17.4.2024

Kaupungin valot

Uudessakaupungissa, joka on vanha suomalainen kaupunki, on havainnoitavissa mielenkiintoinen liikennevalototeemi. Rinnakkain kaksi kolmiaukkoista opastinta, jossa kummassakin pyöreä punainen valo.


On hienoa, että kaupungininsinööri on tuottanut vieraspaikkakuntalaiselle hieman ohjelmaa. Jännää odotella, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Ja sitten tapahtuu. Toinen opastimista näyttää punakeltaista, toinen punaista.


Sitten rupeavat asiat selviämään. Samalla hetkellä, kun vasen opastin vaihtuu vihreäksi, oikeanpuoleiseen syttyy keltainen nuolivalo.


Ja lopuksi oikeanpuoleinen vaihtuu vihreäksi nuolivaloksi.


Mutta onkos tällainen sitten sallittua? Tieliikennelaissa on erilaisia kuvia mutta ei sellaista kuvaa, jossa olisi sekaisin ei-nuolivaloja ja nuolivaloja. Mutta lakihan vain kertoo, miten erilaisiin valoihin pitää reagoida, ei sitä miten niitä rakennetaan.

Vanhan tieliikennelain nojalla oli voimassa Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista. Sen 10 § kuului seuraavasti:

Valoaukon on oltava pyöreä. Vihreän valon aukko voi kuitenkin olla tieliikenneasetuksen 22 §:n mukaisen nuolen muotoinen.

Opastimessa, jossa vihreän valon aukko on nuolen muotoinen, toistetaan punaisen ja keltaisen valon aukoissa vihreän nuolen suuntaan osoittava nuoli mustin ääriviivoin tieliikenneasetuksen 22 §:n mukaisesti.

Vanhan lain nojalla annetun asetuksen mukaan Uudenkaupungin viritys ei olisi lainmukainen.

Uusi tieliikennelaki oli melko reikäinen voimaan tullessaan ja se tarvitsi ison korjaussarjan välittömästi. Harakanpesästä Liikenne- ja viestintäministeriöstä tullut korjaussarjakin oli laadultaan sellainen, että sitä korjailtiin eduskunnan valiokunnissa reilusti enemmän kuin tapana on. Tieliikennelain voimaantuloa odoteltaessa hämmästeltiin tienpitäjille osoitettujen ohjeiden puuttumista. Valtioneuvoston asetus liikenteenohjauslaitteiden käytöstä julkaistiin aivan viime tingassa viikkoa ennen lain voimaan tuloa.

Asetuksen kanssa taisi tulla pikku kiire. Ilmeisesti copypastatessa vanhasta uuteen joitakin asioita lipsahti pois uudesta asetuksesta. Vanhan asetuksen mukaista säädöstä siitä, että jos on vihreä nuoli, niin keltaisen ja punaisenkin pitää olla nuolia, ei uudessa asetuksessa ole.

Jotta tilanne olisi mahdollisimman sekava, Väyläviraston ohjeessa 17/2022 asia esitetään kuin vanhan asetuksen säädös olisi voimassa.

15 kommenttia:

  1. Johtuen kyseisen liikennevalon rytmityksessä tuossa ei esiinny sellaista tilannetta, että samaan aikaan palaisivat pelkästään kiinteä pyöreä vihreä toisessa tolpassa ja kiinteä pyöreä punainen toisessa. Kun suoraan ajaville palaa vihreä, oikealle saa aina kääntyä myös samaan aikaan. Tämä johtuu siitä, että risteyksessä ei ole suojateitä sekoittamassa liikennevirtoja. Kevyt liikenne on ohjattu toisaalle ja alittaa Laivanrakentajantien tunnelissa.

    VastaaPoista
  2. Rovaniemeltä löytyy tällainenkin nuoli:
    https://maps.app.goo.gl/o4EgEFNGELoj5Ten6
    Asia tulee toki selväksi mutta kyllä tuohon ensi kerran ajaessaan silti hämmentyi.

    VastaaPoista
  3. Kehutaan lakia vähän lisää: Tekstillisissä lisäkilvissä ja suunnistustauluissa fontti ja riviväli kasvoivat niin paljon, että merkkien koko kasvoi 50%. Törmäilevät pyöräilijät risteyksissä ja niiden serkku kevareilla (H23.1 ja H23.2) ovat turhia, tilaavieviä, näkyvyyttä estäviä jnejne niin ja turhaa rahanmenoa. Helpompaa olisi ollut merkitä vaikkapa harvalukuiset yksisuuntaiset kevarit esim merkkiin D6 integroidulla nuolella. Valkoiset sulkuviivat ja vesiohenteinen ekoväri - kevät vei kevät vei maalatut. Ohituspaikkoja tuli onneksi paljon lisää. Nopeusrajoitusalueen sisällä olevan alemman nopeusrajoitusalueen päättymisen merkintään ei enää riitä vasemmalla puolen oleva päättyvän merkki vaan uusi alkava, jipii 2 tolppaa yhden sijaan. Epäloogisesti kuitenkin taajaman sisällä 40:n rajoitusalueen päättyminen osoitetaan vanhalla tavalla, mistä ihmeestä silloin muistaa jatkaa 50:ä eikä 80:ä?

    VastaaPoista
  4. Ilmeisesti H23.1 saa myös jotkut luulemaan, että kärkikolmion tai stop-merkin takaa tultaessa pyöräilijöitä tarvitsee väistää vain, jos kolmion alla on H23.1.

    Minustakin olisi parempi ollut merkitä lisäkilvellä yksisuuntaiset pyörätiet, koska oletettavasti kaksisuuntaiset ovat tulevaisuudessakin huomattavasti tavallisempi tapaus, vaikka yksisuuntaisia lisättäisiinkin.

    VastaaPoista
  5. Kolmion takaa oikealle kääntyvät autoilijat huomioivat oikealta tulevat pyöräilijät niin huonosti, että H23.1 on kyllä tarpeellinen huomautus. Toisaalta eipä sekään yleensä tunnu auttavan.

    VastaaPoista
  6. Vaikka juuri nyt ei liikennevalossa olisikaan ohjelmaa, joka toisessa tolpassa näyttää kiinteää punaista ja toisessa kiinteää vihreää, siihen saattaa liikennevaloinsinööri vaikka huomenna sellaisen tehdä. Lisäksi semantiikkahan on, että pyöreän valon opaste koskee kaikkia suuntia paitsi niitä, joille palaa nuolivalo. Toisessa kuvassa vasen tolppa kehottaa myös oikealle kääntyviä varautumaan vihreään. Tätä ei keksisi rakentaa edes belgialainen.

    Mitä sitten liikennemerkkeihin tulee, niiden ensisijainen tarkoitus on varoittaa, opastaa, määrätä, kieltää, ohjata jne. Rahansäästön tolppia minimoimalla pitäisi olla sekundäärinen seikka.

    Tosin nopeusrajoitusten osalta näyttää strategia olevan erehdysten määrän maksimointi ja sitä kautta valtiontalouden kohentaminen vahinkosakkorahoilla.

    Ei taida sivistysmaissa juuri olla käytäntöä, että laskeva nopeusrajoitus merkitään vain toiselle puolelle tietä. Täysin laillisessa ohituksessa sellainen saattaa jäädä näkymättömiin.

    Myös sääntö, että nopeusrajoitusalue päättyy aina yleisrajoitukseen, on täysin perusteltu. On kohtuutonta odottaa, että koko ajan olisi tieto siitä, kuinka syvällä ollaan sisäkkäisten nopeusrajoitusalueiden pinossa. Se kyllä pitää tietää, ollaanko taajamassa vai ei, koska taajamia koskee joukko muitakin sääntöjä.

    VastaaPoista
  7. Pyöräilyn kannalta maaseutukaupungit ovat merkittävästi vaarallisempia isoihin kaupunkeihin verrattuna. Ja tämä koskee nimenomaan pyöräteitä. Erityisesti eläkeikäiset autoilijat eivät osaa tai ymmärrä kolmion takaa tai pihasta tuleessaan varoa pyöräteitä ajavia. Esimerkkikaupunkeina juuri Uusikaupunki ja Laitila versus Turku naapurikaupunkeineen. Turussa naapurikuntineen pyöräilijöiden määrä liikenteessä on merkittävästi suurempi ja autoilijoiden on käytännössä pakko hallita väistämissäännöt. Viime vuosien ikävimmät vaaratilanteet itsellä polkupyörän selässä ovat tapahtuneet nimenomaan Uudenkaupungin ja Laitilan pyöräteillä. Vastaavasti Turun pyöräteillä ja jopa keskustan kaduilla autojen seassa ajaminen sujuu vähemmin ongelmin!

    Tämän artikkelin risteys on taas malliesimerkki siitä, miten monet ongelmat voidaan välttää rakenteellisesti. Kun kevyt liikenne on poissa vilkkaasta risteyksestä, risteys on automaattisesti sekä turvallisempi että sujuvampi. Mutta eipä tuostakaan risteyksestä tarvitse siirtyä kuin keskustaan päin seuraavaan, joka on nimenomaan kääntyvän autoilijan/pyöräilijän kannalta vaarallinen ja haasteellinen.

    VastaaPoista
  8. Ja vielä kuva siitä seuraavasta risteyksestä, jossa autoilija helposti keskittyy vain omaan kääntymiseensä ja unohtaa väistää pyörätietä ajavia: https://urly.fi/3v1m

    VastaaPoista
  9. Googlen viisi vuotta vanhassa kuvassa tuossa oikeassa tolpassa on vielä punainen nuolivalo. En nyt muista koska se on vaihdettu nykyiseen versioon. Ja kokonaisuuden kannaltahan ongelma ei ole niin iso kuin se tuosta kuvasta voisi äkkiseltään näyttää. Tuohan on risteyksen keskellä oleva liikennevalojen kahdennus. Risteystä lähestyttäessä tilanne näyttäytyy kuitenkin varsin selkeältä eikä siinä käytännössä ole merkittävää sekaannuksen vaaraa, vaikka siellä taustalla kaksi punaista pyöreää palluraa palaisikin vierekkäin: https://urly.fi/3v1p

    Akateemisesti tilanne toki on mielenkiintoinen ja kertoo kuinka hukassa Suomessa on niin osaaminen kuin eri tahojen yhteistyö liikenteeseen liittyvissä asioissa.

    VastaaPoista
  10. Tämä Rovaniemeläissuoritus jaksaa myösaina hämmästyttää https://maps.app.goo.gl/ajXYkzHS4Qfd1AAu6?g_st=ic

    VastaaPoista
  11. Eikö siitä ukilaisesesta tootemista olisi voinut jättää oikeanpuolisen punavalopalluran pois, kuten Salossa on tehty?
    https://maps.app.goo.gl/ybCgz9cVEr4x5RaHA

    VastaaPoista
  12. Mistähän Rovaniemi on noita nuolivaloja hommannut. Kun sellaista valoa ei mainita tieliikennelaissa, vaan punaisessa ja keltaisessa nuolivalossa on musta nuoli ja muilta osin se on punainen tai keltainen, myös nuolen sisäosassa.

    3+3-valo puolestaan on jossain määrin eri asia kuin 3+2- tai 3+1-valo. Ns. irtovihreällä (virallisesti yksiaukkoisella lisäopasteella) ei ole mahdollista toteuttaa sellaista järjestelyä, jossa eteenpäin on vihreä mutta kääntyvälle on punainen. Lisäksi jos yksiaukkoisella on annettu vihreä, sitä ei saa sammuttaa kuin silloin, kun kolmiaukkoinen näyttää vihreää. Eli ei voida antaa vihreää kolmiaukkoisen punaisen aikana mutta sammuttaa sitä ilman, että kolmiaukkoinenkin käytetään vihreällä. Kaksiaukkoisen säännöt ovat väljemmät; sitä puolestaan ei saa sammuttaa samaan aikaan, kun kolmiaukkoinen näyttää vihreää. Kun on kaksi kolmiaukkoista, niitä voi ohjata toisistaan riippumattomasti.

    Piti oikein katsoa videolta, miten Uudessakaupungissa pääopasteet ovat laitettu. Toinen on korokkeella ja toinen kadun oikeassa reunassa ja kummassakin punainen pyöreä valo ilman nuolta. Tämä nyt ei oikein ole sopusoinnussa asetustekstin kanssa: Liikenteenohjauslaite on mitoitettava ja sijoitettava siten, että se on tienkäyttäjälle riittävän etäältä havaittavissa ja että selvästi ilmenee, mille liikennesuunnalle se on tarkoitettu.

    VastaaPoista
  13. Tämä vihreä nuoli yllätti ekalla kerralla.
    https://maps.app.goo.gl/CXfCYffdPPw3zJeQ7
    Ei siinä sinänsä mitään epäselvää ole, mutta en mielestäni ole tällaista muualla nähnyt.

    VastaaPoista
  14. Onhan tuo nyt aika tavanomainen ratkaisu.

    Tosin ei kaikkialla. Hämeenlinnaan tuollainen tuli Parolantien ja Katsastusmiehen kulmaan kymmenkunta vuotta vuotta sitten, ja koko kaupunki tuntui olevan aivan paniikissa. Paikallislehdessä kinattiin viikkokaupalla siitä, miten siinä pitää ajaa.

    Kerran tulin keskustan suunnasta matkalla Cittariin ja piti kääntyä oikealle. Kaksiaukkoinen oli pimeänä ja kolmiaukkoisessa paloi vihreä. Oikealla kaistalla oli viisi jonossa odottelemassa nuolivihreää. Minä siinä hetken nojasin räikkään, mutta mitään ei tapahtunut. Ohitin sitten koko jonon ja käännyin oikealle. Ehkä joku kirjoitti sapekkaan kirjoituksen yleisönosastoon mokomasta häiriköstä, joka meni kunniallisten jo puoli tuntia vihreää odottaneiden lainkuuliaisten kansalaisten ohitse.

    VastaaPoista
  15. Juu, järjestely on ihan selkeä. Tarkoitin sitä, että vihreän nuolivalon virkaa toimittaa mustakehyksinen nuoli kokovihreässä valossa. Yleensähän (?) vain vihreä nuoli on valaistu mustalla pohjalla.

    VastaaPoista

Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.

Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.