Kettingin työntämistä

Palataanpa vielä näihin Paraisten tieasioihin.

Kohta 40 vuotta sitten Paraisilla käytiin isompaa tiesotaa, joka koski seutukaavan laatimista, ja Paraisten–Kemiön uuden tien siihen merkitsemistä.

Seutukaavat ja myöhemmät maakuntakaavat ovat siitä vekkuleita juttuja, että sinne voi piirrellä tieviivoja "varauksiksi" ilman, että karttaan merkityn tien toteutumisesta olisi minkäänlaista suunnitelmaa. Maakuntakaavojen laatijathan eivät itse näitä teitä maksa. Kaava kuitenkin ohjaa maankäyttöä kymmeniksi vuosiksi.

Turun seudun saaristoseudut ovat sellaisia, että useisiin saarten ketjuihin on kyllä kelvolliset tieyhteydet, mutta ei saariketjujen välillä. Paraisten ja Kemiön väliä kuljetaan Kaarinan ja Sauvon kautta. Saaret ovat lähellä toisiaan ja siksi kiusaus karttaharjoituksiin saattaa käydä ylivoimaiseksi.

Vuonna 1984 laadittiin Paraisten-Sauvon tieverkkosuunnitelma, joka perustui vanhaan ajatukseen Karunatiestä eli Paraisilta Karunan niemen kautta kulkevaan tiehen. Tässä yhteydessä luodattiin koko joukko vaihtoehtoja. Osa niistä perustui Paimionlahden tai Peimarin merialueen ylittämiseen sillalla, osa lautalla. Lauttayhteydet olivat verrattain pitkiä.

Paraisten kaupunginvaltuusto päätyi äänin 24–8 suosittamaan suoraan kaupungista alkavaa ja Lemlahdensaaren halkaisevaan yhteyttä, joka ylittäisi Peimarin siltaa ja jatkuisi Rantolansuntin lahden ylitse Paimion-Kemiön maantielle.

1980-luvulla tutkitut vaihtoehdot

Suunnitelmaa vastaan kerättiin nimilistoja. Tielinja olisi kulkenut historiallisen Qvidjan eli Kuitian kartanon aluetta hipoen ja kartanon silloinen isäntä ilmoittikin tekevänsä kaikkensa tiehankkeen kaatamiseksi.

Hankkeen perustelut olivat mielenkiintoiset. Valtavien liikennemäärien sijaan vedottiin aivan toisenlaiseen asiaan. Seutukaavaliitto totesi tiehankkeen pääperusteen olevan, että se auttaisi ruotsinkielisen saaristoalueen yhteistoimintamahdollisuuksia, joita nykyisen kiertoreitin takia ole paljon. Qvidjan isäntä tuhahti siihen, että kyllähän tie lyhentäisi Paraisten ja Kemiön välistä matkaa parikymmentä minuuttia, mutta se ei vielä mitenkään ratkaisevasti auttaisi ruotsin kielen säilymistä, kun matkaa jäisi vielä toinen mokoma.

Asiaan palattiin vuonna 2014, kun maakuntakaavojen päivityksen yhteydessä selvitettiin myös tieyhteyden tarvetta.  Selvityksen tilaajina olivat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto, Paraisten kaupunki sekä Kemiönsaaren kunta. Sauvon kunta ei kaiketi nähnyt tarvetta käyttää varoja moiseen.

Vuoden 2014 selvitys päätyi kolmeen päävaihtoehtoon, josta kaksi perustuu siltaan. Päävaihtoehdoista yksi veisi tien Kemiön suunnan sijaan Sauvon suuntaan.

Vuoden 2014 selvityksessä valitut kolme päävaihtoehtoa

Vuoden 2014 selvitykseen sisältyi tiedot vuonna 2010 tehdystä työmatkatutkimuksesta. Työmatkaliikenteen tarve Kemiön ja Paraisten välillä osoittautui jokseenkin vaatimattomaksi: Paraislaisten työmatkoista 0,4 prosenttia suuntautui Kemiönsaareen ja 0,1 prosenttia Sauvoon. Sauvolaisten työmatkoista 1,2 prosenttia suuntautui Paraisille ja 2,3 prosenttia Kemiönsaareen. Kemiönsaarelaisten työmatkoista suuntautui Paraisille 1,4 prosenttia ja 0,4 prosenttia Sauvoon. Absoluuttisina lukuina tämä tarkoitti noin 100 edestakaista työmatkaa uutta tietä pitkin vuorokaudessa, jos kaikki työmatkaliikenne siirtyisi sille.

Vuoden 2014 selvityksen lossivaihtoehdosta mainittakoon, että se on Paraisten suunnasta tultaessa Vånon lossin takana, eli vaihtoehtoon kuuluisi kaksi lossiretkeä.

Vånon lossi

Asiasta on puhuttu vielä ainakin vuonna 2017, kun Perniönseudun Lehti uutisoi vaihemaakuntakaavaehdotuksen olevan esillä kunnissa.

Tiehanketta voidaan tarkastella myös huoltovarmuuden näkövinkkelistä. Kirjalansalmen sillan rapautuessa on käyty keskustelua myös vaihtoehtoisten yhteyksien rakentamisesta. Maksajia näille ei ole ilmoittautunut. Pitkään listoilla on ollut siltayhteys Turun Kakskerran kautta. Se tuskin toteutuu, koska tie jatkuisi Hirvensalon lävitse ja siellä on sen verran paljon isokenkäisten asutusta, että sementtiliikenteen väylä tuskin toteutuu.

Mahdollisia vaihtoehtoyhteyksiä

Tällä hetkellä Finferries pitää yllä valmiutta erikoiskuljetuksiin lautoilla Naantalin ja Paraisten Lillmälön satamien välillä. Raskaat erikoiskuljetukset Kirjalansalmen sillalla ovat olleet pitkään no-no. Vaihtoehtoireittinä Sauvon suunta olisi hyvinkin looginen, koska osa liikenteestä kuitenkin suuntautuu Helsinkiin päin. Kemiön–Paraisten tien ja ykköstien liittymässä ei ole ramppeja itään, mutta nehän nyt eivät mahdottomia maksa. Isompi kysymys on, onko ratkaisu käypä: Heti liittymän jälkeen lähdetään nousemaan jyrkkään Paimionmäkeen. Mutta voisihan tietä jatkaa Hajalan liittymään saakka. Tosin sielläkin ollaan laaksossa.