Jussarön saari Tammisaaren ulkosaaristossa on perinteinen merenkulkijoiden etappi. 1800-luvulla saaressa toimi lähes 30 vuoden ajan rautakaivos, mutta sen toiminta loppui kannattamattomana. Saarella tehtiin kuitenkin koeporauksia 1900-luvulla ja vuonna 1959 kaivos päätettiin avata uudelleen.
Malmin rikastamiseksi rakennettiin Hankoniemen Koverhariin terässulatto, jonne malmi kuljetettiin vesiteitse.
Jussarön huoltamisen odotettiin käyvän hankalaksi, koska merimatkaa Tammisaareen on noin 30 kilometriä. Vuonna 1962 julkipantiin tiesuunnitelma, jonka nojalla ryhdyttiin rakentamaan tietä Tammisaaresta Baggön saarelle vuonna 1963.
Tie oli valmiina vuonna 1965 Skåldön lossirantaan ja vuonna 1966 Baggöhön asti. Jussarön merimatka lyheni yhdeksään kilometriin. Skåldön lossirantaan asti tie on numeroltaan 1002 ja lossin toisella puolella 11039.
Helmikuussa 2022 tie päättyi betonimyllyyn.
Samassa yhteydessä rakennettiin Törsöön pitkänomaiseen saareen maantie. Torsön itäkärjestä Snappertunan Boxiin oli kulkenut lossi vuodesta 1960. Vuonna 1966 oli siis Skärslandetin-Torsön viitisentoista kilometrin mittainen saaripari yhdistettynä mantereeseen kahdella lossilla.
Niin kuitenkin kävi, että kaivoksen omistaja Vuoksenniska Oy päätti sulkea Jussarön kaivoksen jo vuonna 1967.
Kahden lossin ylläpito kävi kalliiksi ja vuonna 1970 esitettiin Boxin-Torsön lossin lakkauttamista. Snappertunalaiset luonnollisesti olivat lakkauttamista vastaan, mutta suunnitelma toteutui.
Baggön tie ei jäänyt turhaksi kaivoksen lakkauttamisesta huolimatta. Saariston mökkitontit rupesivat käymään kaupaksi hyvin, koska merimatkat lyhenivät reilusti ja koska tie Tammisaaresta Skåldön lossin kautta oli merkittävästi lyhyempi kuin Boxin kautta.
Skåldön lossi oli aluksi pieni, kantavuudeltaan 17,5 tonnia. 1990-luvulla oli lossi vaihtunut 60-tonniseen, mutta silti lossipaikka rupesi ruuhkautumaan. Tielaitos teki vuonna 1999 selvityksen, jossa arvioitiin niin isompaa lossia, tunnelia, kiinteää siltaa kuin avattavaa siltaakin. Myös Boxin kautta kulkevia vaihtoehtoja tarkasteltiin, mutta ne ruksattiin nopeasti ulos.
Lossipaikka on haasteellinen, koska se ylittää Suomenlahden veneilyn runkoväylän, jonka tukkiminen ei ole vaihtoehto. Kesäiset liikennemäärät ovat suuremmat kuin monella pohjoisen Suomen valtatiellä. Selvityksessä pohdittiin 70 tonnin lautan hankkimista. Siltaa ei tullut, mutta tuli 90-tonninen lossi.
Vuonna 2019 on Väylävirasto päivittänyt suunnitelmia myös Skåldön osalta. Suunnitelma ikään kuin annettuna esittää 18 metrin korkuista siltaa. Aivan heti ei ole tapahtumassa, vaan 90 tonnin lossi aiotaan korvata uudella 150 tonnin lossilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.
Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.