Turunmaan saaristotielle on vuosien varrella esitetty koko joukko erilaisia ratkaisuja, villejä ja vähemmän villejä. Kantona kaskessa on Paraisten ja Nauvon välinen leveä salmi ja eritoten siitä kulkeva laivaväylä.
Keväällä 1966 esitteli Helsingin Sanomat ideaa, joka ajan ajattelun mukaisesti perustui pengerteihin. Lillmälön ja Prostvikin välisen reitin sijaan tie olisi vedetty etelämpää Haradsholmin ja Sandön välille.
Penkereillä olisi suljettu suurin aukko, vajaat kaksi kilometriä, ja sen lisäksi pari kapeampaa salmea. Laivaliikennettä varten olisi Sandön saari halkaistu noin puolen kilometrin mittaisella kanavalla, jolla olisi ollut leveyttä 100 metriä ja jonka ylitse olisi rakennettu läppäsilta.
Luotsipiiri tykkäsi kanavasuunnitelmasta, koska se olisi oikaissut mutkikkaan laivaväylän.
Ehdotus ei aivan tuota pikaa vajonnut pöytälaatikkokirjallisuuden pohjalle. Vuonna 1968 oli seudulla ministereitä käymässä ja kanavahanketta pidettiin esillä. Kääntösilta oli vaihtunut 40 metriä korkeaan kiinteään siltaan.
Suunnitelmasta on kulunut kohta 60 vuotta, eikä siltaa eikä pengertietä ole vieläkään rakennettu Paraisten ja Nauvon välille. Erilaisia huimia suunnitelmia kyllä on tehty. Lauttaväliä on lyhennetty ja nyt reitillä ajaa kaksi suurta ja modernia sähkökäyttöistä lauttaa. Saattaa olla, että status quo säilyy muutaman kymmenen vuoden ajan. Kaukana on Helsingin Sanomissa vuonna 1947 esitelty ajatus, että Korppooseen olisi rakennettu rautatie, jonka päätepisteestä olisi laivayhteys Ruotsiin.
Vesistöjen suojelun nimissä reippaat pengertiet ovat menettäneet suosionsa. Penkereitä jopa puretaan, kuten tehtiin jo vuonna 1972 valmistuneen Hiidenveden sillan uusimisen yhteydessä ja nyt uusittaessa Kirjalansalmen silta.
Kiinteän yhteyden yksi vaihtoehto oli noin viisikilometrinen tunneli. Suunnitelma sai melko tyrmäävän vastaanoton. Tunnelin pohja olisi ollut noin 140 metriä meren pinnan alapuolella ja sen pituuskaltevuus olisi ollut peräti 8,2 %. Joku vertaisi EU:n tunnelidirektiiviin, joka sallii TERN-verkolla enintään 5 %:n kaltevuuteen ja joku toinen Turun Kaskenahteeseen, jonka kaltevuus on 9,5 %.
Vähän piti tutkia karttaa... tuo väylänoikaisu olisi varmaankin tehty Pensarinsalmesta suoraan Åkervikeniin, joka tosiaankin oikaisisi 7,5 metrin väylän mutkan. Tuo Sandön ja Haradsholmin välinen salmi on kuitenkin syvä, joten kyllähän siihenkin olisi "huuhtelusilta" rakennettu.
VastaaPoistaTuohon väliinhän on soviteltu kiinteätä yhteyttä iät ja ja ajat ja aina ne on kuopattu. Yksi ongelma jokaisessa vaihtoehdossa on niiden hermoton hintalappu.
VastaaPoistaTunnelin kaltevuuttahan saisi rukattua venyttämällä tunnelia, ja rahaa palaisi taas lisää. Yksi ongelma siinä on myös se, että siihen travittais joka tapuksessa säännöllinen lautta tai muu tapa kevyeelle liikenteelle.
Unohdit listasta sen kolmannen vaihtoehdon, se hermottoman korkea silta joka tulisi suunnilleen nykyisen lauttavälin kohdalle. Korkea sikei että se laivaväylä kulkee siitä poikki eikä se väylä ole mikään soutuveneväylä. Saariston kosteus, tuulet ym toisi siinäkin omat haasteensa puhumattakaan että näkyisi todella kauas.
En tokikaan unohtanut, vaan jätin pois: "Kiinteän yhteyden yksi vaihtoehto oli...". Artikkelin fokus on mainittu pengertielinjaus, ei Nauvon liikenneolojen historian kokonaisvaltainen tarkastelu.
VastaaPoistaSillan alikulkukorkeudeksi oli määritetty 46 metriä ja kun se jouduttaisiin rakentamaan riippu- tai vinoköysisiltana, tolpat nousisivat yli satametrisiksi. Mutta olisiko se huono juttu, mene ja tiedä. Isot näyttävät sillat ovat usein matkailunähtävyyksiä itsessään. Hieman arvelen, että Raippaluodossakin turisti käy ensisijaisesti katsomassa siltaa ja kiinnostus repluutilaiseen perinteiseen kalamajakantaan on suppeampaa.
Totta tuo että näyttävähän siitä sillasta tulisi jos satsattais myös siihen ulkonäköön.
VastaaPoistaTuolla alikulkukorkeudella, ja tuolla sijannilla missä se on liki avomeren reunalla, olisi tuuli myös yksi iso ongelma. Siltahan olisi suljettuna x päiviä vuodesta varsinkin nykyään kun liikenteestäkin tehty turhankin "ylivarovaista". Lautathan sesioo maissa nykyään jo pikkasenkin isomassa puhurissa mitä ne eivät käytännössä ikinä tehneet siihen aikaan kun itse sielläpäin asuin, ne kulki aina, eikä siitäkään mitään traumoja kellekkään tullut vaikka joksus vähän keikuttikin...
Mutta eiköhän nuo ole kaikki suht koht kuopattuja nykyään,varsinkin kun nuo nykylautat ovat patteriversioita.