Ajettaessa Kuopion ja Joensuun välistä eräänlaista tietä, virallisesti valtatietä 9, puolen välin tienoilla saavutaan Savon ja Karjalan rajalle Ohtaansalmelle. Silmiin pistää viitoitus Täyssinän rauhan rajamerkille.
Harva taitaa tietää, mistä Täyssinän rauhassa oli kyse ja missä Täyssinä on. Jälleen kerran Ruotsi ja Venäjä kävivät loputtomia sotiaan itäisessä Suomessa. Muun muassa nimellä pitkä viha 15 vuotta kestänyt sota lopetettiin vuonna 1595 inkeriläisessä Täyssinän kylässä tehdyllä sopimuksella, joka varmisti Ruotsin laajenemisen itään Pähkinäsaaren rauhan rajoista, mutta joka jätti Laatokan rannat Venäjälle. Rajalinja oli voimassa 22 vuotta, kunnes Stolbovan rauhassa se piirrettiin uudelleen seuraavan mutta ei viimeisen kerran.
Rajanveto tehtiin huolellisesti ja muutamaan tärkeään paikkaan hakattiin asian vakuudeksi Ruotsin kuninkaan ja Venäjän keisarin puumerkit.
Ohtaansalmen rajapyykki. Kunnostus ja ketjut 1960-luvulta.
Kuopiosta Sortavalaan johtanut postitie kulki aiemmin Kaavin kautta, mutta 1800-luvulla sille luotiin uusi lyhyempi reitti Tuusniemen kautta. Tästä tiestä tuli vuonna 1938 valtatie 17. Matkanteko oli hidasta kolmen lossin takia.
Ohtaansalmen kapulavetoinen lossi 1950-luvun alussa. Kaarisillan rakennustyömaa käynnissä.
Lossipullonkaulat aukesivat, kun 1930-luvulla ensin valmistuivat Kallan sillat Kuopion ja Toivalan väliin, 1951 kääntösilta Jännevirtaan ja 1952 kaarisilta Ohtaansalmeen.
Ohtaansalmen kaarisilta
Niin kuitenkin maailma muuttui, että jo parinkymmenen vuoden jälkeen Ohtaansalmella silta kävi ahtaaksi. Sille jouduttiin asettamaan 1970-luvulla 32 tonnin painorajoitus aikaan, jolloin suurin sallittu yhdistelmämassa oli 44 tonnia.
Suunnittelua tehtiin kolmen vaihtoehtoisen mallin pohjalta: Uusi silta vanhan länsipuolelle, vanhan sillan vahvistaminen ja leventäminen tai uusi silta itäpuolelle.
Länsipuolen siltaa sijoitettiin suunnilleen entisen lossiväylän kohdalle ja se olisi käytännössä vienyt historiaan Paakkilan lomakylän. Parantaminen ja leventäminen olisi ollut halvin ratkaisu, ja se oli Kuopion piirin suosikki. TVH:ssa kuitenkin päätettiin rakentaa uusi silta, joka tulisi vanhan itäpuolelle.
^
Ohtaansalmen seutu. Lossiväylä on merkitty karttaan punaisella.
Pohjois-Karjalan läänin taidetoimikunta suuttui päätöksestä ja kirjelmöi asiasta valtion rakennustaidetoimikunnalle. Taidetoimikunnan mielestä siltasuunnitelmista ei ole pyydetty lausuntoja riittävästi ja se moitti sillan rakentamista salmen leveimmälle kohdalle.
Silta rakennettiin TVH:n suunnitelman mukaisesti ja se vihittiin käyttöön vuonna 1996. Kovin nopeita prosessit eivät ole.
Uusi silta
Tienkäyttäjän kannalta nykyaikaiset palkkisillat ovat vähän tylsiä. Sillalle tulon huomaa lähinnä sitä, että tien viereen ilmestyvät kaiteet.
Ajosuunta Karjalasta Savoon
Ilmakuva silloista
Vanha silta on käytössä, mutta moottoriajoneuvoilla ajaminen on kiellettyä. Sillalla huomaa hyvin tuon ajan kaarisiltojen ominaisuudet: Sillan toiseen päähän ei välttämättä näy kunnolla ja kapeitahan nuo olivat.
Sillat ovat kunnossa, mutta koskahan olisi tien vuoro. Kuopiossa rakennetaan Toivalan ja Jännevirran sillan välistä osuutta rakennetaan paraikaa 2+2-kaistaiseksi. Pääosin tie on kuitenkin mutkainen ja mäkinen ja kaukana siitä, mitä päätieltä nykyisin on lupa odottaa. Taannoinen liikenneministeri muutatutti numeron 17 numeroksi 9 ilmeisesti siinä toivossa, että "parempi" numero tuottaa paremmin investointirahaa. Ei toimi, kuten myös valtatien 18 osalta on nähty.
Riistaveden ja Outokummun välillä tie on aika hiljainen, vuorokautinen liikennemäärä n. 2000:n ajoneuvon luokkaa. Tuollaisen liikennemäärän valtatiet ovat Suomessa vielä pääsääntöisesti 1950 - 1970 -lukujen alkuperäisessä kunnossa lukuun ottamatta joitakin pistemäisiä parannuksia. En siis odota näkeväni tällekään osuudelle mitään järeitä parannustoimenpiteitä.
VastaaPoistaKohta valmistuva Kuopion lentoaseman kohta taisi saada vauhtia muuttuneesta puolustuspoliittisesta tilanteesta, koska siinä tehdään samalla Karjalan lennostolle uusi varalaskupaikka.
Tuosta 2000:sta raskasta liikennettä on se 200-300. Jostain esiselvityksestä luin, että työssämatkaajia olisi n.400. nämä luvut kun lasketaan pois tuosta niin jää karkeasti ~ 2/3 joka sitten perustuu karkeasti vapaa-ajan liikenteesta, maatalousliikenteestä ja paikallisliikenteestä. Öisin (22-06) liikennettä ei oikeastaan ole lukuunottamatta muutamaa rekkaa jotka kuskaa tavaraa mm. kauppoihin.
PoistaAsia on varmaankin helposti tarkistettavissa mutta jotenkin tuosta tiestä on jäänyt mieleen että Ohtaansalmen lähellä Riistaveden tai Tuusniemen ympäristössä on paikka joka on yksi Suomen vaikeimmista osuuksista ajaa niin että vallitseva nopeusrajoitus on joka hetki varmasti tiedossa etenkin ulkopaikkakuntalaiselle. Rajoitus pumppaa tietyissä kohdissa 60 ja 80 välillä suhteellisen monta kertaa, ja aina on vastassa kamera. Osa autoilijoista näytti käyttävän selviytymistaktiikkaa jossa ajetaan kaiken varalta kuuttakymppiä koko ajan.
VastaaPoistaSuomen Väylät -karttapalvelusta löytyy Digiroadin karttatasoista nopeusrajoitukset.
PoistaTuusniemen Tulisaaren uusi linjaus olisi toivottava, samoin Kuusjärven uuden linjauksen tekeminen. Ensin mainitussa 60-rajoitus, toisessa 60-ja 70-rajoitukset. Lisäksi Tuusjärven itäpuolella tie tekee yhden mäen jälkeen aikamoisen mutkan jonka sopisi tulla oikaistuksi. Ajelin ks. pätkän viimeksi pari viikkoa sitten. Kesälomalaisen näkökulmasta ks. tienpätkä on ihan kiva ajettava, mutta talvella tuppaa olemaan vähän vaarallinen mäkineen ja mutkineen, kameratolppien läsnäolo ei myöskään rohkaise, vaikka tie onkin valtakunnallisesti melko hiljainen. Mutta on tuossa tiessä jotain positiivistakin, nimittäin tie on melko laadukas Paakkilan Liukonpellontien haarasta itään päin aina Kuusjärven taajamaan asti(n.17km). Se on levee ja aika tasainen, huono vaan että siinä on vaan 80-rajoitus ympäri vuoden.
VastaaPoistaJa ainahan voi esittää kysymyksen, kumpi oli ennen, muna vai kana. Eli onko liikenne vähäinen siksi, että tie on sellainen kuin on.
VastaaPoistaJoensuun-Vaasan välillä ex-17, 77 ja 16 ovat lyhyin reitti. Jos tällä välillä on liikennettä, se taitaa kuitenkin pääosin kulkea Jyväskylän kautta etenkin kun 23:a on parannettu Joensuun ja Varkauden välillä.
Pienenä kuriositeetina tuli mieleen että jos tuo Riistaveden ohitus tehdään lähitulevaisuudessa Kivisillansalmen sillan huononevan kunnon takia nykyisellä "kevennetyllä" ratkaisulla ja Tuusniemen Tulisaaren oikaisu toteutuu, tulee tiellä olemaan kohtuu pitkä 80km/h -osuus eli n. 56km.(Vartiala-Kuusjärvi). Tässä ei oikein toteudu se tavoite että valtatieltä pyritään minimoimaan 80-rajoitukset, tavoitteena ollessa mahdollisemman pitkä 100-alue.
VastaaPoistaVt9:llä oli etelämpänä aikoinaan toinen pitkähkö n. 40km mittainen 80 rajoitusalue Oriveden Karttimista Jämsään. Ennen 2000-luvun alussa valmistunutta tieremonttia Länkipohja oli Suomen kunta jossa kirjoitettiin määrällisesti eniten sakkoja. Asukaslukuun nähden lukema oli moninkertainen. Syynä oli kapea ja mutkainen vt9 jonka läpiajoliikenne keräsi ylinopeussakkoja. Liikkuva poliisi oli vielä hyvissä voimissaan, ja mikäs sen parempi valvontakohde - Jonossa ohittajia riittää aina. Muutamassa alamäessä oli myös vakiopaikat sunnuntain paluuliikenteen tutkaamiseen. Aina riitti asiakkaita.
VastaaPoistaTie tosin oli tuolla välillä niin kaarteinen että siihen ei olisi montaa satasen pätkää saanut hyvällä tahdollakaan laitettua. Nyrkkisääntö: Jos et päässyt rekan ohi Partalanmäessä, et todennäköisesti päässyt siitä ohi ennen Orivettä.
PoistaLiikennemäärät olivat(?) ja olevat edelleen 3-kertaiset verrattuna blogissa mainittuu tieosuuteen. Karttimi - Jämsästä on tulossa ainakin jatkuva keskikaiteellinen ohituskaistatie kun taas Riistavesi-Outokumpu jää todennäköisesti hiljaiseksi, museo-tason tieksi.