Konginkankaan tuhoisasta onnettomuudesta maaliskuussa 2004 on kulunut 20 vuotta. Onnettomuudessa menehtyi 23 henkilöä ja 14 henkiin jäänyttä kärsivät eriasteisista vammoista lopun ikäänsä.
Kuten arvata saattaa, poliitikot haistoivat veren saman tien; ainahan on mahdollista kerätä irtopisteitä. Jo samalla viikolla jätettiin koko joukko enemmän tai vähemmän huonosti verhoiltuja eduskuntakyselyitä. Mitäpä sitä nyt edes hautajaisia odottelemaan: silloin pitää takoa, kun rauta on kuumaa.
Vellonneessa keskustelussa poliitikot vaativat ja lupasivatkin yhtä sun toista välitöntä toimenpidettä. Yksi toisensa nämä vaipuivat unholaan. Kuka sitä nyt vanhoja asioita muistelemaan.
Nyt on kuitenkin tartuttu toimeen yhden ehdotuksen osalta, 20 vuoden jälkeen. Äänekosken–Viitasaaren ohituskaistoja nelostiellä laitetaan uuteen uskoon. Ohituskaistathat ovat aikansa normien mukaisia; lyhyitä ja ilman keskikaiteita.
Tässä yhteydessä myös Konginkankaan risteysten välinen ohituskaistapari parannetaan ajanmukaisemmaksi. Ohituskaistojen pituudeksi tulee noin 1,8 km kumpaankin suuntaan ja ajosuuntien väliin tulee keskikaide. Myös tien profiilia parannetaan tasaamalla mäkiä.
Lapiot on isketty maahan toukokuussa 2024 ja koko osuuden, johon kuuluu myös Mason-Kalaniemen ohituskaista ja Mason uusi eritasoliittymä, on tarkoitus olla valmiina loppuvuodesta 2026.
Ai, siellä tehdään vielä lapiopelillä !
VastaaPoistaKeski-Suomessa on viime vuosina rakennettu nelostietä ahkerasti uusiksi. Paljon on kyllä vielä tekemistäkin, ja ehkä tulevaisuudessa päästään käsiksi Pohjois-Pohjanmaan puoleiseen osaan Oulun eteläpuolella.
VastaaPoistaTämä hanke meni perinteisen mallin mukaan, jossa rahoituspäätös tehtiin ensiksi vanhentumassa olevalle tiesuunnitelmalle, joka sitten laitettiinkin ihan uusiksi.
VastaaPoistaAlkuperäinen tiesuunnitelma oli tehty Konginkankaan onnettomuuden jälkimainingeissa ja siinä oli suunniteltu keskikaide kaikille Äänekosken ja Viitasaaren välisille ohituskaistoille niitä kuitenkaan yhtään pidentämättä. Eduskunta päätti hankkeen rahoituksesta vuoden 2021 talousarviossa.
Väylävirastolla sitten todettiin, että vanha tiesuunnitelma ei vastaakaan enää nykyisiä suunnittelustandardeja, ja rahalle alettiin keksiä muuta käyttöä. Ensiksi suunniteltiin Kevätlahden eritasoliittymä ja ohituskaista Petomäestä Kevätlahteen. Kevätlahden eritasoliittymästä oli jo suunnitelma, mutta se oli tehty 80 km/h mitoitusnopeudelle, ja kun nelostien tavoitetilaksi oli asetettu ympärivuotinen 100 km/h, jouduttiin eritasoliittymänkin suunnitelmat uusimaan. Kevätlahti - Petomäki -kokonaisuuden pitäisi valmistua tämän vuoden aikana.
Alkuperäiseen hankkeeseen myönnetyt rahat menivät jo suurimmaksi osaksi tuolle Kevätlahti - Petomäki -välille. Eduskunta nosti rahoitusvaltuuden 21,2 miljoonasta 50 miljoonaan, jolla myös nämä Konginkankaan ja Masonmäen kohdat päästään tekemään. Niihinkin on tehty ihan uudet tiesuunnitelmat, joissa ohituskaistat pidennetään, geometriaa parannetaan ja Masoon tehdään eritasoliittymä.
Tammikuussa 2022 Konginkankaan surullisenkuuluisalla turmapaikalla sattui uusi kuolonkolari ja siinä yhteydessä liikenne- ja viestintäministerikin pääsi taivastelemaan, että keskikaiteen rakentaminen paikkaan on saanut rahoituksen jo yli vuosi sitten, mutta Väylävirasto ei vaan ole aloittanut hommia.
Eikös tämä remontti ole osa kokonaisuutta, missä väli Kevätlahti - Keski-suomen ja Pohjois-pohjanmaan raja nelostie rakennetaan moottoriliikennetieksi, keskikaidetie jossa ohituskaista vaihtelee vuorotellen kaiteen molemmin puolin?
VastaaPoistaNelostien muuttaminen keskikaidetieksi on tavoitetila. Rahoista ei ole mitään tietoa ja kokonaisuus on huomattavan huonosti kannattava. Tähän asti tavoitetilan ainoa konkreettinen vaikutus on ollut tuon Kevätlahden liittymän nopeustason nostaminen.
VastaaPoista