Korkeimmasta hallinto-oikeudesta tuli joitakin päiviä sitten päätös, joka hylkää Hailuodon pengertiestä tehdyt loputkin valitukset. Tien rakentaminen voi siis lupien puolesta alkaa. Väylävirasto on arvioinut, että tie voisi olla valmiina loppuvuodesta 2026.
Pengertien karkea linjaus katkoviivoitettuna
Tielinja sijoittuu jonkin verran nykyisen lauttaväylän pohjoispuolelle hyödyntäen matalikoita. Vajaan seitsemän levyinen kilometrin salmi pääosin suljetaan penkereillä lukuun ottamatta kahta yhteensä noin 1,5 kilometriä pitkää siltaa. Tämä penger on keskeinen elementti hankkeessa käydyssä juridisessa taistelussa.
Suuri osa pengertien reitistä on hyvin matalaa.
Varsin suuri osa oikeusasteiden työstä on kohdistunut kiistaan jääeroosiosta: Seudulla on koko joukko saaria ja luotoja, joiden ranta-alueet ovat paljaina jäiden aiheuttaman kuluttavan liikkeen takia, erityisesti tielinjan pohjoispuolella. Nyt tämän jääeroosion pelätään heikkenevän, mistä olisi seurauksena paljaita ranta-alueita hyödyntävien ekosysteemien menetys.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämässä vesitalousluvassa edellytetään eräiden lieventämistoimenpiteiden toteuttamista: toimenpiteitä menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi sekä vesistön käytön turvaamiseksi.
Yksi näistä on nykyisen lauttaväylän aukipitäminen alkutalvesta, kunnes jään paksuus on 30 cm. Tällä haetaan sitä, että jää jatkaa liikkumistaan, kunnes se on niin paksua, että se ei luontaisesti liiku vaakasuorassa.
Valituksessa esitettiin näkemys, että penkereen eteläpuolelle tehty keinotekoinen railo ei vaikuta pätkääkään tien pohjoispuolella.
Mielenkiintoinen kysymys on, miten tienpitäjät aikovat aukipidon toteuttaa. Alueen leveydeksi on määrätty 100 metriä, eli selvästi enemmän kuin on nykyisten lauttojen pituus. Eli ei riitä, vaikka Merisillalla ajettaisiin kylki edellä. Nähtäväksi jää, millaisen jäänmurtajan valtio paikalle aikoo tuottaa. Aivan ilmaiseksi se tuskin ilmaantuu, eli sillan kustannuslaskelmat pitävät vieläkin huonommin kuin hankkeeseen ryhdyttäessä esitettiin.
Säännöllisen lauttaliikenteen tuottama ränni: avovettä muutaman metrin leveydeltä
Lieventämistoimenpideiden todellinen merkitys sekin jää nähtäväksi. Samoin se, jäävätkö ne vain lyhytaikaisiksi hintalappunsa takia. Hyvää tarkoittavat temput joskus kääntyvät itseään vastaan. Siitä on kokemuksia Hailuodossakin: Naturan ja muun suojelun avulla on suojeltu avoimia rantavyöhykkeitä, Suojelun takia nämä ovat kasvamassa umpeen, eli suojelu on johtanut päinvastaiseen tulokseen kuin oli tarkoitus. Pengertie todennäköisesti tulee olemaan vähintään intensiivisen tarkkailun alla, eikä yksinomaan viranomaisten.
No, pohjoispuolellahan "railo" on tiedossa jo muutenkin, siellä kun Saapaskarin takana kulkee Oulun syväväylä...
VastaaPoistaIlmeisesti toiseen siltaan tulee sitten sen verran alikulkukorkeutta, että lautat pääsevät ali. Mitenpä ne muutenkaan pois pääsisivät sillan/penkereen takaa? Etelän suuntaan väylä on nimittäin todella matala, ja hiekkainen. Ensimmäiset kalliot tulevat sillä suunnalla vastaan Raahen saaristossa.
Lautat eivät tietenkään jää väylää auki pitämään, vaikka niillä jäänmurtokyky onkin. Eiköhän sen tehtävän hoida joku satamajäänmurtaja Oulusta. Isoille murtajille tuo 4,6 metrin väylä taitaa olla mahdoton.
Tuossahan olisi muuten näppärä mahdollisuus jouduttaa luonnon kehitystä ja ratkaista samalla Oulun vedenhankintakysymys: Penkere Varessäikästä Hailuotoon ja nuo silta-aukotkin umpeen, niin muodostuisi mahtava Luodonselän-Liminganlahden makeanveden allas! Siitäpä kelpaisi Oulun ottaa varavesilähde Oulujoen rinnalle, eikä tarvitsisi Kiimingin pohjavesivarantoihin koskea. Makeaksi tuo vesi muuttuisi melkoisen nopeastikin, onhan jo nykyisellään pilkkijöiden tapana kauhaista kahvivedet siitä jään alta... (juu,sarkasmivaroitus, mutta kyllä tuo silta on kuitenni hyvä asia).
Huolta on kannettu ranta-alueista, jotka sijoittuvat syväväylän lounaispuolelle. Vallitsevat tuulethan ovat lounaasta.
VastaaPoistaHailuodon puoleisen sillan alituskorkeudeksi tulee 18 metriä ja Oulunsalon viisi.
Rantojen jääruntu on tuossa "salmessa" tosiaankin syystalvien asia, aika nopeastihan tuosta Hailuodon eteläpuolelta alkaa pohjoiseen jatkuva kiintojää. Etelämpänä saariston suojaa ei juuri ole, joten ahtojää röysyineen ulottuu huomattavasti lähemmäs rantaa.
VastaaPoistaNäitä jääeroosioasioita on kyllä tutkittu, pitkään ja hartaasti, itsekin olen lukenut näitä selvityksiä jo 2012. Varmaankin pengertiellä on vaikutuksia jään liikkeisiin (alku)talvella, mutta nyt meillä on oikeuden päätös asiasta, ympäristövaikutukset eivät ole niin vakavia, että ne estäisivät rakentamisen.
Iso muutoshan tuo silta-pengertie on Hailuodon elämänmenoon, mutta ei minulla ainakaan ikävä tule noita lauttoja. Ja jos hirmuinen nostalgiankaipuu iskee, niin ainahan voi tehdä matkan Alassalmen lossille..