieni nipotus kuvatekstistä. Se on Temmeksellä, ei Temmeksessä. Nämä ovat niitä asioita jotka vain me rantalakeudelta kotoisin olevat saamme oikein: Lumijoella, Limingassa, Kempeleessä, Tyrnävällä, Temmeksellä.
VastaaPoistaSitä minä ihmettelen, että miksi kukaan kansanedustajista ei ole ehdottanut esim. 2-3mrd. euron kohdennettua määrärahaa pelkästään valtateiden korjaamiseen/kohentamiseen. Valtio kun ottaa jatkuvasti velkaa niin sehän kävisi käden käänteessä tämänkin tieosuuden korjaamisen tavoitetilaan.
VastaaPoistaEllei turvallisuusnäkökulmaa olisi, saisivat maantiet varmassti vielä paljon vähemmän varoja. Ja surkeita teitä olisi paljon enemmän. Budjettirahoitus varmistaisi tämän.
VastaaPoistaTiet ovat periaatteessa ideaalitapaus kustannuskorrelaation käyttöön. Mitä enemmän ajetaan, sitä enemmän rahaa polttoaine-/sähköverosta investointeihin ja ylläpitoon. Budjettirahoitus estää tämän.
Rantsilan ohitustie saattaa muuten olla eniten suunniteltuja tiehankkeita Suomessa tai Oulun seudulla ainakin. Eri suunnitelmia siitä on tehty varmasti satamäärin. Ohitustien suunnittelu oli nimittäin hyvin pitkään harjoitustyönä tiensuunnittelun kurssilla Oulun AMK:ssa.
VastaaPoistaRantsilan ohitustie jos se aikanaan rakennetaan on tavallaan ohitustie n:o 2. Ensimmäinen ohitustie (nykyinen käytössäoleva linjaus) rakennettiin jo 1950-luvun puolessavälissä. Linjauksen suunnittelu ei päällisin puolin tarkasteltuna ole voinut olla kovin monimutkainen operaatio: Laskettu viivoitin kartalle ja vedetty suora viiva jonka päihin mahdollisimman lyhyet kaarteet.
VastaaPoistaKyllähän nelostie Oulun eteläpuolella Pohjois-Pohjanmaan puolella kaipaisi parannusta. Olisi edes joku ohituskaista,
VastaaPoistaJoskus on varmaan ollut jossain raakamallissa myös Kärsämäen ohitus? Miten ja mitä kautta? Luulisi ainakin rekkakuskeja harmittavan ne ympyrät eikä ne henkilöautoilijallekaan mitään ihanuuksia ole. Lisäksi näyttää jälleen kerran kaivonkannet S-marketin kohdalla olevan ihan riittävän alhaalla. Nyt on jo oppinut sen väistämään.
VastaaPoistaKale: Googlella löytyi kartta oikein vuodelta 1995 olevasta tiesuunnitelmasta, jossa tie on piirretty kirkonkylän itäpuolelle suunnilleen välille Ruhankangas–Kanaperä. Valtatien 28 liittymään on piirretty eritasoliittymä. Vuoden 1995 tiesuunnitelma sinänsä on vanhentunut jo aikaa sitten, enkä ole kuullut, että ohikulkutietä viime vuosina olisi kovin vakavasti suunniteltu.
VastaaPoistaSuurempi ongelma nykyisessä linjauksessa lienee valtatien (raskaan) liikenteen kylänraittia pitkin kulkemisen aiheuttama melu- ja liikenneturvallisuushaitta nimenomaan paikallisille asukkaille. Siihen nähden parin minuutin pidennys matka-aikaan ei liene niinkään merkittävä ongelma.
Tuohan olis ihan luonteva reitti ainakin kartalla. Eihän tuollaiset liikenneympyrät päävaltatiellä ole nykypäivää. Tietysti Vaajakoskellakin on mutta siellä on taas muut ongelmat.
PoistaGooglaamalla Kärsämäen ohitustietä löytyy myös dokumentti, jolla on nykyisin jo nostalgia-arvoa: Tielaitoksen yhteenveto TTS:n 1992 - 1995 hankeperusteluista. Iso joukko vuonna 1992 - 1995 aloitettavaksi suunnitelluista hankkeista aloitettiinkin silloin ja ne ovat palvelleet jo kohta 30 vuotta. Osa on toteutunut myöhemmin, mutta Kärsämäen ohitustie on taas painunut kokonaan unholaan.
VastaaPoistaKärsämäen kuntahan voisi perustaa taajamapuiston tai -museon, jos case Vaajakoski saadaan joskus päiväjärjestykseen. Sehän olisi tuolloin nelostien ensimmäinen taajama Helsingistä tultaessa. Ii olisi kakkonen ja siellähän ovat jo kyltit paikallaan odottamassa.
VastaaPoistaGoogle Streetview
Muuten, Kärsämäki ei sijaitse Haaransillan ja Pulkkilan välisellä osuudella.