Selvitys toistaa sen, mitä Teillä ja Turuillakin on vähintään riittävän monta kertaa joutunut toteamaan: Tie ei vastaa valtatieltä odotettavaa tasoa. Perusongelma on, että tie on synnytetty pääosin alemman tason maanteitä uudelleen luokittelemalla ilman sen isompia parannuksia. Alavuden ja Seinäjoen välillä on kolme rautatien tasoristeystä ja Alavuden itäpuolella Tuurissa neljäs.
Maantie 6961 vuonna 1983, nykyinen valtatie 18
Valtatie 18, Sydänmaa
Selvityksessä on vertailtu kahta päävaihtoehtoa ja niiden alavariantteja: Vaihtoehtona 1 on osapuilleen nykyinen reitti ja vaihtoehtona 2 on siirtää valtatie nykyisen seututien 697 reitille Kuortaneelle, sieltä kantatielle 66 ja edelleen Alavuden pohjoispuolelta kohti itää.
Päävaihtoehdot 1 (punainen) ja 2 (vihreä)
Vaihtoehdon 2 idea on, että se on halvempi mutta pitempi. Vaihtoehto 1 jakautuu alavariantteihin A ja B sen mukaan, ohitetaanko Kouran kylä rakentamalla uusi linjaus sen länsipuolelta vai ei. Kummassakin päävaihtoehdossa nykyistä tiestöä ajatellaan vähän paranneltavan.
Valtatie 18, Koura
Hyöty-kustannussuhteeksi vaihtoehto 1A:lle on 0,76, vaihtoehto 1B:lle 0,68 ja vaihtoehdolle 2 niinkin alhainen kuin 0,27. Näitä ei ole laskettu pilkuntarkasti, vaan enemmänkin vaihtoehtojen vertailun takia. Ei liene yllätys, että vaihtoehdon 2 kannalla hankkeen ohjausryhmässä on ollut vain Kuortaneen kunta.
Ellei synny asiaan vahvaa poliittista ohjausta, ei ehkä kannata aivan suurella jännityksellä odottaa hankkeen ilmaantumista toteutuskoriin. Laskelmienkin fokus on 2050-luvulla.
Mielenkiintoisia ajatuksia tuottaa hyöty-kustannuslaskelma. Sen rivit paljastavat menettelyn herkkyyden: Yli 75 prosenttia hyödystä on arvioitu syntyvän henkilöiden matka-ajan säästöstä, joka syntyy arviolta 8–10 minuuttia lyhyemmästä ajoajasta. Vaihtoehto 1A:llä säästö 30 vuoden ajalta olisi 31,7 miljoonaa euroa ja 1B:llä peräti 37,4 miljoonaa. Tavaraliikenteen hyödyksi on laskettu murto-osa tästä.
Koska Harri Hallintoalamaisen mahdollisuus saada minkäänlaista taloudellista hyötyä 8–10 minuutin aikasäästöstä on tavattoman rajallinen, laskelma on rakennettu kovin liukkaalle pohjalle ja siksi näyttäytyy jokseenkin spekulatiivisena.
Valtatie 18 saapuu T-risteykseen ja kääntyy vasemmalle. Oikealle seututie 672 Peräseinäjoelle, Jalasjärvelle ja Kauhajoelle
Linjausvaihtoehtoja tutkittaessa on yleensä mukana VE0, eli nollavaihtoehto: Ei tehdä mitään. Yleensä se esitetään siten, että se johtaa vaikeisiin tilanteisiin: taivaan putoamiseen niskaan, heinäsirkkojen hyökkäykseen tai joutumiseen Speden Hirttämättömän-leffan näytäntöön. Tässä tapauksessa kuitenkin VE‑1 voisi olla paikallaan: Tunnustetaan 30 vuoden kettingintyönnön jälkeen, että pieleen meni suunnitelma valtatiestä 18, unohdetaan koko juttu ja haetaan kyltit pois.
Voisihan sitä valtatiemäisyyttä edes vähän nostaa poistamalla nuo tasoristeykset sekä uudelleenkanavoimalla T-risteykset. Vaan taitaa Seinäjoki-Tampere yhteys jatkossakin ahmia Etelä-Pohjanmaan tienkohennusrahat.
VastaaPoistaVE 1A:n ja 1B:n H/K:t ovat minusta yllättävän hyviä siihen nähden, että kyseessä on näin vähäliikenteinen tie. Hieman alle ykkösen H/K:lla olevia tiehankkeita toteutetaan aika paljonkin.
VastaaPoistaTosin uudet tiehankkeet on nyt niin jäissä, että tämän vuoro tulee tuskin edes vielä 2050-luvulla.
Selvityksestä saatiin myös materiaalia maakuntakaavaan uudistamiseen. Voimassa olevassa maakuntakaavassa olevat merkinnät pohjautuvat joskus 80-90 -luvuilla tehtyyn selvitykseen, jonka pohjalta olisi ollut vähän kyseenalaista piirrellä tielinjoja vuoteen 2050 saakka ulottuvaan maakuntakaavaan.
VastaaPoistaKysymys blogin pitäjälle: En ole itse ehtinyt selvittämään, miten monessa kohtaa Suomessa valtatie ja rata kohtaavat samassa tasossa. Uskoisin, että kyse on harvinaisuudesta, mutta vt 18:lla niitä on peräti neljä. Kantateiltäkin noita tasoristeyksiä on pyritty aktiivisesti poistamaan, mutta lieneekö tilanne niillä tutumpi.
Selvityksestä saatiin myös materiaalia maakuntakaavaan uudistamiseen. Voimassa olevassa maakuntakaavassa olevat merkinnät pohjautuvat joskus 80-90 -luvuilla tehtyyn selvitykseen, jonka pohjalta olisi ollut vähän kyseenalaista piirrellä tielinjoja vuoteen 2050 saakka ulottuvaan maakuntakaavaan.
VastaaPoistaKysymys blogin pitäjälle: Kiinnostaisi tietää, mutta itse en ole ehtinyt selvittämään, miten monessa kohtaa Suomessa valtatie ja rata kohtaavat samassa tasossa. Uskoisin, että kyse on harvinaisuudesta, mutta vt 18:lla kohtia on peräti neljä. Kantateiltäkin noita tasoristeyksiä on pyritty aktiivisesti poistamaan, mutta lieneekö tilanne niillä tutumpi.
Digiroadin mukaan valtateillä ei ole muita tasoristeyksiä kuin mainitut Vt18:n neljä. Kantateillä on kolme, teillä 67, 69 ja 73 Kaskisissa, Suolahdella ja Lieksassa ja kaikki nekin satama- tai teollisuusraiteilla.
VastaaPoistaJopa seututeillä tasoristeykset ovat nykyään harvinaisia, joten onhan tuo Vt 18 tilanne melkoisen häpeällinen.
VastaaPoistaSeututiellä 192 eli ajettaessa Turusta Uuteenkaupunkiin, sijaitsee yksi erikoiselta tuntuva tasoristeys suht vilkkaalla tiellä. Nyt kun vielä rata sähköistettiin, toivottavasti mikään ylikorkea kuljetus ei aja lankoja alas. Viime viikolla ajoin Seinäjoelta Alavudelle. Nuo Sydänmaan molemmin puolin olevat tasoristeykset saisi valtatieltä pois kun niiden väli yhdistettäisiin radan eteläpuolelle rakennettavalla reilun 3 kilometrin linjauksella. Sillä pärjäisi jo aika pitkälle.
VastaaPoistaElyas: Koska siltojen rakentaminen ei ole aivan halpaa, tasoristeysten poisto taitaa olla merkittävä osa koko hankkeen kustannusarviosta.
VastaaPoistaSinänsä alkuperäisen kirjoituksen kuvan tasoristeys on vielä erityisen vaarallinen, koska tien ja radan välinen kulma on noin pieni. Varsinkaan pimeällä tai huonossa näkyvyydessä ajoneuvon kuljettaja ei välttämättä huomaa katsoa riittävän paljon takaviistoon, eikä kuljettajan paikalta välttämättä näe rataa riittävän pitkälle, vaikka huomaisikin. Aiheesta voi lukea lisää Raaseporin tasoristeysonnettomuuden tutkintaselostuksesta. Minuakin meinasi viime kesänä hirvittää, kun istuin linja-auton kyydissä Jyväskylästä Seinäjoelle ja kuljettaja ajoi tuollaisen (en muista, oliko juuri tuo risteys) tasoristeyksen yli suurinpiirtein hiljentämättä. Kyseisessä tasoristeyksessä näkemä oli sinänsä hyvä, joten radan kyllä näki, kunhan vain käänsi päätään riittävästi takaviistoon.
Vieläkös Hangossa on vt25:lla Forcitin raiteen tasoristeys käytössä?
VastaaPoistaKyllä se Vt25:n tasoristeys tosiaan ainakin vuosi sitten tuolla oli, kun viimeksi Hangossa tuli käydyksi. Voisikohan sen puuttuminen Digiroadista (ja Tasoristeys.fi-palvelusta) johtua siitä, että rata muuttuu Dynamiittivaihteen länsipuolella yksityisraiteeksi.
VastaaPoistaPoistasivat nyt ensiksi ne 4 tasoristeystä. Sitten vasta alkasivat miettimään tien oikomisia ja kylien ohittamisia. Mitään ohituskaistoja ei vielä tarvita, juuri vähäisen liikenteen takia.
VastaaPoistaRaskaan liikenteen näkökulmasta Ähtäri-Multia -osuuden "suoristaminen" pitäisi olla myös korkealla investointilistalla.
Olli H.: Väyläviraston liikennemääräkartan mukaan Myllymäen ja Multian välillä kulkee raskasta liikennettä noin 190 ajoneuvoa vuorokaudessa, siis karkeasti keskimäärin yksi raskas ajoneuvo aina 7,5 minuutin välein.
VastaaPoistaEn ota muuten kantaa kyseisen tieoikaisun tarpeellisuuteen, mutta raskaalla liikenteellä sitä on vaikea perustella.
Asiassa on toki se aspekti, että tulevan kysynnän arviointi on vähän hasardihommaa silloin, kun vallitseva tarjonta on olematon tai puutteellinen. Tarjonnan muutokset tyypillisesti muuttavat myös kysyntää. Eli raskasta liikennettä saattaisi olla enemmän, jos olosuhteet olisivat kelvolliset.
VastaaPoistaNumeroita ei kaiketi vielä ole, mutta oletan että Vaasa-Jyväskylä-välillä kysyntää, jos sellaista yleensäkään on, on siirtynyt vt16/vt13-reitille, jossa Hirvaskankaan ja Jyväskylän väli on valmistuneen moottoritien ansiosta hyvin sujuva.
Asiasta ehkä ääriesimerkki on 1970-luvun lopulle osunut Kehä I:n Leppävaaran ja Konalan välisen osuuden rakentamisen kritisointi sillä argumentilla, että tie on tarpeeton, koska seudulla ei ole liikennettä. No ei tosiaan ollut, kun tielinjalla oli muun muassa siirtolapuutarha.
Muutenkin tyydyttymättömän kysynnän huomiotta jättäminen aiheuttaa yllätyksiä, kuten Helsingissä Mechelininkadun eteläpäässä on nähty. Vaikka se juna katosikin, silti paikka on aamusta iltaan ruuhkainen. Jos kysyntä laskee vaikkapa 300 prosentista 200 prosenttiin kapasiteetista, ruuhka ei katoa.
Matti: Toki näin. Kuitenkin valtatien 16 raskaan liikenteen liikennemäärät Kyyjärven länsipuolella ovat nekin vain noin 270 ajoneuvoa vuorokaudessa, joten ei sekään varsinaista rekkaruuhkaa olisi tuomassa varsinkaan, kun nuo kaikki eivät kuitenkaan siirtyisi valtatie 18:lle.
VastaaPoistaTuon Myllymäki–Multia-välin raskaan liikenteen liikennemäärät olivat vuonna 2021 (190–195 ajon./vrk) ainakin prosentuaalisesti huomattavasti korkeammat kuin 2019 (130–174 ajon./vrk). Jos nuo ovat todellisia, mitattuja (eivätkä laskennallisia) lukuja, yksi tulkinta on, että liikennettä on siirtynyt moottoritien rakentamisaikana valtatie 18:lle ja että tien nyt valmistuttua ainakin tämä liikenne tosiaan siirtyisi (takaisin) vt 13/16 -reitille. Vastaavaa pudotusta ei kylläkään näy Kyyjärven luvuissa, joten kyse voi olla muustakin.
Joskus joissain lehtijutuissa ollut, että valtatietä 18 olisi ollut aikanaan jatkaa Parikkalan rajanylityspaikalle uudelleennumeroimalla st 459/vt 14/mt 4012 Jyväskylän itäpuolella. Loogisen reitinhän tuo sinällään muodostaisi, E12-tie vie Vaasasta Norjaan ja Venäjän puolella on hyväkuntoinen tie Pietariin ja 2023-24 lähemmäs Uralian sieltä. Käsittääkseni siihen perustuvat entiset laskelmat että vt 18 liikenne moninkertaistuisi. Muistaakseni jossain Karjala/Savo-rajan paikallislehdessä oli joskus osittainen artikkeli tuosta Vaasa-Parikkala valtatietä, nimenomaan numerolla 18.
VastaaPoistaParikkalan ja raja-aseman välinen tie 4012 levennettiin kesällä, vaikkei sille Ukrainan sodan takia nyt enää käyttöä ole. Samassa yhteydessä vt 6/mt 4012/mt 4017 liittymä kanavoitiin ja siellä oli muutaman kuukauden ajan iso monttu ja kiertotie
VastaaPoistaAnonyymi: Iltalehdestä löytyi kuutisen vuotta vanha juttu aiheesta. Jutun perusteella valtatien 18 jatkaminen itärajalle on ollut lähinnä maakuntaliittojen ja Venäjän suunnitelma. Maakuntaliittojen osalta tämän blogin pitäjäkin on monta kertaa muistuttanut, että ne eivät päätä rahasta, joten näillä suunnitelmilla ei ole juuri arvoa, vaikka pelkkä kylttien vaihtaminen ei ihan hirveästi maksakaan verrattuna siihen, että tielle oikeasti tehtäisiin jotain. Ja viimeistään 24.2.2022 jälkeen Venäjän suunnitelmat taas voi haudata jonnekin todella syvälle.
VastaaPoistaJuu. Ei taida maassa olla sellaista paikkakuntaparia, johon väliin ei jokin maakuntaliitto, kunta, kauppakamari tai jokin muu taho olisi tietä piirrellyt. Yleensä piirretään vähintään kantatie, mutta valtatiestä tietysti saa enemmän prestiisiä.
VastaaPoistaEiköhän tuo valtatie 18 ole syntynyt 1980-1990 luvun taitteen verkostopohdinnoista siinä vaiheessa, kun kiireellisimmät hankkeet rupesivat valmistumaan. Joku on piirtänyt viivoittimella suoran linjan Vaasan ja Jyväskylän väliin ja saanut ahaa-elämyksen että laitetaan tuohon valtatie, niin saadaan Seinäjoki valtatien varrelle. Seinäjokihan oli viimeisiä kaupunkikaupunkeja, joihin ei valtatie kulkenut.