Katse helposti kohdistuu Iin suuntaan. Maankuntarajakilvistä tässä lajissa pisimmän korren vie Simon ja Iin rajalla oleva kilpi. Siinä on samassa kilvessä lyhyin kunnan nimi (2 kirjainta) ja pisin maakunnan nimi (16 kirjainta).
Ii on muutenkin hyvä kohden erilaisiin havaintoihin. Tien 851 päätepisteiden nimissä on yhteensä seitsemän kirjainta, joista vain yksi (1) on konsonantti.
Kun on tapana pitää tienviitat tasapitkinä, eli pisimmän nimen mukaisina, joskus lopputulos on hieman koominen, kun nimien pituusero on suuri.
Ii on silläkin tavoin mielenkiintoinen, että nelostiellä on etäisyyskilpiä, joissa kahdessa nimessä on yhteensä ainoastaan kuusi kirjainta.
Asiassa on vieläpä se vekkuli seikka, että samanlaisia kilpiä on myös toiseen suuntaan. Oulu/Ii-yhdistelmässäkin konsonantteja on vain yksi.
Ii/Maalismaa, jossa pituusero on siis seitsemän, ei kuitenkaan ole pituuserona suurin. Oulu/Ylikiiminki pääsee samoihin, mutta Vaasa/Uusikaarlepyy-viitassa ero on kahdeksan.
Pitkälle pääsee kuitenkin nimellä Kristiinankaupunki, jossa on 18 kirjainta. Kun se laitetaan samaan tauluun kasitiellä Porin kanssa, erotus on peräti 14.
Tuossa nelostien etäisyystaulussa on vielä sekin hauskuus, että sen ei tarvitsisi olla noin leveä, ellei tie sattuisi olemaan myös 2x eurooppatie.
VastaaPoistaTaannoin eräässä tietovisassa esitetty kysymys, tai arvoitus:
VastaaPoistaMitä tarkoittaa liikennemerkki, jossa on sinisellä taustalla valkoiset kehykset ja keskellä kaksi valkoista pystysuoraa viivaa?
Vastaus: Kyseessä on paikannimikilpi, jossa on nimi Ii.
Tai ainakin voisi olla.
Nimittäin jos se ei sijaitse kunnan rajalla vaan kohdassa, josta kunnan keskustaajama alkaa. Useinhan sellaisessa kohdassa on nimikilpi, jossa on kunnan nimi ilman vaakunaa, kun taas kunnan rajalla olevassa kilvessä on vaakuna mukana (kuten tähänkin viestiin liitetyssä kuvassa).
Vai lukeeko siellä kilvissä pelkän Iin sijasta Iin Hamina? Sillä nimellähän tunnetaan varsinaisesti Iin keskustaajaman vanhin osa, joka on vanha kauppapaikka ja hyvin säilyttänyt vanhan luonteensa, mutta nyttemmin nimi lienee laajentunut ainakin joissakin yhteyksissä tarkoittamaan koko nykyistä taajamaa.
Iin paikannimikilpi on tuntomerkkien mukainen, "II". Joskus se on ollut kirjoitettuna "Ii" mutta sittemmin on palattu säädösten mukaiseen standardiin.
VastaaPoistaMitä? Onko jossain vielä paikannimikilpiä? Täällä etelässä, ainakin salon seudulla, ne on poistettu aikoja sitten. Viitat kyllä kertoo että pääset vaikkapa Saloon, mutta missään ei kerrota että mihin kylään olet saapumassa, on vain taajama-merkki.
VastaaPoistaEräs edelleen pystyssä oleva paikannimikyltti joka liittyy tavallaan kieron aasinsillan kautta nelostiellä ajamiseen, on Lehmikumpu.
VastaaPoistaKas vain, Kristiinankaupunki on niin pitkä, että sen alle mahtuu kaksi viittaa rinnakkain
VastaaPoistahttps://maps.app.goo.gl/DApAFrKJwXNH6JLa8
Salossakaan ei toimintamalli ole ollut aivan täydellinen, esimerkiksi Muurlassa.
VastaaPoistaTurussa liikkuminen voi paikoitellen käydä hankalaksi, kun kaupunginosien rajoja ei juuri kyltitetä. Asiassa toki on se inhimillinen puoli, että osa Turun kaupunginosien nimistä on kummallisia tai ainakin hassuja. Mitä niitä mainostamaan.
Noin yleensäkin, paikannimikyltti on hyvin yleinen maanteillä, koska sellaista käytetään, kun ei olla taajaman rajalla.
^taitaisinpa kirjoittaa kylmiltään Lapväärti^
VastaaPoistaMistä lienee se ylimääräinen t ilmestynyt.
Tuossa ensimmäisen kuvan kunnanrajakilvessä oli ennen vuoden 2007 kuntaliitosta "vähän" pitempi kunnannimi, nimittäin Kuivaniemi. Yhdistynyt Ii otti liitoksessa käyttöönsä Kuivaniemen vaakunan.
VastaaPoista