Aurajoen laaksossa

Norjalainen vesivoima perustuu suurelta osin korkealla vuoristossa olevien järvien patoamiseen ja veden kuljettamiseen putkia pitkin lähellä merenpinnan tasoa oleviin voimaloihin. Pienelläkin vesimäärällä saadaan suuren pudotuskorkeuden takia tuotetuksi melkoisesti sähköä. Maassa oli 1940–1970-luvuilla menossa suuri vesivoiman rakentamisvaihe, samaan tapaan kuin Suomessa.

Tämä prosessi tuotti erityisen tietyypin: Voimalaitoksen työmaatien. Sellainen kiemurtelee alhaalta laaksoista ylös tunturiin ja tarjoaa henkeäsalpaavia näköaloja. Osalla henkeä salpaa jo se, että tiet saattavat olla kapeita ja osin ilman kaiteita. 

Aursjøvegen noin 450 metrin korkeudessa

Varsin moni teistä on jatkuvassa käytössä patojen huoltoteinä ja ne siinä sivussa maksullisina turisti- tai kesämökkiteinä.

Tänään vierailemme Aurajoen laaksossa.

Emme kuitenkaan Suomessa paremmin tunnetun varsinaissuomalaisen Hiljaa Virtaa Donin, vaan samannimisen keskinorjalaisen joen, joka lyhyellä matkalla putoaa noin 800 metriä. Yläjuoksulla oleva Aursjø-järvi on padottu 1950-luvun alussa Auran voimalan rakentamisen yhteydessä. 

Aursjøn patotyömaa 1950-luvulla. Padolla on mittaa lähes kilometri ja korkeutta lähes 40 metriä.

Itse voimala sijaitsee Sunndalsørassa lähellä merenpintaa. Pudotuskorkeutta vesille tulee runsaat 750 metriä ja turbiinien kapasiteetti on 290 MW. Laitoksen vuosituotanto on noin 1,8 terawattituntia, eli yli viidennes Loviisan voimalan tuotannosta.  Vuosituotannolla mitaen kyseessä on Norjan yhdeksänneksi suurin vesivoimala. Aursjøn pinnan korkeus vaihtelee vuoden mittaan enimmillään peräti 28 metriä.

Maksullinen tie punaisella, Aura-joki lähtee Aursjøn pohjoispäästä länteen ja voimavesien tunnelit sinisellä merkittyinä pohjoiseen

Työmaatie on sillä tavoin mukava, että sillä on kaksi lähtöpistettä, eli sitä ei tarvitse ajaa edestakaisin. Tämä Aursjøvegen on noin 55 kilometriä pitkä ja sen läpiajo maksaa satasen paikallista valuuttaa, eli kesän 2022 kurssin mukaan noin 10 euroa. Valtion teitä ajaen pitkin syntyy yhteensä noin 120 kilometrin lenkki vähintäänkin messevissä maisemissa. Termi "yksityistie" on vähän häilyvä kuin Suomessakin: tien omistavat sijaintikunnat ja voimalayhtiö.

Tien kumpikin pää sijaitsee osapuilleen merenpinnan tasolla. Korkeimmillaan käydään läntisen alkupisteen Eikesdalin jälkeisen nousun yläpäässä, noin 950 metrin korkeudessa. Suuri osa ylänköosuudesta taivalletaan 750–850 metrissä. 

Aura-joen kanjoni. Joki on nykyisin jokseenkin vähävetinen, koska valtaosa vedestä ohjataan voimalan kautta ja se päätyy aivan eri vuonoon.


Tien eteläosa kulkee asumattomalla ja puuttomalla ylängöllä.

19 kilometrin päässä Eikesdalista sijaitsee Kristiansund og Nordmøre Turistforeningin Aursjøhytta 866 metrin korkeudessa.

Ensimmäinen turistimaja on tehty alueelle jo vuonna 1893, mutta se jäi voimalatyömaan alle. Nykyinen rakennus on peritty voimayhtiöltä vuonna 1960 töiden valmistuttua.

Aursjøhytta 

Kohti Sunndalsøraa kuljettaessa seudulla on paljon mökkejä. Maasto on tasaisempaa. Laaksossa sijaitsevat Sandvatnet, Langvatnet ja Osvatnet on yhdistetty voimala-altaaksi nekin. Altaan pohjoispäässä sijaitseva Osbun voimala tuottaa 20 MW:n teholla noin 80 gigawattituntia vuodessa ennen kuin vesi viedään 16 km:n putkessa merenpinnan tason isompaan voimalaan.

Osvatnen

Pohjoispäässä tie laskeutuu asteittain kohti meren rantaa. Kuvassa taustalla näkyvän Dalavatnet-järven pinta on 227 metrin korkeudessa.

Tuulilasivideo Aursjøvegenistä

Liikennemerkkejä, vastauksia

Ohessa liikennemerkkipähkinän vastaukset

1. Missä liikennemerkissä on eniten kulmia?

Varoitusmerkissä A29.2 Tasoristeys on kaikkiaan 24 kulmaa

2. Missä liikennemerkissä on kuvioina seitsenkulmio, yhdeksänkulmio ja 13-kulmio?

Tähän saa selvimmän vastauksen tutkimalla liikennemerkkipiirustusta. Kyseessä on varoitusmerkki A30 Putoavia kiviä. Ylin kivi on seitsenkulmainen ja keskimmäinen yhdeksänkulmainen. Jo pudonnut kivi yhdessä tien ja rinteen kanssa muodostavat 13-kulmaisen kuvion.

3. Missä liikennemerkeissä esiintyy sana, joka Suomen virallisella kielellä tarkoittaa alkoholin nautintaan liittyvää esinettä?

Tässä on kyse merkistä B6 Pakollinen pysäyttäminen. Ruotsin kielen sana "stop" tarkoittaa tuoppia. "Seis" on ruotsiksi "stopp".

4. Missä liikennemerkissä on kuviona muun muassa kymmenen kappaletta erimuotoisia nelikulmioita?

Tällainen on varoitusmerkki A14 Vaarallinen tien reuna. Vaarallista reunaa kuvaa kaikkiaan 11 kulmiota, mutta niistä kaksi on kolmioita! Jää yhdeksän ja kymmenes on luonnollisesti suorakulmio, joka kuvaa tien ei-vaarallista osaa.

5. Mikä liikennemerkki koostuu neljästä sisäkkäisestä nelikulmiosta?

Tässä haetaan perinteistä merkkiä B1 Etuajo-oikeutettu tie. Uloin nelikulmio on musta raami. Sen jälkeen on valkoinen alue toisena. Kolmas on musta, joka erottaa neljännen, keltaisen.

6. Missä liikennemerkeissä kuvioon sisältyy tasan kaksi neljännesympyrää?

Merkit ovat C21 ja C22 ajoneuvon suurin sallittu leveys ja korkeus. Niiden väkäset ovat ympyräsektorin muotoiset. Muissa vastaavissa merkeissä väkäset ovat kolmioita.

7. Liikennemerkeissä sivulta kuvatuissa moottoriajoneuvoissa kahta merkkiä lukuun ottamatta ajoneuvon vasen kylki näkyy, eli ajoneuvo on matkalla vasemmalle. Missä merkeissä ollaan matkalla oikealle?

Ei, ei ole bussipysäkkimerkin kääntöpuoli. Se sijaan haetaan merkkejä A3 Jyrkkä mäki ja A7 Lauttalaituri tai ranta. Jälkimmäinen tunnetaan perinteisestä myös nimellä "varokaa mereen putoavia autoja".

8. Montako poikkiviivaa on liikennemerkissä "nopeusrajoitus päättyy"?

Neljähän tuossa on.

9. Norjan vastaisen rajan tuntumassa voi havaita liikennemerkin, joka saksalaisesta voi olla mahdottoman hieno. Mikä se voisi olla?

Tässä on kyse merkistä C45 Pakollinen pysäyttäminen tullitarkastusta varten. Sana "tulli" esitetään myös sen maan kielellä, joka on rajan tuolla puolen. "Tulli" on norjaksi "toll" ja saksaksi "zoll". Saksan "toll" voisi nykykielessä kääntyä vaikka muotoon "sikamakee".

10. Missä liikennemerkissä, F-ryhmän opastusmerkit pois lukien, keskeisenä tietona esiintyvät edesmenneen Ison-Britannian pääministerin nimikirjaimet?

Tämä on palvelukohteen merkki G15, jossa on Sir Winston Churchillin (1874-1965) nimikirjaimet. Churchill toimi pääministerinä vuosina 1940–1945 ja 1951-1955.

Sinne tai tänne

Silloin tällöin tulee tiellä liikuttaessa hetkiä, jolloin ei oikein tiedä, kuinka maailmaa pitäisi hahmottaa käyttäen niitä eväitä, jotka on annettu.

Olkoon tästä esimerkkinä liikennemerkkitoteemi:

Epäselväksi jää risteyksen muoto: Jatkuuko päätie suoraan vai kääntyykö se oikealle? Vahva epäilys on, että se kääntyy, koska lisäkilven tarkoitus lienee päämerkin tarkentaminen.

Ja niin sitten tapahtuukin, että epäilys käy toteen:

Mutta miksi kaikki tämä. Niin edesmennyt tieliikenneasetus kuin nykyinen tieliikennelakikin antaa mahdollisuuden muokata kuviota tarpeen mukaiseksi. Säädöksistä ei käy ilmi sellainen vaatimus, että päätietä merkitsevä nuoli ei saisi olla mutkalla.

Asiassa on oiva mahdollisuus saivarrella.

Ohjeessa "Liikennemerkkien käyttö maantiellä" on suunnilleen samat ohjeet kuin edeltävässä versiossa "Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä" vuodelta 2003. Ohje päättyy loppukaneettiin:

Jos taajaman ulkopuolella olevasta risteyksestä on varoitettu liikennemerkillä A22.1–A22.4, on risteyksessä ja välittömästi ennen sitä voimassa ohituskielto, joka osoitetaan tiemerkinnällä K3 (sulkuviiva) ohjeen Tiemerkintöjen suunnittelu mukaisesti.

Mainitun ohjeen mukaisesti sulkuviivaa ei merkitä, jos tie(kohta) on kapea, alle 5,7 metriä. Mutta kuinka toimitaan, jos kyseessä on vähintään 5,7 metriä leveä soratie? Sulkuviivan pysyvyys sorapinnassa jää vaatimattomaksi.

Liikennemerkkejä

 Kesäpäivän ratoksi muutamia kysymyksiä suomalaisista liikennemerkeistä.

1. Missä liikennemerkissä on eniten kulmia?
2. Missä liikennemerkissä on kuvioina seitsenkulmio, yhdeksänkulmio ja 13-kulmio?
3. Missä liikennemerkeissä esiintyy sana, joka Suomen virallisella kielellä tarkoittaa alkoholin nautintaan liittyvää esinettä?
4. Missä liikennemerkissä on kuviona muun muassa kymmenen kappaletta erimuotoisia nelikulmioita?
5. Mikä liikennemerkki koostuu neljästä sisäkkäisestä nelikulmiosta?
6. Missä liikennemerkeissä kuvioon sisältyy tasan kaksi neljännesympyrää?
7. Liikennemerkeissä sivulta kuvatuissa moottoriajoneuvoissa kahta merkkiä lukuun ottamatta ajoneuvon vasen kylki näkyy, eli ajoneuvo on matkalla vasemmalle. Missä merkeissä ollaan matkalla oikealle?
8. Montako poikkiviivaa on liikennemerkissä "nopeusrajoitus päättyy"?
9. Norjan vastaisen rajan tuntumassa voi havaita liikennemerkin, joka saksalaisesta voi olla mahdottoman hieno. Mikä se voisi olla?
10. Missä liikennemerkissä, F-ryhmän opastusmerkit pois lukien, keskeisenä tietona esiintyvät edesmenneen Ison-Britannian pääministerin nimikirjaimet?

Vastauksia tiedossa jossain vaiheessa.

Sinivihreää

Ns. kautta aikojen tai ainakin joitakin vuosikymmeniä on hämmentänyt Helsingin kaupungin tapa viitoittaa Lahteen ja Kotkaan vievät ulosmenotiet, valtatiet 4 ja 7.

Eritoten Sörnäisten Rantatiellä Lahteen ohjaavat kilvet ovat systemaattisesti sinisellä pohjalla ja Kotkaan vihreällä. Kumpikin kuitenkin on moottoritie ja vieläpä sama moottoritie ensimmäiset kuusi kilometriä.  Tässä on varmaankin jokin salattu viisaus.

Sörnäisten Rantatie ei ole toki ainoa paikka, jossa kilpimaalari on sutinut vähän sillä periaatteella, että laitetaan nyt tohon tota väriä, kun ei ole vähään aikaan laitettu. Sturenkadun reunalla on samalla tavalla väritetty. Lisämausteena on sinisellä taustalla vihreä opastus lentoasemalle, joka ei ole Lahden suunnassa. Katua eteenpäin kuljettaessa väriongelma katoaa kuin taikaiskusta: Viitoituskohteena ei enää olekaan Lahti eikä Kotka, vaan Kumpula. 

Toisaalta on selvää, että myös Helsingin kaupunki tietää, että Lahdenväylä on moottoritie, kuten Kustaa Vaasan tien ja Hämeentien risteyksen viitoituksesta käy ilmi.

Sörnäisten Rantatielle ovat vastikään ilmaantuneet uudet viitat Vilhonvuorenkadun jatkeen risteykseen. Viitat ovat uutta mallia ja niissä varmaankin värit ovat kohdallaan?

No ei. Kotkaan ja Tuusulaan viitoitetaan vihreällä ja Lahteen sinisellä. Perinteet velvoittavat.

44

Eteläisestä Suomesta on useita vaihtoehtoisia reittejä Pohjanmaalle. Pääreitti on luonnollisesti kolmostie Helsingistä Tampereen kautta Vaasaan. Sen itäpuolella kulkee vaihtoehtoinen reitti Orivedeltä Lapualle. Tämä kantatie 66 seuraa varsin tarkasti muinaista Oriveden ja Uusikaarlepyyn välistä maantietä ja on reittinä varsin hyvin tunnettu.

Uusin ja vähiten tunnettu kolmostien ja 66-tien kanssa osapuilleen yhdensuuntainen tie on kantatie 44. Se alkaa Pirkanmaalta Kiikasta valtatiestä 12 ja kulkee koillisen Satakunnan halki Kiikoisten, Lavian, Kankaanpään ja Honkajoen kautta Kauhajoelle, jossa se keskustan pohjoispuolella päättyy kantatiehen 67.

Kantatie 44 (punainen), valtatie 3 (vihreä) ja kantatie 66 (sininen)

44 on syntynyt osin hyödyntäen vanhoja teitä ja osin rakentamalla uutta. Koko reitti oli soratietä vielä 1960-luvulla ja 1970-luvulla alkoivat ensimmäiset parannustyöt Kankaanpään ympäristössä. Koko Kiikan-Kankaanpään osuus rakennettiin uudelleen 1980- ja 1990-luvulla. Sen jälkeen on oiottu Honkajoen ja Kauhajoen välistä osuutta.

Honkajoen kohta 1980-luvulla ja 2020-luvulla

Kiikan ja Kiikoisten välistä tietä 1980-luvulla ja 2020-luvulla

Helsingin ja Vaasan välillä kolmostie on moottoritieosuutensa ansiosta ehdottomasti nopein. TomTomin mukaan 424 kilometrin matka taittuu ajassa 4:43 tuntia. 

Kankaanpään ja Honkajoen väliä

Vaihtoehtoiset reitit eivät ole juuri pitempiä. Helsingistä Huittisten kautta 44-tielle ja Kauhajoelta Jurvan kautta Vaasaan on 442 km, TomTomin mukaan 5:32 tuntia.

Itäinen reitti Helsinki-Hämeenlinna-Kangasala-Orivesi-Lapua-Vaasa on pituudeltaan 465 ja TomTomin matka-aika-arvio noin 5:45 tuntia. Läntisin vaihtoehto Helsinki-Pori-Vaasa on 440 km ja ajoaika 5:05 tuntia. Vähäinen ajoaikaero kolmostiehen selittyy sillä, että kasitie Pori-Vaasa on Tampereen pohjoispuolista kolmostietä sujuvampi.

Kiikan ja Kiikoisten väliä

Jos matka on Helsingin länsipuolelta jonnekin Vaasan länsipuolelle, 44 käy vaihtoehtona hyvinkin houkuttelevaksi. Tie on pääosin asiallisen tasoista kantatietä ja raskasta liikennettä ei ole kuin murto-osa kolmostiellä liikkuvista: Liikennemäärätilastot viimeisimmältä ei-koronavuodelta kertovat raskaan liikenteen keskimääräiseksi vuorokausiliikenteeksi kolmostiellä Parkanon pohjoispuolella 863 ajoneuvoa, kun se kantatiellä 44 Honkajoen ja Kauhajoen välillä oli 86.

10 pistettä ja papukaijamerkki

Alkavan heinäkuun kunniaksi annetaan kymmenen pistettä ja papukaijamerkki Kreate Oy:lle, joka urakoi katuja Espoon Kaitaalle syntymässä olevaan asukaskeskittymään. Tunnustus annetaan hämmingin onnistuneesta ja innovatiivisesta maksimoinnista.

Suomenojan venesatamaan, voimalaan ja vesilaitokselle kulkeva Meritie on yhden korttelin matkalta suljettuna ja asia ilmoitetaan tekstillisellä kilvellä.

Asiassa on yksi perin mielenkiintoinen seikka. Kyseinen kilpi on sijoitettu sen risteyksen taakse, jossa olisi pitänyt osata kääntyä Hyljetielle. Risteykseen saavuttaessa ainoa osviitta kiertotien nuoliviitta. Sen perusteella pitäisi siis ymmärtää, että puolen kilometrin päässä oleva katu on katkaistu.

No, mitäpä tuosta, onhan runsaan 700 metrin päässä kätevästi liikenneympyrä, josta pääsee takaisin. Tosin paluusuunnassa ei anneta liikennemerkein mitään vihjettä siitä, missä on Hyljetie, ei edes kiertotieviitalla.

Suomalainen käytäntö ilmoittaa poikkeustilanteista tekstillisellä kilvellä, jossa mainitaan vain kadun nimet, on jokseenkin perverssi. Ulkopaikkakuntalaiselle menettely on noin sataprosenttisen mahdoton. Tässä tapauksessa, jossa kyse on uudesta alueesta ja uusista kaduista, Lapintilankadun sijainnin tietäviä lienee yhden käden sormilla laskettava määrä. Jostain syystä työmailla vierastetaan ajoreittiopastus-kilpeä, vaikka se antaisi yhdellä vilkaisulla kuvan siitä, mistä on kyse.