3.11.2024

Vuosaaren silta

1960-luvulle tultaessa oli Helsingin seudun asuntopula huutava, aluerakentamisesta ei ollut mitään kokemusta, kaukolämpö oli lähes tuntematon ja asuntojen hankkiminen monelle lähes mahdotonta hankalien ja puuttuvien rahoitusmekanismien takia. Helsingin maalaiskunnan Vuosaaren alueella toiminut betonialan yritys Saseka rupesi realisoimaan maaomaisuuttaan. Alueen rakennuttajaksi ryhtyi Asuntosäästäjät ry, joka innovatiivisen vetäjänsä Martti Ilveskorven johdolla tuotti Vuosaareen asuntoja tuhansille asukkaille, saatuaan KOP:n kanssa rahoitusjärjestelyt toimimaan.


Puotilan-Vuosaaren seutu 1960-luvun alkupuolella. Helsingin ja Helsingin maalaiskunnan raja kulkee Vartiokylänlahtea pitkin.

Liikenneyhteydet olivat ongelma. Asuntosäästäjät rupesi puuhaamaan siltaa Vartiokylän lahden poikki. Helsingin maalaiskunnalla ei ollut rahaa sillan rakentamiseen ja Helsingin kaupunkia taas ei pätkääkään kiinnostanut ruveta maksamaan jotain böndelle johtavaa sillanrumilusta.

Siltahanke luonnollisesti nostatti metelin Puotilassa, vaikka suunniteltu tie kulkikin alueen reunoja pitkin. Perinteiseen nimbytyyliin sillan esitettiin pilaavan kaiken, tuhoavan kaiken ja olevan kaikin puolin saatanasta. Vakiintuneiden kaikenvastustamisyhdistysten rinnalla vahvasti kielteisen kannan ottivat Helsingin Sanomissa julkaistun kirjelmän mukaan myös muun muassa Puotilan Marttayhdistys ja Puotilan Reserviupseerit ry.

Ajan tapaan Asuntosäästäjät vastasi kirjelmään suorasanaisesti sekin. Ilveskorpi esitti kantanaan muun muassa, jos kulosaarelaiset olisivat aikoinaan suhtautuneet siltaansa samalla tavalla kuin puotilalaiset, koko Puotilaa ei olisi olemassa.

Silta ja tie olivat kuitenkin asemakaavojen mukaisia. Varsin harvinaiseen tapaan sillan rakennutti Asuntosäästäjät ry pankkien rahoituksella. Rakentaminen aloitettiin vuonna 1964.


Toteutunut silta ja siihen liittyvät tiet 1960-luvun loppupuolella

Helsinki alkoi kuitenkin kiinnostua Vuosaaresta, koska sinne muuttajat olivat pääosin helsinkiläisiä veronmaksajia ja koska sinne suunniteltiin satamaa. Samoihin aikoihin Helsingin maalaiskunta joutui toteamaan, että sillä ei ole varaa uuden kaupunginosan infrastruktuurin rakentamiseen, eikä kaupunkialueen kaavoittaminenkaan maalaiskunnalta oikein suju. Hieman pitkin hampain maalaiskunta luovutti Vuosaaren Helsingille ja samalla menetti lähes kaikki merenrantansa. Kuntaliitos astui voimaan vuoden 1966 alusta.

Silta, joka rakentamisensa aikaan oli Suomen toiseksi pisin Helsingin toisella reunalla sijaitsevan Lapinlahden sillan jälkeen, vihittiin käyttöön 1.7.1966. Nyt kyllä silta jo kelpasi Helsingillekin ja avajaismarssin etunenässä taivalsi Helsingin ylipormestari Lauri Aho.


Herrasväki juhlimassa siltaa, jonka rakentamisesta oli aiemmin kieltäydytty

Avajaisten aikaan silta oli vielä Asuntosäästäjät ry:n omaisuutta. Vuonna 1967 Helsingin kaupunki osti sillan ja eräitä maa-alueita kuuden miljoonan markan summalla. Elinkustannusindeksillä korjattuna summa vastaa noin 12 miljoonaa euroa vuonna 2024.


Vuosaaren silta 1970-luvun alussa. Vasemmalla Puotila, oikealla Vuosaari. Helsingin kaupunginmuseo, Simo Rista

Silta on nelikaistainen ja sillä liikutaan vilkkaan moottoritien tapaan: Keskimääräinen vuorokausiliikenne on 30 000 ajoneuvon luokkaa. Toisin kuin joskus suunniteltiin, metroa ei tuotu sillalle. Sen sijaan Vuosaaren metroa varten rakennettiin katusillan pohjoispuolelle metrosilta. Se valmistui vuonna 1998.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentteja moderoidaan tarvittaessa asiallisen tason säilyttämiseksi. Kaikki kukat saavat kukkia, mutta aggressiivista ja/tai epäasiallista kielenkäyttöä eikä asian vierestä jämppäämistä katsota hyvällä. Nimimerkkikirjoitusten moderaatiokynnys on alhaisempi kuin nimellään esiintyvien tai muuten tunnettujen kommentaattoreiden hengentuotosten.

Kommentit yli 30 päivää vanhoihin artikkeleihin tarkastetaan ennen julkaisua, ja ne hyväksytään jos ne tuovat käsiteltävään asiaan tai käytävään keskusteluun oleellista uutta sisältöä.