Aminin kaimoja, Oottien sukua

Onkin sitten pikkuhiljaa alkamassa tietyökausi. Mielenkiintoista nähdä, millaisia liikennejärjestelyjen mielettömyyksiä urakoitsijat tällä kaudella keksivätkään.

Varsin vankka aloitus oli sillä, joka muutama päivä sitten kolmostiellä puuhasti jotain Hyvinkään ja Riihimäen rajamailla Jukurttiliittymän kohdalla.

Ensin pudotetaan nopeuteen 80.

Ajetaan 200 metriä ja nyt on nopeusrajoitus 50.

Tässäpä itse työmaa:

Ja tietyön nopeusrajoituksia ei tietenkään päätetä, vaan odotetaan että vakinaiset liikennemerkit tulevat vastaan.

Jostain merkillisestä syystä 30 kilometriä pohjoisempana sijaitseva Moreenin uuden liittymän rakennustyö on osattu kyltittää mallikkaasti. Ei valtavan pitkiä hidastuksia ja rajoitusmerkit osataan peittää silloin, kun rajoitusta edellyttäviä töitä ei tehdä.

Kuten kuvasta näkyy, Jukurttiliittymän sillan jälkeen rekat olivat jo kadonneet melkein horisonttiin rajoituksille jalkaa nostaen. Kyllä tuonne yhden tutkapartion olisi voinut laittaa, niin olisi saatu taas lehtiin verenkarvaisia juttuja mielettömistä ylinopeuksista.

Ramsaynrannan kautta

Saapuessamme helmikuisena päivänä lännestä Helsinkiin, tuohon Maailman Toimivimpaan Kaupunkiin, ajelemme Paciuksenkatua. Takanamme on risteysviritys, jossa Munkkiniemen puistotie, Huopalahdentie ja Ramsaynranta kanavoituvat Paciuksenkaduksi.

Parin korttelin päässä silmäkulmamme soluihin iskostuu jotain keltaista. Tilapäinen viitta.

Kun lähemmäs päästään, tulevat taas kerran mieleen Pythioiden, noiden Delfoin kuuluisien oraakkelien antamat vastaukset. Ne, jotka aiheuttivat "mitä ihmettä" ‑kysymyksiä.

Kilven vastakkaisella puolella lukee Seurasaari, och samma på svenska: Fölisön. Valkoisella pohjalla. Tämä keltainen viitta on yksikielinen. Pitääkin ottaa selvää, joko Hufvudstadsbladet on tehnyt tästä räikeästä väärinkäytöksestä kahden aukeaman jutun.

Itse kyltti vain on melko käsittämätön. Minne Ramsaynrannan kautta, kun Ramsaynranta on takanamme ja miksi? Muutenkin viitan semantiikka on jossain määrin omintakeinen: Mene tuohon suuntaan, mutta älä mene tuohon suuntaan, vaan toista kautta.

Delfoin temppelin Maailman Napa ‑kivi. Jäljennös. Alkuperäinen Helsingin pormestarin virkahuoneessa.

Pikkulintu kertoo, että kyltti saattaisi liittyä Seurasaaren joululiikenteen järjestelyihin. Jää vain kysymys, menneen joulun vai tulevan.

Ei jukolauta kuulu mulle!

Mulloinkaan ei virkamieskunnian kruunu hohda niin häikäisevän kirkkaana kuin silloin, kun virkamies pääsee siirtämään vastuun sille tunnetulle taholle, Jollekin Muulle.

Oulunsalon ja Hailuodon välisellä jääalueella tapahtui traaginen onnettomuus maaliskuun lopulla 2025. Ulkopaikkakuntalainen mies oli myöhästynyt viimeisestä Hailuodon lautasta ja yrittänyt epävirallista jäätietä pitkin, eksynyt ja ajanut laivaväylään. Tuoreeltaan jäältä tehdyt etsinnät eivät tuottaneet tulosta. Auto löytyi toukokuussa lauttaväylän lähettyviltä ja sukeltajat saivat tuolloin nostetuksi vainajan ylös.

Etsinnöissä käytettiin ilmatyynyalusta

Oulun seudun kuntien asioita käsittelevä Rantalakeus-lehti on ruvennut selvittelemään vielä meren pohjassa olevan auton kohtaloa. Kyseessä onkin soppa, jossa sekä valtion että kunnan viranomaiset kilvan heittelevät palloa toisilleen. Kaikki totta kai ovat sitä mieltä, että auton omistajan vastuulla on hoitaa romunsa pois, mutta vallitsevista syistä se on hankalaa.

Valtion lupa- ja valvontavirasto on sillä kannalla, että asia kuuluu Oulun kaupungin ympäristötoimelle. Auto on Oulun kaupungin alueella.

Oulun kaupungin ympäristötoimi ei suostu tietämään, missä auto on tai edes, että onko se meressä lainkaan. Virasto on sitä mieltä, että tapaukseen tulisi soveltaa lakia ajoneuvon siirtämisestä, joka edellyttää omistajan tai haltijan siirtävän ajoneuvonsa kahden vuorokauden kuluessa. Ympäristötoimi on sitä mieltä, että sen ei tarvitse tehdä mitään, vaan se voi jäädä odottamaan määräystä lupa- ja valvontavirastolta.

Ympäristötoimen pelastava oljenkorsi on, että Oulussa asia ei koske ympäristötointa, koska romuajoneuvot hoitaa Kadut, puistot ja liikenne -yksikkö.

Kadut, puistot ja liikenne -yksikkö pelastautuu sillä havainnolla, että Oulunsalon ja Hailuodon välisen merialueen omistaa pääosin valtio, pieneltä osin paikallinen jakokunta. Ei kuulu meille.

Valtion edustajana Metsähallitus näkee, että on kunnan, Oulun kaupungin siis, ympäristötarkastajan tehtävänä antaa asiasta toimintaohjeet. Ei kuulu meille, auto nyt vain sattui uppoamaan valtion merialueelle. Pelastuslaitos nostakoon ja laskuttakoon omistajaa.

Pelastuslaitos on sitä mieltä, että ei ole kiireellinen asia eikä kuulu meille. Omistaja hoitakoon.

Virkamiehen unelmalaite vaikeisiin tilanteisiin. Pallonheittokone.

Rantalakeuden kertomus päättyy tältä erää tähän. Taitaa syntyä jatkokertomus.