Ruotsin moottoritiet ovat pääosin hyvälaatuisia ja hyvin hoidettuja. Siksi järjestely E6/E20-tiellä Göteborgin eteläpuolella Mölndalissa jos ei muuta niin nostattaa kulmakarvaa ehkä attoparsekin kymmenesosan verran.
Tieosuus on rakennettu 2+2-kaistaiseksi moottoritieksi jo 1960-luvun alussa. Göteborgin kaupunkialue on kasvanut ja tie on käynyt ahtaaksi. Sitä on sittemmin parissakin projektissa paranneltu ja laajennettu 3+3-kaistaiseksi.
Asiassa vain on pieni mutta. Aikoinaan rakennetun ylikulkusillan aukot ovat liian kapeat.
Ruotsalainen on päätynyt ongelman ratkaisussaan verraten epäruotsalaiseen ratkaisuun: Säilytetään silta ja jätetään pilari samaan suuntaan kulkevien kaistojen väliin. Näin saadaan reuna-aukkojen kautta viedyksi kaista per suunta.
Tästä ei vielä tämä pikku ylläri käy ilmi.
Kyllä ne ruotsalaiset osaa!!!
VastaaPoistaMyöntää täytyy etten ole tottunut 3+3 kaistaisiin moottoriteihin (vaikka Oulusakin on sellainen), mutta nuo kaistat näyttävät ahtailta eikä piennartakaan ole lain.
VastaaPoistaLeveät pientareet on aika suomalainen juttu. Muualla maailmassa rahat käytetään ennemmin siihen, että rakennetaan pidempi tai useampikaistainen moottoritie :)
PoistaKorrelaatio taitaa olla enemmän ajallinen kuin maantieteellinen. Varhaisempien moottoriteiden rakentamisen aikaan autojen tielle jäämisen todennäköisyys oli muutamaa kertaluokkaa suurempi kuin nykyisin, jolloin pientareen rakentamisessa oli merkittävä turvallisuusnäkökohta. Leveitä on muuallakin, ellei niistä jo ole tehty ajokaistoja. Ja kapeita on myös Suomessa.
VastaaPoistaAinakin PK-seudulla saisi joka ikinen moottoritie/pääväylä olla 3+3 ja osa jopa 4+4 kaistaisia.
VastaaPoistaSuomalainen 3+3 -moottoritien läpileikkaus taitaa mennä näin:
VastaaPoista[0,75m][3,5m][3,5m][3,5m][2,25m], ensmmmäinen on sisäpiennar, seuraavat kolme kaistojen leveydet ja viimeinen ulkopientareen leveys. Nämä mitat otin tähän muuten vuoden 2011 suunnitelmasta leventää Kuopion läpi menevää moottoritietä 3+3 -kaistaiseksi(Meluntorjunta ja lisäkaistat valtatien 5 välillä Kellolahdentie - Päiväranta, Kuopio).
Noilla mitoilla saisi kyllä 4+4 rakennettua ilman ulkopiennarta.Esim. 4x3,25m+0,5m ulkoreuna(tai 0,25m sisä -ja ulkoreunat).
Eikö toi 2,25 m ulkopiennar ole vielä ihan normi uusillakin moottoriteillä Suomessa? Poikkeuksena on jotkut kalliit erityiskohdat (esim. jotkut tunnelit), ryhmittymiskaistojen kohdat ja kapeat nelikaistaiset tiet (joiden merkitseminen moottoritieksi on poikkeustapaus).
VastaaPoistaNiinhän sen pitäisi olla mutta kun ei aina ole. Kuopion moottoritien levennysssuunnitelmassa mainittiin että 2+2 ulkopiennar on vain 1,5m.
VastaaPoistaEsimerkiksi Joensuun ohittavalla moottoritiellä ei ole keskustan kohdalla mitään ulkopiennarta, johtuen justiin näistä ensimmäisessä vaiheessa(80-luvulla) rakennetuista ylikulkusilloista ja niiden mitoituksista.
Tampereella tehtiin lisäkaista Vaitinaron liittymän kohdalle purkamaan/helpottamaan ruuhkia : https://www.google.com/maps/@61.5095497,23.6925009,15.25z/data=!4m2!7m1!2e1
VastaaPoistaPäätöksen tekemisessä meni... noh, jonkunkin aikaa kun vatuloitiin että pitäisikö ongelma ratkaista kerralla & kunnolla (maksaa paaaaaljon) vai tehdäänkö ratkaisu, joka ratkaisee vain osan ruuhkautumisongelmasta (maksaa selvästi vähemmän). Jälkimmäiseen päädyttiin, ja itse lisäkaistan rakentaminen kävi yllättävän ripeästi.
Nykyisin kun siitä ajaa, niin tulee vaikutelmaksi että siinä kohtaa on aina ollut kolme kaistaa. Asiaa toki helpotti se, että rautatiesilta oli aikanaan rakennettu niin leveäksi, että siinäkin kohtaa oli tilaa kolmannelle kaistalle.
Kyseinen kohta ruuhkautui siis sen takia, että Rantatunneli pystyi syöttämään lännen suuntaan enemmän liikennettä, kuin mitä tuo Vaitinaron valo-ohjattu risteys pystyi välittämään eteenpäin. Tuli ruuhkia, ja tunnelin automatiikka ei salli sitä, että ruuhka seisoo tunnelissa (hyvä niin!), joten tunneli meni sulki tämän tästä. Lisäkaista, sekä liikennevalojen rukkaaminen, pelasti tilannetta niin paljon, että tunneli ei käsittääkseni sulkeudu ruuhkan takia kuin harvoin.
Tämä tietenkin on väliaikainen ratkaisu, jossain kohtaa autoja liikkuu nykyistä enemmän, ja taas on ruuhkaa, eli tunnelin sulkuja tiedossa. Siihen ei taida auttaa muu kuin sen Vaitinaron eritasoristeyksen rakentaminen. Toivottavasti siihen löytyy rahoitus säällisellä aikataululla.
Ottamatta kantaa siihen, ovatko moottoritien pientareet tarpeellisia vai eivät, pelkällä maalipurkilla ja pensselillä ei 2+2-kaistaisesta moottoritiestä saa 3+3-kaistaista: Tietä (ja mahdollista siltaa) pitää joka tapauksessa leventää ainakin ramppien kiihdytys- ja hidastuskaistojen kohdalla.
VastaaPoistaVoi olla muitakin syitä. Esimerkiksi Helsingin sisääntuloteille Länsiväylälle ja Turunväylälle, kun vuonna sirppi ja vasara niille puuhattiin bussikaistoja, ongelmaksi nousi pientareiden ajokaistoja kevyempi perustus. Niinpä sitten pientareesta tehdyillä kaistoilla sallittiin bussienkin kulkeminen vain arkisin klo 6-9. Tähän ei löytynyt yhtä liikennemerkkiä vaan oli toteemi, jossa bussikaistamerkin lisäksi oli moottoriajoneuvolla ajo kielletty 9-6 (0-24) 0-24 koskee vain oikeanpuoleista kaistaa. Kaistat on myöhemmissä hankkeissa rakennettu asiallisiksi.
VastaaPoistaUudemmassa suunnittelussa on yleensä osattu jättää siltoihin varaus kaistan lisäämiseksi.
Kirri -Vehniä väli tehty 3+3,75+3,75+1,25 - 1.25 + 3,75+3,75+3 m . Hyvä pitää tänä standardi motareilla päätieverkostossa. Kun uutta baanaa tehää niin ajoratojen leveydestä säästämällä ei saada isompia kustannussäästöä. Tilanne on eri kun jo rakennettu tie muutetaan 3+3 , sillat monesti menis uusiksi etc
VastaaPoistaSitten taas jos puhutaan lisäkaistoista, onkin tien leveys iso kustannustekijä... Sillä perustellaan esim. 1+2 -kaistaisten ohituskaistojen tekemistä, vaikka rakentaminen 2+2 -kaistaiseksi olisi suhteessa kohtuullisen hintaista, koska keskikaiteen vaatimat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt on kuitenkin usein se isoin kustannustekijä.
PoistaVielä kun otetaan huomioon kuinka niukaksi teiden parantamisrahoitus Suomessa on mennyt, pitäisi rahat käyttää parhaiten vaikuttavalla tavalla. Minusta pientareet ei ole sitä.
Pientareiden(kaan) osalta asia ei ole täysin mustavalkoinen.
VastaaPoistaKun kakkostie Karkkila-Vorsa parannettiin kymmenkunta vuotta sitten leventämällä tietä kaksi metriä (josta ajokaistoihin puolet ja pientareisiin toinen puoli), hakkaamalla tien viereen ulottunut puusto näkemän parantamiseksi ja hirviaidat rakentamalla, saatiin aika surkeasta rännistä varsin käyttökelpoinen maantie. Nämä toimenpiteet olivat kokonaisuus: yhdenkin pois pudottaninen olisi jättänyt homman torsoksi.
Kakkostiellä saatiin kyllä pienellä rahalla tie aivan uuteen uskoon. Sitä toki helpottaa, että liikennemäärät on sen verran pieniä, että ohittamaan pääsee muutenkin kuin ohituskaistoilla. Toi tien reunojen raivaus sai aikaiseksi hyvät ohitusnäkemät.
PoistaPohjois-Savossahan on harrastettu vanhojen valtateiden leventämistä metrillä, vähentää kuulemma selvästi ulosajoja.
Täydennän sanomisiani siis sen verran, että minusta ei ole järkevää käyttää rahaa ylettömän leveisiin pientareisiin.