Todennäköisesti aivan valmistelun loppuvaiheessa on liikennemerkkeihin lisätty I13 Siirtokehotus. Kyltin statuksen nostaminen liikennemerkiksi on aivan paikallaan. Kuitenkin pari seikkaa kertoo avoimesta sepaluksesta:
- Merkin vaikutusaluetta ei ole mitenkään määritetty. Koskeeko se koko katua päättymiseen saakka, ulottuuko sen vaikutus seuraavaan risteykseen saakka, entä jos on T-risteys, ulottuuko se seuraavaan pysäköintiä säätelevään liikennemerkkiin saakka jne.
- Merkin suhdetta muihin merkkeihin ei ole säädelty. Jos siirtokehotusalueella on pysäköintialueen merkki, saako siihen pysäköidä jne.
Varsinkin pitkissä kortteleissa keskellä oleva peittämätön pysäköintipaikkamerkki on melkoinen ansa, jos kadun alkupäässä on siirtokehotus.
Entäpä sitten, kun onnistutaan tekemään ristiriita?
Kuvissamme tapaus Kruunuvuorenkadulta Helsingin Katajanokalta. Eltel-niminen firma on vaihtamassa kadulle muutaman valaisinpylvään ja tämän puolitoista kuukautta kestävän työmaan kohdalla on ollut siirtokehotus. Siirtokehotuksen voimassaoloaika on päättynyt 8.8.2025, mutta työmaa jatkuu kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Eltelin työmaan hektistä työn vilinää 11.8.2025
Korttelissa on useampikin pysäköintipaikkamerkki, joita ei ole peitetty. Kadun reuna on kuitenkin varustettu punakeltaisilla tolpilla. Saako esimerkiksi 13.8.2025 pysäköidä merkitylle pysäköintipaikalle, vai tuleeko hinuri, joka kuskaa auton Tattarisuolle ja jos, niin kenen laskuun?
Kuntaliitto on laatinut varsin mallikkaan ohjeen "Liikennemerkkien käyttö kaduilla". Sitä toivoisi kaikkien kunnaninsinöörien opettelevan. Mutta siirtokehotuksesta eepos ei mainitse sanaakaan. Ilmeisesti Kuntaliitto ei tähän kysymykseen ole halunnut koskea pitkällä kepilläkään.
Arvoisa blogisti on osunut jälleen kihelmöivään osaan epäkohtien runsaudensarvea.
VastaaPoistaSiirtokehotusmerkin sijoittelu- ja informaatiosisällössä on tosiaan hallintoalamaisen oikeusturvan kannalta merkittäviä puutteita. Tieliikennelaissa siirtokehotus-liikennemerkin I13 selite on kokonaisuudessaan seuraava: "Merkkiä käytetään ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain (1508/2019) 6 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa. Merkissä tai merkin yhteydessä voidaan esittää siirtokehotuksen syy, voimassaoloaika, yhteystiedot ja muita tarvittavia tietoja."
Mitään vaikutusaluetta tai voimassaoloaikaa ei siis tieliikennelain perusteella tarvitse esittää.
Viitatussa ajoneuvosiirtolain 6 §, joka koskee ajoneuvon lähisiirtoa tiealueella tehtävän työn tai järjestettävän tapahtuman perusteella, aihetta koskee 2 momentti, joka kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: "Ennakkoon tiedossa olevasta tiealueella tehtävästä työstä tai järjestettävästä tapahtumasta on ilmoitettava asianmukaisin alueelle sijoitetuin merkein tai ilmoituksin vähintään kahta vuorokautta ennen suunniteltua siirtoa. Poikkeuksellisissa tilanteissa siirtoon voidaan ryhtyä tiealueella tehtävästä työstä ennakkoon ilmoittamatta."
Ennakkoilmoituksella on kaksi oikeusvaikutusta. Ensinnäkin sillä viestitään ajoneuvon omistajalle tai haltijalle, että kannattaa siirtää. Toiseksi vähintään 48 h ennen ilmoitetun siirron kustannukset (suuruusluokka 100 euroa) voidaan periä ajoneuvon omistajalta/haltijalta.
Vaikutusaluetta ei tosiaan määritelty laissa lainkaan. Vakiintunut tulkinta on toki se, että vaikutus koskee vain sitä tietä, jolle merkki on asetettu. Ja tapana on lähes kaikkialla ollut myös se, että alueen lopullinen päättyminen on merkitty jotenkin, esim. siirtokehotusmerkillä, jonka alla on päättymistä osoittava lisäkilpi. Nöyrien tienkäyttäjien kannalta vaikutusalueesta olisi pakko säätää edes, että se olisi merkittävä yksiselitteisesti. Osana tätä tulisi olla väliristeysten huomiointi, vähintään siten että merkki on toistettava.
Myös vaikutusaikakin olisi merkittävä yksiselitteisesti. Eri kaupungeilla on omia lisäkilpivirityksiään, huonoja ja vähemmän huonoja. Vaikutusaika on tyypillisesti mahdollistettu erillisillä päivämäärä- ja kellonaikakentillä. Parempi olisi, että kyseisen siirtokehotuksen alkamisaika annettaisiin pvm:n ja kellonajan yhdistelmällä, loppumisaika annettaisiin niin ikään pvm:n ja kelloajan yhdistelmällä ja näiden välisen keston aikana mahdolliset viikonpäivä- tai kellonaikakohtaiset voimassaolot tai voimassaolopoikkeukset ilmoitetaan erikseen.
Espoossa on esimerkiksi blogin kuvassa olevaa vastaava siirtokehotus, joka on päivämäärien perusteella yli vuoden, minkä lisäksi kellonaikakohdassa on alkukellonaika. Onko siis siirtokehotus voimassa reilun vuoden ajan voimassa joka päivä klo 0800 alkaen, eikä aamuvarhaisella ole siirtokehotusta?
VastaaPoistaBlogistin kysymykseen pysäköinnistä ja Tattarisuolle hinauksesta voi vastata seuraavasti:
1. Siirtokehotuksen voimassaoloajan ulkopuolella ei ole mitään juridista estettä pysäköiden muutoin lailliselle paikalle.
2a. Mahdollinen ajoneuvon siirto tulee tehdä ensisijaisesti lähisiirtona. Katajanokan ja Tattarisuon väliltä löytynee ammattihenkilön toimesta jokin sopiva lähisiirtopaikka.
2b. Moisen siirron maksaisi se kuuluisa joku muu(TM).
Siirron siis tienpitäjä tehdä milloin vaan ilman ennakkovaroitusta, kunhan vaan hyväksyttävä syy löytyy. Ennakkovaroitus liittyy lähinnä maksajan määräytymiseen.
Mitä tulee siirtokehotus-liikennemerkin ja muiden (erityisesti pysäköintiä säätelevien) liikennemerkkien välisen sisällölliseen suhteeseen, niin periaatteessa niillä ei ole mitään merkitystä toistensa kannalta. Siirtokehotus on voimassa niin laillisten kuin laittomienkin pysäköintien kohdalla. Vastaavasti laillinen pysäköinti on laillista myös siirtokehotusalueellakin.
Jos olet pysäköinyt lailliselle paikalle ennen ennakkoilmoitusta siten että laillinen pysäköinti jatkuu siirtokehotuksen aikana, niin et ole tehnyt mitään väärää. Tienpitäjä saa tehdä autollesi lähisiirron, mutta sinulle ei tule kustannuksia eikä pysäköintivirhemaksua.
Jos olet pysäköinyt lailliselle paikalle ennakkoilmoituksen jälkeen ennen siirtokehotuksen alkamista tai yhtä lailla sen alettua, siten että laillinen pysäköinti jatkuu siirtokehotuksen aikana, niin et ole tehnyt mitään väärää. Tienpitäjä tehdä autollesi lähisiirron, josta sinulle voi tulla kustannuksia, mutta ei pysäköintivirhemaksua.
Siirtokehotus ei siis millään muotoa sisällä pysäköintikieltoa.
Pysäköintivirheet ja ajoneuvojen siirto liittyvät toisiinsa kyllä siten, että virheellisen pysäköinnin eräänä seurauksena tiettyjen ehtojen perusteella voi olla varikkosiirto, jota käytetään valitettavan vähän. Kuvio ei kuitenkaan liity siirtokehotusmerkkiin tai ennakkoilmoitukseen millään tavoin.
Sokeriksi pohjalle linkki Helsingin kaupungin tiedotteeseen vanhojen siirtokehotuskilpien käytön lopettamisesta. https://www.sttinfo.fi/tiedote/70820403/helsingissa-ajoneuvojen-siirtokehotuksesta-pitaa-jatkossa-ilmoittaa-uuden-tieliikennelain-mukaisella-merkilla?publisherId=60577852
Tausta tälle linjaukselle lienee se, että eräs hallintoalamainen vaatii hallinto-oikeudessa kaupungin määräämän siirtolaskun kumoamista, koska ennakkoilmoitusta ei oltu tehty ainoalla lainsäädännön suomalla mahdollisuudella eli liikennemerkillä I13. Vaikka oikaisuvaatimuksessa asia oli kaupungin juristeille väännetty rautalangasta, niin oikaisuvaatimus hylättiin, eikä kyseisellä asiaa itse julkisuudessa käsitelleellä kuljettajalla ollut muuta vaihtoehtoa kuin muutoksenhaku hallinto-oikeusteitse. Kaupunki vielä selityksessään hallinto-oikeudelle höperehti siirtymäsäännöksistä jotain, mikä ei liity tuohon vanhaan siirtokehotustauluun, mutta sittemmin siis kääntänyt kelkkansa. HaO:n ratkaisua ei liene vielä tullut.
Olennainen käytännön ongelma noissa siirroissa on tietysti vielä auton mahdollinen vahingoittuminen. Vaikka ulkoisia vaurioita ei olisikaan näkyvissä, voi auton tekniikka silti kärsiä. Esimerkiksi omassa ajopelissä jakolaatikko vaurioituu, jos autoa hinataan vain toinen akseli ylhäällä.
VastaaPoistaKaikissa vahinkotilanteissa ongelmana on vielä näyttökysymys. Millä osoitat, että auton vauriot johtuvat nimenomaan siirtotapahtumasta?
Nimimerkin TV huomio on tosiaan olennainen. Mahdollisessa siirrossa tapahtuneet mahdolliset vahingot kuuluvat käsittääkseni julkisyhteisön julkista valtaa käyttäessään aiheuttamiin vahinkoihin.
VastaaPoistaKorvausvelvollisuus edellyttää tällöin virhettä tai laiminlyöntiä. Vastuu yhteisöllä on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.
Jos kyseessä olisi yksityinen toimija, niin korvausvelvollisuus syntyisi vain tahallisuuden tai tuottamuksellisuuden perusteella, joten valtion tai kunnan korvausvelvollisuus on hieman kattavampi.
Siirto itsessään on lähes poikkeuksetta laillinen toimenpide oli ennakkoilmoitusta tai ei, joten vahingottomasta siirrosta korvauksia on turha perätä.
Ajoneuvosiirtolaki jopa antaa oikeuden avata ajoneuvon lukitus ja tehdä ajoneuvon sisällä tarpeelliset toimenpiteet siirron asianmukaiseksi toteuttamiseksi tai ajoneuvon vaurioitumisen estämiseksi taikka ajoneuvon omistajan tai haltijan selvittämiseksi tai tavoittamiseksi.
Jos ajoneuvon lukitus on jouduttu avaamaan, niin varikkosiirto lienee omistajalle/haltijalle parempi kuin ajoneuvon siirtäminen lähikadulle lukitsematta.
Mahdollisten vahinkojen näyttökysymykset ovat aina vaikeita, tämä ei ole poikkeus.