Pääseehän sitä. Viitan numeroita tulee tulkita siten, että kyseessä on seututie 296, jota seuraamalla pääsee valtatielle 4 ja seututielle 140. Lisäksi kyseessä on valtatien 12 varareitti. Tarkkasilmäinen havaitsee, että 12 on piirretty eri värillä kuin 296 ja 140.
Liikennemerkki F36 varareitti lanseerattiin vuonna 2020 voimaan tulleessa tieliikennelaissa. Sen käyttö on vielä ollut varsin vähäistä.
Uuden lain mukaiset merkit ja eritoten tienviitat ovat aikaisempaa selkeämpiä. Tämä F36 on valitettava poikkeus, ellei peräti suunnitteluvirhe.
Vähänkään huonommissa näkyvyysolosuhteissa sininen valkoisella pohjalla ei erotu mustasta valkoisella pohjalla. Siksi on mahdollista ihmetellä, että kuinkas nyt valtatie yhtäkkiä seututieksi muuttui, vaikka numero ei.
Merkki on apinoitu suoraan Ruotsista. Tosin suunnittelijat tai päättäjät eivät tulleet ajatelleeksi, että Ruotsissa ei ole käytössä valkopohjaisia numerokilpiä, ei siksi sekaannuksen vaaraa ole.
Varareitti-merkki ei ole kovin yleinen ratkaisu. Esimerkiksi Saksa ja Hollanti ovat lähteneet erilaiselle tielle: Varareitillä on oma tunnuksensa, ei päätien numeroa.
Yleinen näky saksalaisella moottoritiellä. Jos tie on suljettu edessä, nouse moottoritieltä ja seuraa kiertotie 38:n viittoja, niin aikanaan pääset takaisin baanalle.
Tästä sitten oikealle. Saksassakin kiertotieviivoitus joskus katkeaa, eli tiekartta hanskalokerossa on poikaa.
Hollannin merkintä on vähän kryptisempi, mutta samaa tarkoittava. Hyvässä lykyssä ennen näitä on kyltti, joka kertoo, minne kiertotiet E ja N vievät.
Seuraavaksi voidaan pohtia, mikä on varareitti-merkin lisäarvo verrattuna tavanomaiseen katkoreunaiseen merkkiin opastus numeron tarkoittamalle tielle. Lisäinformaatiota on toki se, että varareitille on tietyt tekniset minimivaatimuksensa, mutta onko se perustelu kokonaan omalle merkilleen, mene ja tiedä. Merkin käyttökin on ollut vähäistä, ehkä juuri täsmällisen ohjeistuksen puuttuessa Väyläviraston liikennemerkkiohje kertoo, että "tunnuksen käyttöä on käsitelty myös ohjeessa Tieliikenteen viitoituksen suunnittelu". Tämä viitattu ohje on nyt seitsemättä vuotta tekeillä olevien ohjeiden listalla.
Varareittinumero häviää silloin, kun alkaa "varsinainen" viitoitus kyseiselle tielle.
Teillä ja Turuilla jää pohtimaan, millä tavoin maailmaa on nyt parantanut teiden 4 ja 12 viitoitus eri tavoin, kun loppujen lopuksi ne Renkomäen liittymässä kulkevat samaan suuntaan ja 12:nkin viitta muuttuu punapohjaiseksi.
Minkähänlaisille teille varateita voidaan edes asettaa? Moottoriteille ehkä, mutta niillähän on muutenkin aina rinnakkaistie. Eiväthän ne muutoin moottoritieksi pääsisikään.
VastaaPoistaTavallisilla valtateillä vaihtoehtoiset reitit ovat yleisesti mutkikkaita, pitkiä ja vaihtelevan kuntoisia. Erityisen hankala tällainen kohde olisi vaikkapa Oulun ja Kemin välinen yhteys. Siinä saa lähteä varareittiä hakemaan syvältä sisämaasta.
Moottoriteillä varareittiopastukselle voisi olla käyttöä liittymissä, joista ei ole opastusta rinnakkaistielle. En sitten tiedä paljonko näitä on. Ykköstieltä tuli mieleen Hajalan liittymä, josta ei näköjään ole opastusta 110-tielle.
VastaaPoistaVarareittiopasteen pitäisi varmaankin olla vasta risteävällä tiellä, ettei liikennettä ylenmäärin siirry pikkuteille. Silloin se auttaisi tilanteessa, jos haluaa päästä pois moottoritieltä mahdollisimman pian ja jatkaa matkaa tavallisella tiellä. Auton tai kuorman ongelmat voisi olla tälläinen tilanne.
Voisiko olla, että varareittiopasteella opastetaan esimerkiksi tunnelia kiertävä reitti niitä tilanteita varten, kun tunneli on suljettu. Varareittiopasteen ja tavanomaisen "opastus numeron tarkoittamalle tielle" erona voisi olla ainakin se, että varareitti opastaa esim. tunnelin toiselle puolelle, tavanomainen opastus lyhintä reittiä valtatielle (eli tällaisessa kohdassa päinvastaiseen suuntaan, takaisin liittymään, josta on käännytty hetki sitten pois valtatieltä varareitille). Varareittiopastus vaihtuu sitten tavanomaiseksi opastukseksi siinä kohtaa kun lyhin yhteys valtatielle on jatkaa varareittiä eteenpäin eikä palata taaksepäin.
VastaaPoistaMinusta opastus numeron tarkoittamalle tielle -merkki ei täysin korvaa varareittiopastetta, koska ensiksi mainittuhan ohjaa (tai ainakin sen pitäisi ohjata) aina suorinta tai järkevintä reittiä ko. tielle, jälkimmäinen taas voi reitin alkupuolella viedä poispäin tiestä. Onko tämä riittävä peruste erilliselle merkille, on sitten toinen juttu.
VastaaPoistaVarareittiopasteiden väritys ei minustakaan ole onnistunein. Loogisin varareittiopasteen väri olisi kiertotieopasteita mukaellen keltamusta, mutta tämä väriyhdistelmä ehdittiin varata 1990-luvulla kantateiden numeroille.
Ainakaan Oulussa Nelostien varareittiopastus ei itse asiassa seuraa rinnakkaistietä (847). Rinnakkaistiehän kulkee keskustan läpi, mutta varareitit taas kiertävät keskustan, mikä on sinänsä ymmärrettävää, koska keskustan kadut eivät vedä Pohjantien liikennettä senkään vertaa kuin varareiteiksi valitut vähän syrjäisemmät tiet. Lisäksi häiriötilanteessa haitat julkiselle liikenteelle jäävät vähäisemmiksi.
Varareitti-numeroa voisi käyttää systemaattisestikin osoittamaan reittiä niille, jotka eivät saa tai halua käyttää moottoritietä. Uudella 4-tiellä Jyväskylän ja Äänekosken näin on ehkä tehtykin.
VastaaPoistaTällöin on loogistakin, että punavalkoinen "opastus 4-tielle" ja valkosininen "varatie 4" osoittavat välillä eri suuntiin. https://maps.app.goo.gl/KJMp6MRMQELhLAho7