Ongelmaan on haettu innovatiivisia keinoja, joita on tarkoitus pilotoida valtatien 8 moottoritien jatko-osuudella Nousiainen-Laitila, jonka yleissuunnitelman laatiminen on menossa Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa.
Keskeinen innovaatio ratkaisumallissa on kotimaista perua. Se on haettu Lapista, jossa vuosikymmenten aikana on syntynyt kokemusperäinen toimintamalli ajaa keskellä tietä. Keskellä tietä ajamisen idea perustuu siihen, että poron rynnätessä tielle siihen ei törmätä välittömästi, vaan useimmiten jää aikaa reagoida.
Tähän ajatteluun perustuu Nousiainen-Laitila-moottoritien innovatiivinen ratkaisu käänteinen lateraalisen paradigman konstruktio. Oleellinen osa tässä turvallisuusstrategian neitseellisessä inkarnaatiossa on keskellä ajaminen. Se toteutetaan siten, että moottoritiellä on oikeanpuoleinen liikenne, mutta vasemmanpuoleinen ajoratojen sijoittelu. Vastaan tuleva liikenne on itsestä katsoen oikealla. Tällöin varsinaisilla ajokaistoilla ajavat ovat lähinnä moottoritien keskialuetta ja siten eniten turvassa aggressiivisilta peuroilta.
Käänteinen lateraalinen paradigma johtaa uudentyyppisiin eritasoliittymäratkaisuihin silloin, kun risteävän tien paradigma on tsaarinaikaisen perinteinen. Merkittävänä etuna näissä ratkaisuissa on se, että liittymärampit voidaan pääosin sijoittaa ajoratojen väliin, millä seikalla on drastinen merkitys tilankäyttöön maassa, jossa vallitsee kestämätön tonttipula.
On huomattava, että paradigma ei riko perinteistä sääntöä, jonka mukaan moottoritiellä voi olla vain oikealle erkanevia liittymäramppeja.
Tavanomaisin liittymätyyppi on rombiton rombinen liittymä, joka muistuttaa perinteistä rombista salmiakkiliittymää, mutta jossa rampit sijaitsevat peilikuvina moottoritien ajoratojen keskilinjaan nähden. Ajoratojen ei tarvitse olla kovinkaan etäällä toisistaan. Lisäetuna on, että risteävällä tiellä vasemmalle kääntyvän liikenteen ajokaistojen ei tarvitse olla kohdakkain, mikä vähentää tilantarvetta leveyssuunnassa.
T-risteyksissä ei tarvita trumpettiliittymän laajoja ramppeja eikä myöskään pitkää risteyssiltaa. Lyhyt alikulku on riittävä.
Moottoritien yleissuunnitelma ulottuu Raision ja Maskun liittymien väliselle alueelle, johon toteutetaan ajoratojen puolen vaihto. Maskussa nykyisin oleva liikenneympyrätyyppinen liittymä tullaan uudelleenkanavoimaan uuden paradigman toteuttamiseksi. Liikenneympyrän kiertosuunta vaihtuu, eli siinä liikenteen massat soljuvat myötäpäivään. Tässäkin mallissa moottoritien rampit sijaitsevat ajoratojen välissä.
Uusi tie tulee kulkemaan Laitilan länsipuolta. Kantatie 43:n nelikaistaistamiseen ei-käänteisen lateraalisen paradigman mukaisesti varaudutaan ja teiden risteykseen tulee uudentyyppinen liittymä.
Tässä ruusukaaliliittymässä keskeisenä visuaalisena elementtinä toimii omalla tasollaan teiden staattisen dynamiikan toisiinsa sitova jännitetty ympyrä, jossa Maskun liittymän tapaan liikennevirta kulkee myötäpäivään. Erityisesti on huomattava, että kaikki rampit kaartavat oikealle. Tämän nerokkaan ratkaisun takia varsinkin tiheään rakennetuilla seuduilla tyypillisiä epämiellyttäviä keskipakovoiman gradientin äkillisiä suunnanmuutoksia ei synny.
Apulais-yli-insinööri, tekniikan lisensiaatti Gunnar Gumsehufvud, Liikenne- ja viestintäviraston kaksiajorataisten teiden strategiatukiosaston oikeanpuoleisten ajoratojen tulosyksikön toimistopäällikkö, kommentoi hanketta seuraavasti:
Uudenlainen haaste on, että relevanttien insentiivien muotoilu ja vallitsevien disinsentiivien poistaminen johtaa pakkotilanteeseen kriittisesti tarkastella pitkän tähtäimen ratkaisua. Monivuotiset kokemukset alalta osoittavat, että maantieliikenneinfrastruktuurin jälkeenjääneisyys tietyissä Länsi-Euroopan maissa takaa sen, että suurin osa työvoimasta on aktiivisesti mukana hahmoteltaessa tehtäviemme priorisointia. Kilpailijoiden toimenpiteet ja lisääntyneet toimitusvaikeudet sekä vallitseva yleinen passiivisuus antaa eväät valmistella kohtuuttomaksi kiristynyttä kilpailutilannetta.
Vastakkain kulkevien liikennevirtojen aiheuttaminen pimeällä on esitetyssä paradigmassa merkittävä haaste. Se tullaan ratkaisemaan soveltamalla monessa maailman valtiossa käytössä olevia häikäisysuojia.
Häikäisysuojarivistö
Häikäisysuojat kuitenkaan eivät ole samanlaisia kuin muualla maailmassa. Lumen kinostumisen estämiseksi suojat varustetaan sähkömoottoreilla, jotka toimivat periaatteessa kuin vertikaalinen Savonius-tyyppinen tuuliturbiini. Ne kuitenkin lumisateella kytketään pyörimään ja hajottamaan lumimyräkkä ennen kuin se pääsee kinostumaan keskialueelle. Lumen poistaminen kaistoilta on verrattoman paljon helpompaa kuin paikallaan pysyvien häikäisysuojien lapojen välistä. Se olisi ikään kuin hammaskiven poistaminen mutta makromittakaavassa.
Täydellinen.
VastaaPoistaFiskfröken :-)
Meni ihan täydestä tuohon Maskun liittymän kuvaan asti, jolloin aloin miettiä että eivät edes turkulaiset ole noin kahjoja. Toisaalta tuon ruusukaaliliittymän nerokkuus vähän hälvensi epäilyjä, sillä joudun viikoittain ajamaan liittymästä jossa tuo gradientin äkillinen suunnanmuutos on ihan oikeasti ongelma. Mutta vasta Gunnar Gumsehufvud paljasti mistä on kysymys – pelkkä nimi riitti, edes lausuntoa ei tarvinnut lukea.
VastaaPoistaUskoisin kehitteillä olevan jo jatkosuunnitelma, jossa Suomen pohjois-eteläsuuntaiset moottoritiet muutetaan yksisuuntaisiksi, joka toinen tie pohjoiseen ja joka toinen etelään. Vastaava vuorottelu itä-länsisuuntaisilla. Liittymägeometriat kahden yksisuuntaisen moottoritien välillä tulevat olemaan äärettömän yksinkertaiset, ja säästyneille rahoille löytyy varmasti käyttöä.
VastaaPoista