Tuntsan alueelta Sallasta ja rajan toiselta puolelta saa alkunsa Tenniöjoki. Se on myös Suomen ja Venäjän rajajoki, kunnes se koukkaa Venäjän puolelle. Aikansa epäröityään se palaa Suomen puolelle ja laskee Kemijokeen Savukosken kirkonkylän kaakkoispuolella.
Hieman ennen Kemijokeen laskemistaan joki halkaisee Kuoskun kylän. Kylän puolikkaita yhdistää vuonna 1983 valmistunut silta. Sillan omistaa tiekunta ja se on maan pisimpiä ellei peräsi pisin yksityistien silta. Silta on päässyt surkeaan kuntoon ja sille on viranomainen antanut korjauskehotuksen.
Itse sillan korjauksen rahoituksessa on ollut omat kuvionsa, mutta ei käsitellä niitä tässä. Sen sijaan tutkitaan, kuinka sillan takana olevien kulkeminen hoidetaan yli puoli vuotta kestävän korjauksen aikana. Korjaus on oikeastaan uuden rakentaminen eräitä nykysillan rakenteita hyödyntäen. Sillan takana on muun muassa 16 vakituisesti asuttua taloa, joista kaksi on maatiloja.
Vaihtoehdoiksi esitetyt työnaikainen tilapäissilta tai uusi seitsemän kilometrin tie kirkonkylälle olivat liian kalliita. Siksi seudulla päädyttiin käyttämään kiertoteinä pääasiassa metsähallituksen ylläpitämiä metsäautoteitä. Yksi lähinnä polkutasoinen noin kaksikilometrinen tie jouduttiin rakentamaan uusiksi.
Asiassa on yksi puolensa. Kiertotie on valtavan pitkä. Sitä kautta kylältä Savukoskelle yli 40 kilometrin matka. Sillan päästä toiselle kiertotietä on yli 50 kilometriä.
Kiertotie ei myöskään oli erityisen korkealuokkainen. Toisaalta liikennemäärätkään eivät ole kummoiset. Toivottavasti maitoauto pärjää syksyn kelirikon saavuttua.

Ohhoh, ensin näytti Karttapaikasta notta eihän siinä mitään tietä ole Kuoskunselästä Kuoskunaavan ylitse, mutta tulihan siitä näkyviin jonkinlainen ura kun tarpeeksi zoomasi. Mikäs se olikaan se muinainen lappilainen vaatimattomimman tieluokan nimitys...polkutie?
VastaaPoistaPolkutiet ja polut olivat valtion teitä. Yksityisteillä ei ole mitään virallista laatuperustaista luokittelua. Sekin, millaisella viivalla mikin metsäura maastokarttaan merkitään, riippuu myös kuun asennosta ja muista vastaavista tekijöistä.
VastaaPoistaIhmetyttää että miksi tiekunta ei ole kysynyt puolustusvoimilta apua. Kainuun prikaatin pioneeripataljona olisi voinut koulutustöinä pystyttää tuohon Acrow Panel-pikasillan. Olin itse 30 vuotta sitten purkamassa moista siltaa Mataraskosken voimalaitostyömaalla ja siellä silta oli palvellut Kemijoen ylittävää liikennettä 10 vuotta.
VastaaPoistaYmmärtääkseni myös tilapäissilta on ollut laskemissa mukana. Se olisi tullut ainakin 50.000 eukkoa kalliimmaksi kuin puuttuvan kiertotieosuuden rakentaminen. Puhutaan tukienkin jälkeen isoista rahoista, joille on vähän maksajia. Koska kyse on kuitenkin vain muutaman kuukauden kestoisesta vaivasta, se kaiketi on nähty kantamisen arvoiseksi. Silta suljettiin ajoneuvoliikenteeltä 2.6. ja tavoite on avata se 15.9.
PoistaTästä tuli mieleen että minkä sillan remontti tuottaisi Suomessa pisimmän kiertotien. Oletettavasti ne löytyvät harvan tieverkon alueelta Lapista. Vt21 lienee Palojoensuun yläpuolella vahvoilla. Etelästäkin löytyy 50km kierroksia jo aika helpolla. Euroopan mittakaavassa puolestaan ison Beltin silta tuottaisi mukavan mittaisen kiertotien Itämeren ympäri. Reittiin tosin sisältyy nykyisellään joitakin suht konstikkaita kohtia.
VastaaPoistaYLE teki aiheesta jutun vuosi sitten ja siinä avattiin rahoituskuvioita:
VastaaPoistahttps://yle.fi/a/74-20110887