Tämän noin 40 kilometrin mittaisen tieosuuden parantaminen on alkamassa. Lapioita on tarkoitus ruveta heiluttamaan syksyllä 2026 ja valmista pitäisi olla loppuvuodesta 2029.
Speksit ovat lupaavat, mutta toteutuksen hyöty jää nähtäväksi. Nyt toteutetaan "vaihe 1", jolla on pituutta noin 22 kilometriä. Remonttia tehdään kolmella toisistaan erillisellä pätkällä, joiden väliin jää alkuperäiskuntoisia osuuksia. Tuloksena on keskikaiteella varustettu ohituskaistatie ja yhdeksän ohituskaistaa. Siis tietyyppiä, jota Ruotsi alkaa pelkästään kuluvana vuonna ryhtyy rakentamaan lähes 100 kilometriä.
Tiesuunnitelmaesitteissä puhutaan uusista eritasoliittymistä. Todellisuudessahan nämä ovat pikkuteiden alikulkuja, joista on järjestetty jonkinlainen kulkureitti valtatielle ja sieltä pois. Nykyisiä vilkkaampien teiden tasoliittymiä ei muuteta eritasoliittymiksi, vaan ne kanavoidaan X-risteyksen sijaan kahdeksi T-risteykseksi.
Juurikorpi (vaihe 2)
Uronlampi
Marinkylä
Huovilantie (vaihe 2)
Myllykosken tasoliittymän kanavointi
Tämäkin tiehanke on pilkottu kahdeksi "vaiheeksi". Toisen vaiheen toteutumisesta ei ole mitään takeita, vaan se on valtiovarainministeriön ikuisen budjettipiirileikin pelinappulana. VM:n suunnalla on jonkinmoinen illuusio siitä, että tiehankkeiden toteutus tulee halvemmaksi, jos ne pilkotaan mahdollisimman pieniin osiin ja jos työmaa kestää mahdollisimman kauan. H/K-laskelmissa vedetään hihasta etuja, jotka syntyvät tienkäyttäjien ajansäästöstä. Työmaa-aikaisia häiriöitä ei kuitenkaan lasketa, vaikka tienkäyttäjän kannalta kuuden vuoden projektin haitta aivan varmasti on suurempi kuin kolmen.
Jonkin verran on ollut toiveita siitä, että nyt aloitettava projekti tuottaisi niin hyvän tuloksen, että osa Kotkan ja itäisen Suomen välisestä raskaasta liikenteestä siirtyisi pois valtatieksi 26 nimetyltä Haminan ja Taavetin väliseltä rupuiselta kärrypolulta. Reitti Kouvolan kautta on 25 kilometriä pitempi, joten reitin pitää olla merkittävästi sujuvampi. Tämä sujuvuustavoite ei ainakaan pelkällä nyt aloitettavalla ensimmäisellä vaiheella toteudu.
Onko hankkeiden pilkkominen valtionvarainministeriön vai poliitikkojen ajatus? Toteutettavat hankkeet ovat Liikenne 12:sta ja muusta sen sellaisesta huolimatta edelleen tiukkaa poliittista lehmänkauppaa ja hankkeita pilkkomalla saadaan samalla rahalla useampia hankkeita liikkeelle. Ihan konkreettisesti noilla suunnilla voidaan tehdä vt 12 Uusikylä - Tillolasta osa sen sijaan että olisi laitettu pelkästään Kotka - Kouvola kerralla kuntoon.
VastaaPoistaHankkeen urakkahinta on 93 miljoonaa ja eduskunnan hankkeelle myöntämä valtuus 122 miljoonaa, joten koko valtuus tuskin tulee käytettyä. Vielä vuosikymmenen alkupuolella tällaisissa tapauksissa oli tapana käyttää myönnetty valtuus kokonaan laajentamalla hanketta (joka olisi tässä tapauksessa luontevaa tekemällä osa kakkosvaiheesta), mutta viime vuosina tavat ovat muuttuneet ja valtuudesta jätetään vaan käyttämättä se osuus, mitä ei tarvittu.
Toive raskaan liikenteen siirtymisestä vt 15:lle taitaa jäädä haaveeksi. Eivät ne ohituskaistat rekkoja hyödytä, joten niille sujuvoitus on ihan marginaalinen.
Kotka-Kouvola ei ole kovin mäkinen, joten ohituskaistojen lähtökohta ei liene sujuvoittaa liikennettä jyrkissä ylämäissä ryömintäkaistojen tapaan. Raskas kalusto kuitenkin hyötyy osaltaan ohituskaistoista. Tien liikennemäärät ovat sitä luokkaa että yksittäisen rekan perään kertyy aina henkilöautojono. Mitä pidempi jono, sitä suurempi haitari-ilmiö jonon loppupäässä. Ja se taas vaikuttaa siihen seuraavaan rekkaan joka ajaa jonon perällä. Ja niin edelleen. Nopeus voi paikoitellen pumpata hyvinkin alhaisena. Ohituskaista puree tässä kohtaa, vähentämällä jatkuvan jonon pituutta.
VastaaPoistaMitä taas tulee projektien pilkkomisella entistä pienempiin osakokonaisuuksiin: Jos jätetään raha pois laskuista, nykypäivänä tieprojekteissa seuraavana vahvana hidastajana tahtovat olla ympäristöasiat. Niitä pystytään toisinaan edistämään jakamalla hankkeita pienempiin jopa täysin erillisiin osiin. Jotain helppoa osakokonaisuutta pystytään rakentamaan täyttä päätä, kun 10 kilometrin päässä valitusten johdosta ravataan hallinto-oikeuden eri portaita vielä alhaalta ylöspäin.
Vieläkö muuten Ruotsissa on vallalla trendiä jossa 13-metrinen valtatie jaetaan kolmeksi suht hankalasti navigoitavaksi ränniksi vai onko ohituskaistatien leveysstandardeja laajennettu?
Kyllä se palastelu lähtee ministeriöstä. Yleensähän YVA ynnä muut tehdään koko hankkeille, ei kullekin vaiheelle erikseen.
PoistaVM:n strategiana on palastella hankkeet mahdollisimman pieniin, koska se lisää ministeriön budjettivaltaa: Jokainen palanen on yksi nappula suuressa budjettipelissä. Tästä syystähän VM kiihkeästi vastustaa PPP- eli elinkaarimallihankkeita: 20-30 pelinappulan sijaan ministeriölle jää käteen vain yksi ja loput vuodet ministeriän virkamiehen kädet on sidottu.
Ehkä räikein esimerkki pilkkomisesta on viitostie Heinola-Mikkeli. Sitä on pala kerrallaan tehty ohituskaistatieksi viimeiset kolmisenkymmentä vuotta, eikä työ ole vieläkään valmis.
Ruotsin 13-metriset tiet on pääosin muutettu keskikaideteiksi. Mainittu satakunta kilometriä on pääosin uutta tielinjaa, joka on leveämpää.
Poista