9.5.2022

F5 Kiertotieopastus

Pari kuvaa Helsingistä Pitäjänmäentieltä, sivumennen sanoen tieosuudelta, joka ennen oli valtateitä 1, 2 ja 3. Antavat aihetta viisasteluun.

Yksi kaistoista on suljettu ja ennen kavennusta on liikennnemerkki F5 Kiertotieopastus

Pieni yllätysmomentti syntyy siistä, että vaikka ennakkomerkki esittää kiertotien olevan ajokaistan oikealla puolella, se onkin vasemmalla.

Oikein vai väärin? Kyllä!

Tieliikennelaki tiukasti lukien nimittäin ei sisällä muuta kyseisestä liikennemerkistä kuin oikealle erkanevan variantin, ei peilikuvaa. Muissa merkeissä, jossa merkkiä pitää soveltaa olosuhteisiin (mutka, risteys, ryhmitysmerkki, umpitie jne), laki joko antaa tähän luvan tai esittää peilikuvan tai muun variantin.


F5 Kiertotieopastus

Tilanne on vekkuli siksi, että suurin osa tilanteista, joissa kyseistä merkkiä tarvitaan, on sellaisia joissa myös peilikuvamerkille on käyttöä.

Eli siis oikein. Lakia on tältä osin noudatettu.

Väyläviraston ohjeisto Liikenne tietyömaalla - Tienrakennustyömaat esittää asiasta kuitenkin liberaalimman tulkinnan. Sen teksti esittää seuraavaa: Lyhyestä kiertotiestä varoitetaan merkillä F5 (Kiertotieopastus). Merkki antaa tienkäyttäjälle selkeän kuvan siitä, kummalle puolelle kiertotie on toteutettu ja auttaa näin hahmottamaan järjestelyjä paremmin. Varmemmaksi vakuudeksi on merkistä esitetty myös peilikuvavariantti.

Samoin esimerkkikuvassa vasemmmalle osoittava merkki näkyy. 

Asia ei ole kuitenkaan tällä loppuun käsitelty.

Kiertotieopastus-merkin käyttöön on nimittäin lisäsäädön tienpitäjiä velvoittavassa ns. käyttöasetuksessa, viralliselta nimeltään Valtioneuvoston asetus liikenteenohjauslaitteiden käytöstä. Merkin peilikuvista ei mainita mitään, mutta sen sijaa asetus säätää, että merkkiä käytetään vain, kun liikenne joudutaan siirtämään alkuperäisen ajoradan ulkopuolelle. Säädös oli olellisesti samansisältöinen vanhan tieliikennelain voimassa ollessa.

Tässä nimenomaisessa tapauksessa kiertotienä oli vastaantulevan liikenteen toinen kaista ja vastaantuleva liikenne niputettiin yhdelle kaistalle. Tietyössä siis ei olisi lainkaan saanut käyttää kiertotieopastus-merkkiä, vaan sen asemesta kaistaohjausmerkkejä.

Siis väärin!

Mietintämyssyyn laitetaan seuraava kysymys: Jos kaksisuuntaisella tiellä oleva kiertotie on osittain ajoradalla ja osin sen sen ulkopuolella, onko sallittua yleensäkään käyttää kiertotieopastusta (koska kiertotie ei kokonaisuudessaan ole ajoradan ulkopuolella) ja saako suunnassa B käyttää kiertotieopastusta, koska kyseiselle suunnalle tarkoitettu kiertotien osa on ajoradan ulkopuolella. Entä jos suunnassa B onkin kaksi ajokaistaa, jolloin kiertotien toinen ajokaista on alkuperäisellä ajoradalla ja toinen sen ulkopuolella. Tulkitaanko kiertotien tällöin olevan ajoradan ulkopuolella (koska se on siellä osittain) vai ei (koska se on osittain ajoradalla)?



2 kommenttia:

  1. Nyt on kyllä sitä sellaista hiusten halkomista, jonka takia tätä blogia luen/luetaan!

    Jännä kyllä, tämä ei olisi läheskään ainoa merkki, jonka peilaaminen tarkoittaisi vain merkin kääntämistä ylös-alaisin. Sen sijaan tuumin, että tämä hyvinkin voisi olla ainoa merkki, jonka ympäri kiepauttamisella olisi mahdollista välittää tienkäyttäjälle relevanttia tietoa, mutta peilikuvamerkkiä ei ole määritetty. Heikkoja tapauksia olisivat lähinnä E4.1 "ajoneuvon sijoitus pysäköintipaikalla" tai C24.3 "umpitie".

    Arvelen, että syy tähän on seuraava merkki: F6: "ajoreittiopastus", joka myös tarvitsisi peilikuvan, jota ei voisi nykyasussaan kiepauttaa. Kaipa näiden kanssa on ajateltu, että lisäkilvillä tietokin välittyy paremmin.

    VastaaPoista
  2. F6:n osalta minä olen aina kuvitellut, että se muokataan aina todellisten liikennejärjestelyjen mukaiseksi samalla ajatuksella kuin esimerkiksi tienviittoja ja suunnistustauluja. Olenko kuvitellut väärin?

    VastaaPoista

Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.

Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.