Helsingissä Aleksis Kiven kadulla on mahdollista tavata kovin oraakkelimainen liikennemerkki: raitiovaunukaista, joka on varustettu lisäkilvellä "vain linjaliikenteelle".
Merkin pohjimmainen tarkoitus jää mietittäväksi. Tarkoittaakohan se, että raiteiden huoltovaunulla ei saa ajaa tuossa kohdassa. Entä pitääkö tilausajoratikalla Pasilaan halajavan ajaa jotain muuta reittiä.
Kadun liikenne on vilkasta ja pian selviääkin, mikä on merkin aiottu tarkoitus: paikallisbussit ohjataan ajamaan kiskoilla.
Mutta mitäpä sanoo asiasta tieliikennelaki?
Anne Bernerin ollessa liikenneministerinä säädettyä uutta tieliikennelakia ei ole maasta taivaaseen asti ylistetty jumalaisesta ylivertaisuudestaan. Tätä ehkä kuvastaa liikennemerkkiä "raitiovaunukaista" koskeva lainkohta:
Merkillä osoitetaan raitiovaunuille varattu kaista. Jos raitiovaunukaista on varattu myös takseille, ilmoitetaan tämä merkin alareunassa olevalla merkinnällä "TAXI". Tällöin raitiovaunukaistaa saavat käyttää myös hälytysajoneuvot, poliisin virkatehtävässä olevat ajoneuvot ja lisäkilvessä mahdollisesti ilmoitetut muut ajoneuvot.
Raitiovaunukaista taitaakin olla ainoa tienosa, jota poliisi virkatehtävässään ei saa ilman muuta käyttää. Poliisi siis armollisesti saa käyttää kaistaa, jos se on sallittu myös takseille. Ambulanssiväen on syytä nätisti pysytellä jonojen perässä eikä koukata ratikkakaistan kautta, ellei se ole taksille sallittu.
Ambulanssi ja poliisi pysykööt poissa kiskoilta!
Pykälä oli samassa muodossaan vanhassa tieliikenneasetuksessa. Ei hirveästi taidettu ministeriössä jaksaa lainvalmistelun kestäessä tutkailla merkkeihin liittyviä epäloogisuuksia. Bussikaistaahan saa poliisi ajella, vaikka se ei taksille olisi sallittukaan.
Helsingissä kaikki hälytysajoneuvot ajavat kuitenkin ratikkakaistoja aivan vapautuneesti, vaikka niillä ei Taxi-merkintää olisikaan.
VastaaPoistaSitäpä juuri Liisa ihmettelee, mokomaa julkeaa piittaamattomuutta huolellisesti valmistellusta erinomaisesta ja jumalaisen loogisesta lainsäädännöstä.
VastaaPoistaEikö tuossa paikassa toimisi ihan vaan bussikaistan merkki. Bussikaistaa kun saavat raitiovaunutkin käyttää. Tähän sitten tarvittaessa lisäkilpi, jolla sallitaan bussien osalta vain linjaliikenne.
VastaaPoistaRaitiovaunukaistan merkki (ilman Taxi-merkintää) ajanee asiansa kohdissa, joissa radan pohja tai muut rakenteet eivät mahdollista autolla ajoa. Useimmiten tämän toki näkee ihan paljain silmin, mutta on niitä tapauksia joissa auto on saatu jumiin kiskoille.
Tamperelaiset vallankin ovat kunnosstautuneet tuossa "auto jumiin ratikkakiskoille" -asiassa, mutta ehkäpä pääkaupunkiseutulaisetkin "ryhdistäytyvät" asiassa kunhan raidejokeri toden teolla aloittaa liikennöintinsä.
VastaaPoistaPykälä oli tosiaan jo vanhassa laissa, joten tietoa alkuperäisestä ajattelusta ei ole. Minulla on pari kilpailevaa hypoteesia.
VastaaPoistaEnsimmäinen on se, että osa rataosuuksista on perinteisesti ollut (ja nyt on taas uusia) sellaisia, ettei niillä fyysisesti pysty ajamaan kumipyörillä. Mahdollisesti siksi on haluttu rajata hälytysajoneuvotkin pois. Tätä vastaan puhuu kuitenkin se, ettei takseja luultavasti ole haluttu kategorisesti sallia kaikilla rataosuuksilla, joilla ylipäänsä voi ajaa kumipyörillä. Sekä se, että laissa on raitiovaunukaistan lisäksi erikseen raitiotien käsite, minkä takia kaikki rataosuuksia ei merkitä merkeillä lainkaan.
Vaihtoehtoinen hypoteesini on, että hälytysajoneuvo hälytystehtävissä saa kyllä ajaa tehtävän vaatimalla tavalla. Eli pykälän tarkoitus olisi sallia hälytysajoneuvojen kulku myös muutoin kuin hälytysajossa. Tavallaan suoda niille pientä lisäetua liikenteessä esimerkiksi asemalle palatessa, vaikka juuri sillä hetkellä ei olisi akuuttia kiirettä. En sano, että tämäkään olisi kaikkein loogisinta, mutta pidän tätä todennäköisenä vaihtoehtona.
Minusta selkeintä olisi, jos meilläkin laissa määriteltäisiin Saksan tapaan erikseen muun liikenteen seassa oleva raitiotie (Straßenbündige Bahnkörper), eroteltu raitiotie kadulla (Besondere Bahnkörper) ja täysin erillinen raitiotie (Unabhängige Bahnkörper). Esimerkiksi kahdella jälkimmäisellä asiaton kulku on Saksassa yksiselitteisesti kielletty. Ja erillisen raitiotien tasoristeyksessä raitiovaunun kuljettajan vastuut ovat vastaavat kuin rautatiellä eli alle jäävä vastaa. Toistaiseksi tähän ei ole Suomessa ollut tahtoa.