Tielaitos julkaisi vuonna 1991 kaikkiaan 127-sivuisen asiakirjan "Hankeperustelut vuosina 1992–1995 alkavista kehittämishankkeista". Seassa on kaikennäköistä yksittäisistä parannuksista moottoriteihin.
Vilkaistaanpa tärkeimpiä hankkeita tällä kerää kahdesta eteläisestä tiepiiristä: Uudeltamaalta ja Turusta ja tutkitaan, miten hankkeen kävi. Tiehankkeet ovat usein huomattavan pitkäkestoisia. Siksi 35 vuoden tarkastelujakso on aivan kohdallaan.
Vt1 Lohjanharju–Turun piirin raja. Suunniteltiin tielinjan parantamista, uusia ohituskaistoja ja eritasoliittymää Saukkolaan. Juuri mitään ei toteutettu, koska panokset laitettiin moottoritien rakentamiseen. Tieosuus on nykyisin seututietä 110.
Pasilanväylä, Helsinki. Turunväylän ja Lahdenväylän yhdistävä reitti. Keskiosa toteutunut, mutta muuten hanke on jäissä. Keskiosa oli seututie 100, mutta se on nyttemmin siirtynyt Helsingin kaupungin kaduksi.
Vt2 Olkkala–Karkkila. Ohituskaistat ja eritasoliittymä. Toteutunut.
Vt2 Nummelan eritasoliittymä. Toteutunut.
Vt6 Koskenkylä–Kymen piirin raja. Leventäminen, ohituskaistoja, Lapinjärven eritasoliittymä. Toteutunut tätä suunnitelmaa laajempana: leveäkaistatie lähes Kouvolaan. Eritasoliittymä myös Liljendalissa.
Kehä III Muurala–Vanhakartano. Nelikaistaistaminen, tasoliittymien poistaminen. Toteutunut.
Kehä III Vantaankoski–Tammisto. Rakentaminen moottoritieksi, tasoliittymien poistaminen. Toteutunut moottoritiestatusta lukuun ottamatta.
Kt51 Espoonlahti–Kirkkonummi. Moottoritie. Toteutunut.
Kt53 Hanko–Skogby. Tien oikaisu ja leventäminen. Toteutunut. Nykyisin Vt25.
Kt53 Lohjanharju–Lohja. Muurla–Lohjanharju-moottoritien (Vt1) alku, nelikaistaistaistamista, eritasoliittymiä. Toteutunut, nykyisin Vt25.
Kehä II. Toteutunut Länsiväylän ja Turuntien välillä vahvasti riisuttuna.
Maantie 118 Kilo–Viherlaakso, Espoo. Rakentaminen kaksiajorataiseksi. Ei toteutunut.
Maantie 132 Klaukkala. Liikennevaloristeyksiä, eritasoliittymä. Eritasoa ei toteutettu. Uusi tielinja Klaukkalan pohjoispuolelta.
Vt2 Pori. Nelikaistainen moottoritie. Toteutunut nelikaistaisena ei-moottoritienä.
Vt8 Pori. Pohjoisen sisääntulon uusi reitti. Söörmarkun eritasoliittymä. Uutta reittiä ei ole toteutettu, Söörmarkun eritasoliittymä on.
Vt8, Laitila. Eritasoliittymän rakentaminen Kt43:n ristetykseen. Ei toteutettu.
Vt8, Mt192 Raisio. Moottoritien jatke, Kustavintien (192) siirto. Karttaan merkittyä uutta tieyhteyttä lukuun ottamatta toteutunut. Moottoritietä jatkettu Nousiaisiin.
Vt23 Kankaanpään eritasoliittymä. Ei toteutettu, Kt44:n risteyksessä liikenneympyrä.
Mt180 Kaarinan itäinen ohitus. Toteutettu. Jäänyt laajenneen taajama-alueen sisään. Nyt rakenteilla lähtinen ohitus.
Mt252 Vammala. Ohikulkutie. Ei toteutunut.
Mt2052 Rauma–Kodisjoki. Uuden tielinjan rakentaminen. Ei toteutunut.
Mt 12195 Piikkiö. Harvaluodon lossin korvaaminen sillalla. Toteutunut.
Eikö Helsingin "Pasilanväylän" (seututien 100) keskiosa eli Hakamäentie rakennettu jo 1970-luvulla, kauan ennen kuin tuo suunnitelma laadittiin? Myöhemmin siihen liittyen on rakennettu vain sen länsipäässä oleva Mannerheimintien-Hämeenlinnanväylän alittava tunneli. Ja jossakin vaiheessa myös tuo alkujaan kaksikaistainen tie on levennetty nelikaistaiseksi. Sen sijaan väylän jatkeeksi kumpaankin päähän suunniteltuja huomattavasti pidempiä tunneleita, jotka yhdessä Hakamäentien kanssa yhdistäisivät Turunväylän ja Lahdenväylän, ei ole myöhemminkään rakennettu, mutta ainakin sen Turunväylälle johtavan tunnelin rakentamisesta on silloin tällöin ollut puhetta.
VastaaPoistaMainittu vuoden 1991 asiakirja ei siis ollut uusien suunnitelmien luettelo, vaan luettelo silloisista suunnitelmista, joita suunniteltiin toteutettavan 1990-luvulla. Tarvontien ja Lahdentien yhdistämistä oli suunniteltu erilaisin enemmän ja vähemmän mielikuvituksellisin ratkaisuin jo 1950-luvulla.
PoistaHakamäentie rakennettiin Metsämäentie-nimellä 1970-luvun loppupuolella kohtalaisen vaatimattomana katuna. Nykyisen muotonsa se sai vuosien 2006–2009 laajennusurakassa.
Mutta Pasilanväylää esitetyssä muodossa ei ole toteutettu.
Mielenkiintoinen tarkastelujakso. 1991 sain toisen vaiheen suoritettua, joten mikä on muuttunut 35 vuodessa? Liikenneympyrät ovat tietysti iso muutos, samoin valtaväylille on tullut liikennevaloja, vaikka tievaltio taisi niitä pitkään vastustaa. Valtateitä (pientareita) on levennetty, ja tärinäurat on otettu käyttöön. Hyvä uudistus on myös pääteiden reunamerkit, nuo ympärivuotiset "aurausmerkit". Paikallisteitä päällystettiin aika innokkaastikin tuossa vuosituhannen vaiheessa. Suurista tienrakennuksista täällä pohjoisessa tietysti Oulun moottoritien laajeneminen, Kemi-Tornion moottoritie ja Oulu-Kemi -välin kohentaminen.
VastaaPoistaTuossa esityksessä Oulun tiepiirissä oli todellisuudessa vain kaksi hanketta: Oulun moottoritie kolmeen erilliseen osahankkeeseen jaettuna ja eritasoliittymä Kuusamoon vt5/20-risteykseen. Jälkimmäinen on toteutunut liikenneympyränä.
PoistaKyllä, 1990-luvulle tultaessa suuri osa tieverkosta oli rakennettu ja oli aika panostaa laadullisiin tekijöihin. Ei tievaltio valtateiden liikennevaloista nytkään tykkää, mutta minkäs teet jos on pakko. Valkoisia reunatolppiakin vastustettiin sillä argumentilla, että ne ovat vaarallisia koska ne mahdollistavat suuremmat nopeudet.
Nyt jo ilmeisesti reunatolppienkin osalta jokin muutos tapahtunut, sillä nyt on muutettu monissa paikoissa tolppien etäisyydet lyhyemmiksi kuin ennen. Ainakin Vt8:lla Pohjanmaan alueella Vaasan etelä- ja pohjoispuolella on tällaisia osuuksia.
PoistaToinen mielenkiintoinen uudistus on ollut leveämmät keskiviivamerkinnät, joita etenkin viime vuosina päällystetyille osuuksille tuli mm. Vt8:lle ja Vt3:lle. Mahtaako olla jokin kokeilu? Parantaa kyllä huomattavasti etenkin sulkuviivan erottumista. Mahtaakohan tämäkin olla jokin Ruotsista kopioitu malli kokeiltavaksi, sillä siellä on viivat olleet leveämpiä pidempään ihan pienemmilläkin teillä, kuten E45 Keski-Ruotsissa.
Tuo 2052 on osittain toteutunut kyllä.
VastaaPoistaHakrintien nykyiseen risteykseen asti avattiin uutta tietä v. 2002, kun muutettiin tuonne lapsuudessani. Ennen reitti Kodisjoelle kulki nykyistä Hiillintietä pitkin Vasaraistentien kautta karitanhuan läpi, siitä nykyiselle Hakrintielle ja Hakrintien ja Kodisjoentien välinen Kodisjoen pään risteys oli vain mutka.
Lisäksi hieman Hakrintien jälkeen tietä on oiottu, esim. entisen Kodisjoen rajan tienoon P-paikka on pätkä vanhaa Kodisjoentietä.