Suomessa on epälukuinen määrä maakuntia. On historiallisia maakuntia ja on hallinnollisia maakuntia. Savoja, Karjaloita ja Hämeitä on kaksin kappalein ja Pohjanmaita peräti neljä. Hämeitä on oikeastaan kolme: Yksi niistä esiintyy salanimellä Pirkanmaa.
Onko sitten mikään ihme, että maakuntarajojen ylittäviä teitä on runsaasti.
Toisaalta, teitä jotka ylittävät maakuntarajan useaan kertaan, on yllättävänkin vähän. Yleisen elämänkokemuksen nojalla voitaisiin ajatella, että vaikkapa nelostie kulkisi hyvin monen rajan poikki. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa: Ylityskohtia on vain neljä, koska tämä maan päästä päähän kulkeva halkoo vain viittä maakuntaa: Uusimaa, Päijät-Häme, Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi.
Valta- ja kantateistä selvästi eniten ylityskohtia, 11 kappaletta, on kantatiellä 58. Se ei kuitenkaan kulje 12 maakunnassa, vaan Keuruun molemmin puolin on kaksi "ylityskasaa" kohdissa, jossa maakuntarajat mutkittelevat ja useampi maakunta kohtaa.
Etelästä tultaessa Juupajoelta (Pirkanmaa) saavutaan Jämsään (Keski-Suomi) ja vajaan kolmen kilometrin päässä Mänttä-Vilppulaan (Pirkanmaa). Pirkanmaalla ajellaan seitsemän kilometriä, kunnes tullaan taas Jämsään, jossa ajetaan 2,6, kunnes tullaan takaisin Mänttä-Vilppulaan. Mänttä-Vilppulan kaupungissa kuljetaan vielä kuutisen kilometriä, kunnes saavutaan Keuruun kaupunkiin (Keski-Suomi).
Kantatien 58 viisi rajanylitystä Oriveden ja Keuruun välillä. Kuudes punainen läiskä kuuluu kantatielle 56.
Pohjoisempana on vielä neljä leikkauspistettä: Multialta (Keski-Suomi) saavutaan Ähtärin (Etelä-Pohjanmaa) alueelle runsaan 600 metrin ajaksi, kunnes palataan Multialle. Ähtäri yrittää vajaan viiden kilometrin päässä uutta maailmanvalloitusta, mutta sekään ei pidä kuin kilometrin verran, kunnes taas on vastassa Keski-Suomen raja. Nyt ei ole kuitenkaan kyseessä enää Multia, vaan Saarijärvi.
Neljä ylitystä lisää viiskasilla. Myös 18 tekee kasan Väätäiskylän länsipuolella.
Viiskasia tunnetumpi ylityskasa lienee ysitiellä Jyväskylän ja Kuopion välillä. 12,6 kilometrin matkalla maakuntaraja ylitetään neljästi: Hankasalmelta (Keski-Suomi) Pieksämäelle (Etelä-Savo), Rautalammille (Pohjois-Savo), Pieksämäelle ja lopuksi taas Rautalammille. Viides kunnanraja on edessä noin viiden kilometrin jälkeen, mutta Suonenjoki sekin on Pohjois-Savoa.
Ysitietä
Ysitie ylittää maakuntarajan yhteensä kahdeksan kertaa; muita kasoja ei ole. Samaan lukemaan kahdeksan pääsee myös valtatie 23. Sillä on yksi kolmen kasa Soisalossa Heinäveden ja Leppävirran välillä.
Katsotaan paria muutakin tapausta.
Kakkostiellä Humppilan ja Huittisten välillä ylitetään maakuntaraja kolmesti. Toisin kuin edellä olevissa tapauksissa on kyse, rajat eivät mutkittele, vaan tie kulkee noin 17 kilometrin matkalla neljän maakunnan alueella: Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Satakunnan.
Kakkostie neljässä maakunnassa
Koko maan poikki kulkevalla valtatiellä 13 on neljän ylityksen kasa Kaustisen ja Kokkolan välillä siten, että maankuntaraja on myös kieliraja. Kaustisen pohjoispuolella kuljetaan kolmesti Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rajan ylitse yksikielisen suomenkielisen Kaustisen ja kaksikielisen ruotsinkielisenemmistöisen Kruunupyyn eli Krombin alueilla. Ja hieman ennen tien päättymistä Pohjanlahteen saavutaan vielä Keski-Pohjanmaalle, kaksikieliseen suomenkielisenemmistöiseen Kokkolaan.
13 uhmaa kielirajoja
Seututeillä ei ylityskasoja liiemmin ole. Poikkeus on Pertunmaan ja Hartolan välinen tie 423, jossa mainittujen kuntien (Etelä-Savo ja Päijät-Häme) raja kiemurtelee enempi luovasti.
423 milloin Hartolassa, milloin Pertunmaalla
Nelinumeroisista yhdysteistä listalle pääsee tie 2951 Mommilan ja Lammin välillä; entinen nelostie muuten. Nyt on kyse hämäläisten jäsentenvälisistä: Hämeenlinnan (Kanta-Häme) ja Hollolan (Päijät-Häme) välisen rajan ylityksistä. Maailma muuttuu, Eskoseni. Ennen kyse oli Lammin ja Koski HL:n rajasta, sittemmin Lammin ja Hämeenkosken.
Vanhaa nelostietä
Hämeitä on kaiken kaikkiaan neljä; Keski-Suomi on aikanaan ollut Hämeen pohjoisin osa ennen Pirkanmaata. Jossain vaiheessa historiaa Pirkanmaasta on käytetty nimeä Pirkka-Häme.
VastaaPoistaJos Itä-Uusimaa ei olisi jo joutunut kuriositeetiksi monenkirjavien hallintouudistusten historian sivuille, niin 140 ansaitsisi kai maininnan, leikataanhan Sipoo-Vantaa-raja lyhyellä matkalla neljästi.
VastaaPoistaMielenkiintoinen kysymys tiepidon kannalta noissa lienee se että kuka noita lyhyitä maakunta-vierailuja hoitaa? Esim VT2 käväisee parin kilometrin ajaksi Varsinais-suomen puolella siinä Salkolan/Liesjärven kohdalla matkalla Uudeltamaalta Kanta-Hämeeseen.
VastaaPoistaSiinähän ei olisi järjen häivää että VS:n urakoitsija käy hinkkamassa tota parin kilometrin pätkää.
Toissa talvena kuljin säännöllisesti tätä tietä ja muistaakseni Uudenmaan aurauskalusto hoiti tämän lyhyen pätkän samalla kerralla.
PoistaEntä mikä valtatie kulkee suurimman määrän maakuntia kautta?
VastaaPoistaOnko se viitostie, Lahti-Sodankylä, joka kulkee kuuden maakunnan alueella: Päijät-Häme, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi? Ja aikaisemmin jopa seitsemän, kun se ulottui etelässä Helsinkiin saakka. Vai kulkeeko jokin muukin valtatie kuuden maakunnan kautta?
Ysitie kulkee seitsemässä maakunnassa, viitostie ja 23 kuudessa. Viiden maakunnan valta- ja kantateitä onkin sitten jo kahdeksan.
PoistaSeututeillä korkein lukema on kolme: 130, 213, 274, 560, 664, 751 ja 775. Kolmen maakunnan yhdysteitä on neljä: 3202, 4143, 11917 ja 14161. Muut kuin 4143 leikkaavat jonkin maakunnan kiilamaisen kulman läheltä kärkeä. 4143 sekin kulkee alle kaksi kilometriä Kymenlaaksossa.