Nyt on saksalainen lehdistö nostanut kissan pöydälle. Hanke näyttää epäonnistuvan monestakin syystä.
Testi-infrastruktuuri on tähän mennessä maksanut 190 miljoonaa euroa. Prototyypin yksikköhinta on tietysti eri kuin tuotannollisen järjestelmän. Jotta ratkaisusta olisi todellista hyötyä, tuhansia kilometrejä tietä pitäisi varustaa samanlaisella järjestelmällä ja sen hinta ei olisi yksi eikä kaksi miljardia.
Kuorma-autovalmistajista Daimler on suoraan sanonut, että ei kiinnosta. Rahaa ja aikaa uuden teknologian kehittämiseen on rajallisesti, eikä voimavaroja kannata heittää mokomaan. Iveco on käyttänyt maltillisempia sanamuotoja, mutta muistuttanut että ajojohto-akku-dieselhybridi tulee todella kalliiksi. Puhetta on ollut jopa kymmenkertaisesta hintaerosta. Käytännössä mukana on vain Volkswagen, joka valmistaa Ruotsissa Scania-merkkistä raskasta kalustoa.
Koska koko tieverkon sähköistäminen on utopiaa, tarvitaan ajojohtojen lisäksi muuta käyttöenergiaa. Kuorma-auton ajaminen pelkillä akuilla on utopiaa sekin, että esitettynä ratkaisumallina on kolmikantahybridi, eli ajojohto, akku ja dieselmoottori. Tämä tekee auton rakenteesta todella monimutkaisen ja myös merkittävästi rajoittaa kantavuutta.
Virroitinratkaisu on monimutkaisempi kuin junan tai raitiovaunun. Paluuvirtaa ei voida johtaa maahan, vaan tarvitaan kaksi ajojohtoa ja kaksiosainen virroitin.
Päästöjä on tutkinut Darmstadtin teknillinen yliopisto, joka on päätynyt siihen, että hiilidioksidipäästöissä voidaan saavuttaa tässä skenaariossa enintään 22 prosentin säästö, ja vain siinä tapauksessa, että käytettävä sähkö on päästötöntä. Sähkön päästöttömyysvaatimus on utopiaa Saksassa, jonka sähköntuotanto on likaisemmasta päästä Euroopassa.
Ratkaisussa on ollut myös teknisiä ongelmia. Ajojohdot ovat kuluneet hämmästyttävän nopeasti. Roiskuva tiesuola on syövyttänyt rakenteita. GPS-paikannus on ollut epätarkka, minkä takia autot ovat kytkeytyneet sähköverkkoon liian myöhään ja irrottautuneet liian aikaisin. Näyttäisi myös siltä, että teiden epätasaisuus aiheuttaa toistuvaa irrottautumista ja liittymistä, mistä syntyy akun keston kannalta haitallisia virtapiikkejä.
Sellainenkin huomio on esitetty, että ajojohdot vaikeuttavat pelastushelikopterien operaatioita teillä.
Osa testikohteista on jo suljettu ja lisää sulkemisia on odotettavissa vuonna 2024.
Aika tulee näyttämään, miten ruotsalaiset reagoivat asiaan. Scaniahan on ollut mukana sikäläisissä sähkötiekokeiluissa. Ruotsi on kuitenkin todennäköisesti aivan liian pieni markkina-alue tällaisen teknologiasaarekkeen rakentamiseen ja ylläpitoon.
Tällaisia järjettömyyksiä saadaan aikaiseksi, kun liikennejärjestelmiä ei suunnitella yhtenäisenä kokonaisuutena. Olen tällaista merkillisyyttä tarkastellut Ruotsissa jo 2015. Ei ole niin pitkä aika, kun vähänkin merkittäville teollisuuslaitoksille ja varastoille kulki r a i d e . Ymmärrän ettei yksittäinen junavaunukuormaliikenne ole tätä päivää, mutta jos liikenteen päästöjä halutaan painaa alas, tätäkin vaihtoehtoa ja mahdollisesti autonomisia junakuljetuksia olisi hyvä harkita osaratkaisuna.
VastaaPoista