Kun 1960-luvun lopulle tultaessa oli keskeisin maantieverkon kattavuus saatu jonkinlaiseen kuntoon sotien jälkeisten valtavien tietöiden jälkeen, rupesi syntymään painetta sujuvuuden parantamiseksi. 1970- ja 1980-lukuja voidaankin aiheellisesti kutsua ohikulkuteiden vuosikymmeniksi. Tuolloin usean kaupungin keskusta-alueet rauhoittuvat läpikulkuliikenteestä.
Ohitustie on siinä mielessä mielenkiintoinen juttu, että useimmat sellaiset haluavat, kukaan ei sitä halua takapihalleen ja sitä on helppo vastustaa maan ja taivaan väliin asettuvin argumentein.
Vanhoista lehtikirjoituksista päätellen osapuilleen jokainen ohitustie on johtanut jonkinmoiseen riitaan linjauksensa osalta. Vaikka mitä uhkakuvia on maalailtu, mutta yleensä ei taivas ole pudonnut niskaan, eivätkä heinäsirkat ole vallanneet edes kunnantaloa.
Katsellaanpa kaikkiaan kymmentä 1970-1980-lukujen tapausta. Tapaukset eivät ole missään erityisessä järjestyksessä. Kartoissa ohitustiet on piirretty karkeasti.
Salossa ehdotettiin jopa tunnelia keskusta-alueen ja Uskelan kirkon alle. Vääräleuat muistuttivat, että tunnelin pitää olla syvällä sairaalan kellareiden alapuolella. Lopulta ohitustie rakennettiin aivan taajaman reunaan ja niinhän siinä kävi, että se jäi muutamassa vuodessa kasvavan kaupunkialueen sisään. Helsingin–Turun moottoritie korvasi ohikulkutien pitkän matkan liikenteessä. Salossa on siis ohitustielle rakennettu ohitustie!
Ennen ohitustien rakentamista poliisi pysäytti Saloran tehtaiden nurkalla varttuneemman kuljettajan.
– Kuulkaapa hyvä rouva, te olette ajanut koko Salon kaupungin halki vilkku päällä.
– Aivanko totta, voi hyvänen aika sentään! En ole tiennytkään, että Salo on jo kaupunki.
Salon itä-länsisuuntaiset ohitukset, moottoritie pohjoisempana
Porissa valtatien 8 liikenne ohjattiin kaupungin länsipuolelta Kokemäenjoen suiston luotojen kautta. Myös tämä linjaus johti keskusteluihin jo siksi, että joitakin kesämökkejä lunastettiin Huvilajuopan rannalta. Myös keskustan eteläpuolella sijaitsevan Porin metsä -nimisen ulkoilualueen kohtalosta kannettiin huolta. Koko ohitustien tarvekin tavanomaiseen tapaan kyseenalaistettiin.
Ensimmäinen osuus punaisella, myöhemmin rakennetut sinisellä
Ohitustie punaisella, myöhemmin valmistuneet moottoritieosuudet sinisellä
Porvoossakin keskusteltiin pitkään ohitustien paikasta ja niinhän siinä kävi, että tie tehtiin sinne, minne TVH sitä alun pitäenkin oli suunnitellut. Itäpää katkesi muutamaksi vuodeksi vanhaan valtatiehen. Tienkäyttäjät nostivat metelin siitä, että itäpäässä tie päättyi silmukkaramppiin. Ramppi tehtiin, jotta T-risteyksessä moottoriliikennetieltä tuleva liikenne ei joudu kääntymään vasemmalle.
Paljon saatiin aikaiseksi, mutta paljon jäi vielä työlistalle. Esimerkiksi Heinolan, Imatran, Jyväskylän, Iisalmen ja Seinäjoen pullonkaulat avattiin myöhemmin.
1970- ja 1980-lukujen ohitusteistä monet tehtiin sen verran halvoilla ratkaisuilla, että artikkelinkin ohitusteistä valtaosa on jo uusittu moottoriteiksi (useimmat tosin aikaisemman ohitustien linjaukselle). Salossa on artikkelissakin mainittu uusi linjaus. Joensuussa, Loviisassa, Porvoossa, Lahdessa ja Mäntsälässä moottoritie tehtiin vanhalle linjaukselle, Tampereenkin läntisellä ohitustiellä pääosin.
VastaaPoista1950 - 1970 -luvuilla rakennetut valta- ja kantatieverkon linjaosuudet taas ovat kestäneet aikaa paremmin, koska ne ovat isolta osin käytössä edelleen sellaisinaan.
Tampereen läntisen ohitustien ensimmäiset osat ovat syntyneet ennen minua, mutta vanhoista kartoista muistelisin, että ihan ensiksi on tehty sen läntinen osuus. Pirkkalan kunnan sivujen mukaan mukaan Rajasalmen silta on valmistunut 1973. Ylöjärven ja vt 11:n välinen osuus on myös tehty ennen Pirkkalan osuutta ja se päättyi sekä vt 3:n että vt 11:n päässä t-risteykseen. Pirkkalan ohittava moottoriliikennetie taas on Pirkkalan kunnan sivujen mukaan avattu syksyllä 1983, jolloin se oli viimeinen osuus läntisestä ohikulkutiestä. Koko läntinen ohikulkutie parannettiin moottoritieksi sitten 2000-luvulla. Tampereen itäinen ohikulkutie Lakalaivasta Alasjärvelle (jolle vt 9 siirtyi heti sen avautumisen yhteydessä) taas tehtiin suoraan moottoritieksi 1990-luvun lamavuosina.
AIka moni ohitustie kaiketi on alun pitäen rakennettu sillä ajatuksella, että ensin tehdään jotain ja sitten joskus tehdään paremmaksi.
VastaaPoistaCase Tampere on kaiken kaikkiaan vähän epämääräinen, karttoja myöden. Ylöjärven-Kalkun maantie kolmostien ja vt11:n väliin on valmistunut 1974, mutta sitä tuskin vielä tuolloin on ajateltu osaksi kehätietä. Peruskartoissa eikä tuon ajan GT4:ssä sille edes ole numeroa, eli tien hallinnollinen luokkakin on epäselvä. Fennia vuodelta 1979 esittää numeroksi 300. Sama numero on Rajalahden siltojen tiellä ennen kuin Pirkkala-Lakalaiva on valmistunut.
Joka tapauksessa "lounainen" ohitustie kolmostien ja vt11:n välillä valmistui moottoriliikennetienä ja numeroitiin 45:ksi ja numerointia on jossain vaiheessa jatkettu Ylöjärvelle saakka. Karttojen numerointiinkaan ei voida täysin luottaa, koska 1:50000 vuodelta 1992 esittää Lakalaiva-Ylöjärven tieksi 45 paitsi Rajasalmen kohdan numerolla 300.
Vuoden 1996 reformissa kolmostie linjattiin Tampereen länsipuolelle, mutta reitti ei tullut kovin suosituksi. Kalkun ja Ylöjärven välillä KVL oli vain 8000. Tampereen läntisestä kehätiestä on oikeastaan puhuttukin vasta, kun koko setti valmistui moottoritieksi vuonna 2009.
Hämeen tiepiirillä oli 1990-luvulla suunnitelmapapereissaan kt45:n rakentaminen moottoritieksi, mutta se koski vain osuutta Lakalaiva-Kalkku. Jossain oli maininta, että Kalkku-Ylöjärvi voisi joskus olla osa Tampereen kehätietä.
Jyväskylän pullonkauloja ei oikeastaan koskaan ratkaistu, ne vain siirrettiin pikkuisen eri paikkaan. Sinänsä ei mitenkään tavatonta ohitusteiden ollessa kyseessä.
VastaaPoistaJyväskylässä ohitustie juuri ja juuri ohittaa ruutukeskustan mutta muuten kulkee asutuksen läpi.
PoistaJyväskylän tilannetta arvioitaessa vertailukohtana on aiheellista käyttää vertailukohtana aikaa, jolloin läpikulkuliikenne kulki kaupungin keskustan ruutukaavassa. Siihen verrattuna Rantaväylä toimii erinomaisen hyvin, vaikka ei moottoritie olekaan.
VastaaPoistaJyväskylä olisi aika toisen näköinen, jos 1960-luvun suunnitelmat lanata Nisula ja Mäki-Matti tasaiseksi Rautpohjasta Taulumäkeen vedettävän moottoritien alta olisivat toteutuneet. Jyväskylä on malliesimerkki siitä, kuinka nopeasti yhdyskuntasuunnittelun ajatukset kääntyivät 1960-luvun kasvuhuuman jälkeen toiseen asentoon.
Etenkin nelostien pullonkaulat ovat nykyisin aika pitkälti muualla kuin Jyväskylässä tai ohikulkuteissä muutenkaan. Helsingistä kun lähdetään, ensimmäinen taajama Vaajakoski, seuraava Kärsämäki ja kolmantena Ii.
Niinpä, kyllä Viitasaari ja Pihtipudas voitaneen laskea ohtustien saaneiksi taajamiksi. Kärsämäki ja Ii taas ovat molemmat pitkän jappasun ohitustiepaikkakuntia, joista Ii taitaa olla lähempänä rakentamista. Kärsämäki kärsii (sic!) sijainnistaan keskellä ei mitään kaukana isoista kaupungeista, mutta eihän kolmen ympyrän taajamaläpäisy totisesti ole tätä päivää millään merkittävällä valtatiellä
PoistaMitä tiedät Kemistä? Jo lapsuudesta 1980-luvulta muistan moottoriliikennetien ja sen eteläpään hassun suorakulmakäännöksen, ikäänkuin jo silloin olisi suunniteltu jotain suurempaa. Toteutus kuitenkin antoi odottaa itseään.
VastaaPoistaOulussa oli vastaava T-risteys kaupungin pohjoispuolella. Ja oliko eteläpuolellakin.
PoistaKemi ei ollut ainoa sellainen. Muita samanlaisia oli tosiaan ainakin Oulun moottoritie eteläpää tien päättyessä Kaakkuriin, vt12 Suorama (Kangasala), vt4 Järvenpää ja vt24 (ex vt4) Holma Lahti. Myös kt40/st185:n temppuristeys voitaneen lukea tähän kategoriaan.
PoistaMoni näistä liittyi tien jatkamiseen, mutta onhan ratkaisu aika hölmö silloin, kun jatkosta ei ole mitään tietoa. Varmaankin samanlaisia kirjoituspöydäntausratkaisuja kuin se, että yksiajorataiseen moottoriliikennetiehen ei saa tehdä kiihdytyskaistoja.
Oli Oulun eteläpuolellakin, lentokentäntien risteys. Siinä oli jopa keltapohjainen kyltti, jolla kiellettiin mm traktori- ja hevos(!)liikenne kyseisellä tiellä.
VastaaPoistaEikös Kuopiossa ollut keskustan ohittava 5-tie jo ennen nykyistä moottoritietä. Ainakin vuoden 1959 kartassa se on. 40-luvun kartoissa tiet johtaa keskustaan.
VastaaPoistaAinakin mainitsemallasi ohitustiellä on vuoden 71 kartassa kiinnostavan näköiset liittymät sekä hautausmaan että keskussairaalan tienoilla. Veikkaisinpa, että niissä on peltiä ryttääntynyt, vallankin hautausmaan kulman liittymässä, johon päättyy pohjoisesta tuleva melkoisen modernin näköinen Kallan siltojen... hmm, moottoritie?
PoistaEikös Salon tapauksessa olla jo suunnittelemassa ohitustien 2. vaihetta eli ne aikoo tehdä vanhasta ohitustiestä oikaisun kohti nykyistä Vt1:stä samalla leventäen sitä osasta kohtaa?
VastaaPoistaSalossa on neljä ohitustietä. Kyllä sinne niitä vielä mahtuu.
PoistaKyse on siis itäisestä ohitustiestä eli kantatiestä 52. Ohitustiestä on rakennettu puolet ja nyt olisi halu tehdä toinen puolikas. Nythän reitti kulkee hassusti 110:ä pitkin ja keskustan reunan liikennevaloihin tehden 90 asteen käännöksen.
Pirkkalan ohittavaa moottoriliikennetietä ei voitu tehdä vielä 70-luvulla läpi asti siitäkään syystä että tie tuli kulkemaan Härmälän lentokentän kiitotien länsipään poikki. Härmälän lentotoiminta loppui lopullisesti juhannuksena -83. Siinä oli hetken aikaa välivaihe jossa moottoriliikennetie päättyi kiitotien päähän ja liikenne kulki loppumatkan katuverkkoa pitkin Lakalaivaan. Lyhyt jatke Rajasalmesta kohti itää valmistui syksyksi -79 jotta Pirkkalan uudelle lentokentälle saatiin yhdestä suunnasta kelvollinen tieyhteys. 70-luku oli tosiaan ohitusteiden aikaa. Jopa niin että pienempiäkin kyliä ohiteltiin, usein melko tiukoin kaartein. Mieleen tulee eräänlaisina kummallisuuksina nelostiellä Sipolan ohitus joka rakennettiin aivan erillisenä lyhyenä ohitustienä. Ohituksen molemmin puolin tie kapeni vanhoihin mittoihinsa. Tuota ohitusta ollaan tulevaisuudessa oikaisemassa. Rovaniemen yläpuolella on hieman erikoinen Olkkajärven kylän ohitus. Ja sitten vielä Vuotson ohitustie. Kaikkia ohituksia tässä ei ole syytä luetella koska osa on rakennettu normaalin tienparannuksen yhteydessä. Mutta näitä muutamia mainittakoon. Nythän on muuten paraikaa suunnitteilla Napapiirin ohitustie varalaskupaikkoineen. Ja Hirvaan ohitustie.
VastaaPoistaHaminan eteläistä ohitusta vatvottiin niin kauan, että valtio kypsyi ja rakensi ohituksen motarina kokonaan vanhan Vehkalahden alueelle, pohjoispuolelle. Kaupungin nykyiseen läntiseen sisääntuloon tehtiin jopa moottoritievaraus, kallionleikkaukset ja sillat tehtiin leveiksi. Turhaan.
VastaaPoistaKiinnostaisi tietää millaisia vaihtoehtoja Kajaanin ohitustien linjauksessa oli aikoinaan esillä?
VastaaPoistaMelko ahtaaseen rakoon se tehtiin vaikka varmaan sen seudun liikenteelle riittää.
PoistaKVL 6000-9000 väliltä. Ei ehkä tarvetta lisäkaistoille jos parannettaisiin noita liittymiä eli tasoliittymät poistettaisiin ja 80 -rajoitus palautettaisiin+meluesteitä lisättäisiin. Ehkäpä keskikaide olisi ajankohtainen jos se vaan mahtuisi kyseiseen maastoon sillat huomioiden.
PoistaMikä lienee Suomen eniten suunniteltu, mutta toteutumaton ohitustie? Oma ehdokkaani on Rantsila. Se kun oli Oulun Ammattikorkeakoulun tiensuunnittelukurssin harjoitustyönä vuodesta toiseeen ainakin vuosituhannen vaihteen tietämissä. Varmasti kaikki suorat, kaarteet ja klotoidit on yhdistelminä kokeiltu.
VastaaPoista