12.7.2022

Sinivihreää

Ns. kautta aikojen tai ainakin joitakin vuosikymmeniä on hämmentänyt Helsingin kaupungin tapa viitoittaa Lahteen ja Kotkaan vievät ulosmenotiet, valtatiet 4 ja 7.

Eritoten Sörnäisten Rantatiellä Lahteen ohjaavat kilvet ovat systemaattisesti sinisellä pohjalla ja Kotkaan vihreällä. Kumpikin kuitenkin on moottoritie ja vieläpä sama moottoritie ensimmäiset kuusi kilometriä.  Tässä on varmaankin jokin salattu viisaus.

Sörnäisten Rantatie ei ole toki ainoa paikka, jossa kilpimaalari on sutinut vähän sillä periaatteella, että laitetaan nyt tohon tota väriä, kun ei ole vähään aikaan laitettu. Sturenkadun reunalla on samalla tavalla väritetty. Lisämausteena on sinisellä taustalla vihreä opastus lentoasemalle, joka ei ole Lahden suunnassa. Katua eteenpäin kuljettaessa väriongelma katoaa kuin taikaiskusta: Viitoituskohteena ei enää olekaan Lahti eikä Kotka, vaan Kumpula. 

Toisaalta on selvää, että myös Helsingin kaupunki tietää, että Lahdenväylä on moottoritie, kuten Kustaa Vaasan tien ja Hämeentien risteyksen viitoituksesta käy ilmi.

Sörnäisten Rantatielle ovat vastikään ilmaantuneet uudet viitat Vilhonvuorenkadun jatkeen risteykseen. Viitat ovat uutta mallia ja niissä varmaankin värit ovat kohdallaan?

No ei. Kotkaan ja Tuusulaan viitoitetaan vihreällä ja Lahteen sinisellä. Perinteet velvoittavat.

16 kommenttia:

  1. Sinisen Lahti-kyltin tietoarvo on, että Lahteen pääsee katkoviiva-140 kylttejä seuraamalla myös kulkematta moottoritien kautta. Siksi nelostie-Lahti muuttuu vihreäksi Kumpulan risteyksessä, jossa sininen Lahti on opastettu avuliaasti katkoviiva-140:n alle piilotettuna. Katkoviiva-140 kiertelee Helsingin ja Vantaan katuverkkoa pitkin Hakunilaan, josta pääsee ryhmittymään varsinaiselle vanhalle tielle.

    Kotkaan vievä moottoritietön reitti kaartuu jo Sörnäisten rantatiellä Itäväylälle, joten moottoritielle vievä opaste on vihreä tästä eteenpäin.

    Kauppatorin tietämillä sekä nelos- ja seiskateille johtavat opasteet ovat molemmat sinisellä pohjalla.

    Toki se, että osaako tyypillinen autoilija ymmärtää tämän tai tehdä sillä mitään hyödyllisiä päätöksiä on kysymisen arvoinen kysymys. Olennaisesti tällä kyltti-infolla on väliä, jos meinaat ajaa mopolla Lahteen (tai Kotkaan).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unknown, osaksi ne menevät tuon logiikan mukaan, mutta eivät kaikki. Molemmissa Sörnäisten Rantatien kuvista ei-moottoriväylä Kotkaan menee samaan suuntaan kuin moottoritielle johtava reitti, joten Kotkan pitäisi olla sinipohjaisella. Tuusulaankin ei-moottoriväylä erkanee katuverkkoon vasta ihan moottoritien päästä, joten Tuusulan pitäisi olla Sörnäisten Rantatiellä myös sinipohjaisella.

      Poista
  2. Tilkkutäkkimerkkien sekavuus ihmetyttää. Olisi paljon siistimpää tehdä Saksan tyyliin risteyksen muotoa mukailevia opasteita. Pääsisi jopa pienemmällä määrällä merkkejä, kun ei tarvitse tehdä palapeliä. Uudet merkkityylit ovat askel oikeaan suuntaan, mutta niissäkin suuntanuolet on siellä täällä.

    VastaaPoista
  3. Tienkäyttäjä,

    Ainakaan tähän valikoiduissa kuvissa Sörnäisten rantatieltä logiikka ei vielä purkaudu. Samoissa kylteissä kun opastetaan Kotkaan tavallaan kahdesti: (katkoviiva-)170 ja moottoritie-7 ovat opastettu erikseen. Tämä pätee myös Sturenkadun esimerkissä. On siis johdonmukaista, että seiskatien opaste on vihreä, sillä sininen reitti on myös näkyvillä.

    Tuusulaan ei ole opastettua ei-moottoritiereittiä Helsingistä ollenkaan, joten Tuusulan opasteet saavat olla lähes kaikkialla vihreällä kyltillä. Kyllähän Helsingistä Tuusulaan pääsee katuverkkoa pitkinkin, mutta kylteissä reitti alkaa näkyä vasta jossain Valkoisenlähteentien tietämillä Vantaalla. Tuusulaan mopoilija saa kiltisti improvisoida reittinsä Tuusulanväylän alkukohdalta esimerkiksi Oulunkylän ja Pakkalan katuverkossa.

    VastaaPoista
  4. Jos viitoituksen värien idea olisi se, että jostain löytyy vaihtoehtoinen reitti pääreitille, vihreitä ei tarvittaisi lainkaan, koska kaikkiin kaukokohteisiin on löydettävissä muu kuin moottoritiereitti.

    VastaaPoista
  5. Matti,

    Niinhän se voisi olla, vaihtoehtoreitti voisi löytyä esimerkiksi spontaanin U-käännöksen takaa. Idea kuitenkin on vaihtoehtoisen, maastossa opastetun reitin olemassaolo.

    Pitäisikö opastetut vaihtoehtoreitit häivyttää kokonaan jos moottoritievaihtoehto on olemassa? Tätä olen ainakin maakunnissa nähnyt, että jos motari on niin kyltit kaukokohteisiin ovat vihreitä vaikka motarille mennään edelleen täysin kurantin vanhan maantien yli. Ehkä mopoja ja traktoreita sun muuta on kaupunkienvälisessä liikenteessä niin vähän, että heidät voi jättää oman onnensa (ja satelliittinavigaattorin) nojaan.

    VastaaPoista
  6. Ainakin täällä salon kulmilla missä Vt1 ja rinnakkainen 110-tie ovat molemmat viitoitettu sekä turkuun että helsinkiin kaikkialla.
    110-tieltä taitaa jokaisen liittymän läheisyydessä olla vihreä viitoitus motarille muttei toisinpäin.

    https://www.google.fi/maps/@60.3932465,23.1330331,3a,75y,286.37h,120.28t/data=!3m7!1e1!3m5!1sAF1QipN_iUoOHbsJ2ohWqCVXyAMYuTu8j4PyQKa7iDEX!2e10!3e11!7i7680!8i3840?hl=fi

    VastaaPoista
  7. Voitaneen todeta, että Helsingin viitoitus ei ole onnistunut, kun keskimääräistä valistuneempi kohdeyleisökään ei ymmärrä sitä.

    Moottoritiet ovat itse tiefunktionsa lisäksi maamerkkejä, joten niille viitoittaminen palvelee satunnaista autoilijaa erityisen hyvin. On minusta itsestäänselvää, että ne pitää priorisoida viitoituksessa rinnakkaisteiden edelle.

    VastaaPoista
  8. Varsinkin tuosta ylimmästä kuvasta tulee mieleen että onko suomesta pelti ja väri vähissä kun noin tiheästi on tarvinnut tehdä?
    Sen lisäksi että on kyllä äärimmäisen sekavat.
    Kysymyshän on että miksi? Vaikka ne olisi voinut tehdä paljon järkevämmin ja selkeämminkin. Jopa vanhojen kylttien aikaan.

    VastaaPoista
  9. paavo, ainakin sunnuntaina se oli vielä kiinni ja sinne ohjaavissa opasteissa oli punaiset henkselit päällä (sekä Aleksis Kiven kadun risteyksessä kiertotie-kyltti).

    VastaaPoista
  10. Pari asiaa:

    Ensinnäkin, Teillä ja Turuilla käyttää tarpeen tullen arkistokuvamateriaalia, jos se on käsiteltävän asian suhteen relevanttia. Se, saako juuri tänään Sturenkadulta kääntyä Teollisuuskadulla itään, ei ole relevanttia tämän vihreä/sininen-kysymyksen osalta.

    Toisekseen, eritoten B-tyypin viitat vanhassa järjestelmässä kaikkine kentitykseeen saattavat mennä vaikealukuiseksi ja lisäksi niiden värikooditusta ei hallitse ammattilainenkaan. Vasemmalta oikealle ovat nuolikenttä, mahdollinen numerokenttä ja tekstikenttä. Numerokenttä ei saa olla valkoinen, vaan valkoisen tekstikentän kohdalla se muuttuu siniseksi. Nuolikenttä taas on sininen, jos yksikin sen oikealla puolella oleva kenttä on sininen.

    Siihen sitten, saako nuolikenttä olla vihreä, jos kaikki sen suuntaan osoittavat rivit ovat vihreitä, eivät edes liikennemerkkipiirustukset antaneet vastausta. Tässäkin on kahta käytäntöä, ja jopa samalla kadulla eri virityksiä.

    Huopalahdentie (1)
    Huopalahdentie (2)

    Näitä ei ilmeisesti saanut ääneen kritisoida, koska järjestelmän speksit huhujen mukaan hankittiin isolla rahalla ranskalaiselta konsultilta.

    Uusimuotoisissa viitoissa layout on väljempi ja muutenkin niissä saa vapaammin yhdistellä eri elementtejä tarpeen mukaan.

    VastaaPoista
  11. Voisiko olla niin, että nuolikenttä on vihreä vain silloin kun tie on moottoriväylä heti viitan jälkeen? Jos tie/katu jatkuu sekaliikennetienä/katuna, on nuoli sininen. Ainakin tuollaista käytäntöä olen ollut havaitsevinani.

    VastaaPoista
  12. Kannattais helsinkiläiset kylttinikkarit käydä vaikka turussa opiskelemassa mallia huomattavasti selkeämmästä versiosta monivärisestä kylteistä ;)

    https://www.google.fi/maps/@60.4568746,22.2647584,3a,75y,345.65h,84.31t/data=!3m6!1e1!3m4!1sob1xoVWwBLeayHO8TvE87g!2e0!7i13312!8i6656?hl=fi

    https://www.google.fi/maps/@60.4569311,22.2637814,3a,75y,42.38h,94.15t/data=!3m6!1e1!3m4!1sxyJN6P8npSvkxHNueZt3pQ!2e0!7i13312!8i6656?hl=fi

    VastaaPoista
  13. Nuolikentän väri seuraa numerokentän väriä, joka saattaa seurata tekstikentän väriä. Pulma tulee, kun yhtä nuolikenttää kohden on useita eri värisiä numero- tai tekstikenttiä. Niissä on vaihtelevasti näkynyt eri käytäntöjä, kuten "se on aina sininen" tai "se on sininen ellei se ole valkoinen paitsi jos se on vihreä".

    Joka tapauksessa näitä on enää turha lähteä opettelemaan, Turkuunkaan, koska uusi tieliikennelaki siirti B-tyypin taulun historiaan.

    Mitä muuten Turkuun tulee, pata kattilaa soimaa. Turkua vaivaa yhtä lailla sininen-vihreä-ongelma: Helsinkiä viitoitetaan lähes aina vihreällä, Poria silloin tällöin ja Tamperetta ei juuri koskaan.

    Linja-auto-aseman nurkalla

    Vasemmanpuoleisessa merkissä numero- ja nuolikentöt ovat valkoisia sinisen sijaan. Linja-autoasemalle on viitta sekä suoraan "Linja-auto-asema" ja oikealle "Asemat". Paneli "Asemat" on ladottu eri fontilla kuin muut". Oikeanpuoleisimman panelin kohdalla on Turusta kaiketi loppunut pelti, kun ylärivin numerot on pitänyt ahtaa tiukkaan, eritoten E18.

    Sama paikka toiseen suuntaan

    Tämä on jo paremmpi, mutta. Miksi merkissä 1 on vain "Raisio", kun "Pori" eiintyy heti seuraavassa viitassa. Lisäksi E8 puuttuu, vaikka E18 ja E63 muissa merkeissä ovatkin mainittu.

    Helsinki on vihreällä, Pori ja Tampere sinisellä. Yksikään moottoriteistä ei ala risteyksestä.

    Viitassa 2 on lähikohde ylimpänä ja viitassa 4 alimpana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turusta Tampereelle taitaa olla ensimmäinen vihreä opaste vasta, kun ollaan jo moottoritiellä. Tosin en ole ajanut tuota pätkää yli viiteen vuoteen, joten asia voi olla jo kunnossa...

      Poista
    2. Matti, tuossa Akinkaistenkadun Tampereen suunnasta olevassa linja-autoaseman viitoituksessa on taas oikein kompa. Suoraan viitoitetun linja-autoaseman vieressä on kyltissä pysäköintialueen merkki ja siitä pitää osata päätellä, että suoraan ajamalla päätyy linja-autoaseman pysäköintialueelle. Asemat-kylttiä seuraamalla taas pääsee bussien laiturialueelle.

      Poista

Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.

Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.